Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Myitkö nettikirpparilla? Saatoit tehdä alustatyötä

Alustatalous tuli jäädäkseen, mutta harva saa siitä Suomessa vielä elantoa.

Alustatalous on tullut jäädäkseen myös Suomeen, mutta toistaiseksi vain pieni osa suomalaisista saa tuloja digitaalisten alustojen kautta. Ilmiö on vielä niin tuore, ettei siitä puhuta aina samaa tarkoittavilla käsitteillä ja termeillä. Kuva: Marko Kauko

Alustatalous on tullut jäädäkseen myös Suomeen, mutta toistaiseksi vain pieni osa suomalaisista saa tuloja digitaalisten alustojen kautta. Tilastokeskuksen keväällä julkaiseman tutkimuksen mukaan vain 0,3 prosenttia suomalaisista sai vuonna 2017 vähintään neljäsosan ansioistaan digitaalisten alustojen kautta, lähinnä käytetyn tavaran myyntialustoilta.

Sen sijaan ennusteen mukaan amerikkalaisista työntekijöistä puolet on jo vuonna 2020 globaalin alusta- ja jakamistalouden tuotoksina syntyneitä itsenäisiä ammatinharjoittajia.

Yritysten liiketoimintamallit muuttuvat ja se muuttaa samalla perinteisiä työsuhteita. Alustataloutta tutkinut konsultti Ville Vartiainen pitää haasteena sitä, että Suomessa syntyvät palveluinnovaatiot ovat melko paikallisia.

– Suomessa alustataloutta hyödyntäviä yrityksiä on vielä vähän. Kuluttajille suunnattujen palveluiden osalta meidän on vaikea kilpailla kiinalaisten ja amerikkalaisten kanssa, mutta kasvua kannattaisi hakea erikoisosaamisista ja teollisuudesta. Esimerkiksi talonrakennus- ja sähköpuolella talouden ekosysteemien kasvattamisesta olisi hyötyä Euroopan tasollakin.

Arvioiden mukaan alustatalouden osuus voi kasvaa Suomessa 25 prosenttiin kaikesta liiketoiminnasta jo vuoteen 2025 mennessä. Hurjempiakin ennusteita on.

Käsitteet vielä etsinnässä

Tyypillisinä alustatalouden esimerkkeinä mainitaan yleensä Facebook, Airbnb, Uber, Ebay ja Amazon sekä niitä hyödyntävät palveluntarjoajat.

Viime aikoina on syntynyt paljon alustoja, joissa työntekijä ja työntarjoaja kohtaavat. Ja yhä useampi on kokeillut viime vuoden bitcoin-huumassa lisätulojen hankkimista virtuaalivaluuttoja ostamalla ja myymällä. Ruoanvälitystä harjoittavat yritykset Foodora ja Wolt ovat laajentuneet myös pääkaupunkiseudun ulkopuolelle.

Tutkija Hanna Sutela Tilastokeskuksesta sanoo, että ilmiö on vielä niin uusi, ettei sille ole yhteistä yksiselitteistä määritelmää. Ongelmia tuo myös se, että alustataloutta käytetään usein rinnakkain jakamistalouden kanssa. Jakamistalous on alustataloutta, mutta alustatalous ei ole aina jakamistaloutta.

– Yhdysvaltain Bureau of Labor Statistics on määritellyt alustatyön siten, että välissä on toimija, joka tarjoaa alustan kohtaamiselle ja raha kiertää sitä kautta. Tavallaan tykkään tästä määritelmästä, mutta se on silti vain yksi tapa havainnollistaa asiaa.

Kuva: Anssi Hietamaa

Näkyykö kansantaloudessa tai verottajalla?

Sutelan mukaan alustatalous liittyy siihen, miten se näkyy kansantalouden tilinpidossa, työmarkkinatilastoissa ja verottajalla. Tilastokeskus selvitti vuoden 2017 työvoimatutkimuksessa ensimmäistä kertaa sitä, kuinka moni 15–74-vuotias suomalainen hankkii ansioita alustatyön kautta.

Paitsi työelämää ja työsuhteita, alustatalous muuttaa jo kovalla vauhdilla kulutus- ja ostokäyttäytymistä. Yksi ehto alustataloudelle syntyy siitä, että tuote saa lisäarvoa siitä, miten muut asiakkaat sitä käyttävät tai että tuote saa lisäarvoa täydentävästä muusta tarjonnasta.

Tilastokeskuksen tutkimuksessa monia ihmetytti, miksi nettikirpputorit olivat siinä mukana alustatyönä. Ei kai voi olla niin, että tulevaisuudessa ansaitsemme tienestimme lasten vanhoja suksia ja monoja myymällä?

– Ei. Mutta se, kun ostaa käytetyn auton ja tuunaa sen myydäkseen voitolla, voi olla alustataloutta, Sutela perustelee.

Sutelan mukaan lastenvaatekirppikset ovat joillekin merkittävä ansaintatapa.

– Lasten vanhoja vaatteita silitetään, kuvataan ja myydään systemaattisesti. Jotkut voivat myydä myös esimerkiksi omia käsitöitään nettikirppisten kautta.

Alustatyöntekijöiden turva kaipaa sääntelyä

Suuri osa alustatyöntekijöistä jää kokonaan työsuhdeturvan ulkopuolelle. Esimerkiksi ruokalähettien tekemä keikkatyö on esimerkki alustatalouden mahdollistamasta uudenlaisesta työn tekemisen tavasta.

– Suurin ongelma on siinä, missä asemassa ihminen tekee työtä. Voiko alustaa verrata vuokratyöfirmaan vai ovatko niiden kautta työllistyvät enemmänkin yksityisyrittäjiä, jolloin heidän pitäisi itse huolehtia sosiaaliturvamaksuista, veroista ja vakuutuksista, SAK:n tutkimusasiantuntija Riitta Juntunen sanoo.

Ilmiö on vielä niin uusi, ettei sille ole yhteistä yksiselitteistä määritelmää. Tilastokeskuksen tutkija Hanna Sutela

Hän toivoo, että alustojen kautta tehtävää työtä säädeltäisiin lainsäädännöllä.

– Pelisääntöjä tarvitaan ainakin silloin, kun toimitaan Suomen rajojen sisäpuolella. Alustatyötä tehdään yleensä kahdella tapaa: pilvityönä tehtävässä työssä työnantaja voi olla missä tahansa ja alustat ovat kansainvälisiä. Mutta sitten on keikkatyöalustoja, jolloin työt tehdään fyysisesti tietyssä paikassa. Siihen joukkoon kuuluvat nämä ruokavälitykset ja siivouspalvelut.

Juntunen kaipaisi pelisääntöjä ennen kuin taksiala heinäkuussa vapautuu ja muun muassa Über on tulossa takaisin Suomen markkinoille.

– Nyt olisi oikea aika, sillä alustojen kautta tehtävä työ lisääntyy koko ajan hurjaa vauhtia.

Vuorovaikutustaloutta netissä

Alustataloudessa yritys tarjoaa digitaalisen alustan, jonka päällä yksityishenkilöt tai yritykset voivat tehdä lisäarvoa tuottavaa toimintaa, myydä tuotteita tai palveluita.

Alustat voivat olla puhtaita markkinapaikkoja tai monipuolisempia alustoja, joissa arvoa syntyy vuorovaikutuksessa datan jakamisen kautta kolmansien osapuolten käyttöön.

Alustatalous on Suomessa vielä pientä. Tilastokeskuksen mukaan valtaosalla alustatalouden tulot syntyivät vuonna 2017 erilaisten nettikirpputorien käytöstä, eivätkä tulot olleet kovin merkittäviä.

Tuloja syntyi myös työnvälitykseen tai jakamistalouteen erikoistuneella alustalla.

Tarja Koljonen / Uutissuomalainen
tarja.koljonen@uutissuomalainen.fi

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Tilaa ESS Verkko Plus 3 kk
vain 7,90 €/kk (norm. 14,50 €)

Tilaa tästä

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments

Asiasanat:

Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X