Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Pääministeri kunnioitti punavankimuistomerkkiä seppeleellä Lahdessa

Pääministeri Juha Sipilä käy vuoden aikana useilla vuoden 1918 muistomerkeillä. Sunnuntaina oli vuorossa Lahti. Kuva: Sami Kuusivirta

Pääministeri Juha Sipilä laski sunnuntaina puolilta päivin seppeleen punavankien muistomerkille Lahdessa.

Sipilä vieraili viikonloppuna Lahdessa puolueensa eli Keskustan puoluevaltuuston kokouksen vuoksi, mutta seppeleen laskiessaan hän edusti valtioneuvostoa. Tapahtuma oli osa valtion virallista Muistovuosi 1918 -tapahtumien sarjaa.

Lahden tapahtuma oli avoin, mutta ei ollut tarkoitettu yleisötapahtumaksi. Paikalla oli ainoastaan Lahden kaupungin ja median edustajia.

Seppeleen saatesanat olivat diplomaattiset: "Vankileireillä kuolleiden ja inhimillisiä kärsimyksiä kokeneitten muistoksi".

Vuonna 1978 avattu muistomerkki on ainoa valtakunnallinen punavankien muistomerkki. Kuva: Sami Kuusivirta

Lahden kaupunginmuseon tutkimuspäällikkö Hannu Takala kertoi Sipilälle Lahden taisteluista tasan sata vuotta sitten.

– Tuolloin vastakkain olivat maailman modernein armeija eli saksalaiset ja punakaartilaiset. Saksalaisilla oli käytössään muun muassa lentokoneita ja langaton lennätin, joista punakaarti ei voinut uneksiakaan.

Punaiset olivat huhtikuussa 1918 jo hävinneet sodan Länsi-Suomessa, mistä oli lähtenyt pakoon kohti itää noin 20 000 ihmistä. Punaiset olivat antaneet omilleen evakuointimääräyksen, mikä selittää sen, että matkaan oli lähdetty perhekunnittain ja hevosvaunuin.

– Pelättiin valkoisten kostoa ja toisaalta Venäjällä oli meneillään vallankumous, selitti Takala lähdön motiiveja.

Punaiset olivat antaneet omilleen evakuointimääräyksen. Siksi matkaan Venäjää kohti oli lähdetty perhekunnittain ja hevosvaunuin, kertoo Lahden kaupunginmuseon tutkimuspäällikkö Hannu Takala. Kuva: Sami Kuusivirta

Valkoiset eivät kuitenkaan missään nimessä halunneet päästää kymmeniätuhansia punapakolaisia Venäjälle, josta he olisivat olleet jatkuva uhka.

Niinpä valkoinen armeija kutsui apuun 4 000 saksalaista, joiden tehtävä oli katkaista pakolaisten reitti Lahdessa. Sotilaat olivat nousseet maihin Loviisassa huhtikuun 7. päivänä. He saivat Lahden haltuunsa 19.4. ja päivää myöhemmin paikalle saapui myös joukko valkoisia suomalaisia virolaisen Hans Kalmin johdolla. Kiivaimmat taistelut käytiin tasan sata vuotta sitten, huhtikuun 22. päivä.

Tuloksena oli, että voittajien käsiin jäi 20 000–30 000 antautunutta. Paremman puutteessa heidät koottiin Fellmannin kartanon heinäpellolle, nykyiseen puistoon.

– Joukossa ei juurikaan ollut lahtelaisia, vaan ihmiset olivat tulleet Länsi-Suomesta. Lahdessa oli tuolloin vain noin 5 000 asukasta, ja punakaartin päälliköt olivat paenneet Kymenlaaksoon.

Noin viikon aikana osa siirrettiin tyhjiin kasarmeihin Hennalaan, osa päästettiin pakenemaan ja osa sai pikateloitustuomion.

Pääministeri Juha Sipilän vierailu punavankien muistomerkillä oli osa valtion virallista Muistovuosi 1918 -tapahtumien sarjaa. Kuva: Sami Kuusivirta

Työväenjärjestöt pystyttivät Fellmannin puistoon muistomerkin vuonna 1978.

– Kyseessä on ainoa valtakunnallinen, kaikkien punavankien muistomerkki. Monilla paikkakunnilla on kyllä muistomerkki paikallisille taisteluille, tähdensi Takala.

Sattumalta Keskustapuolue kokoontui Lahdessa Fellman-kampukselle, joka on nimetty samaisen kapteeni August Fellmannin mukaan.

Sipilän sunnuntai jatkui Lahden Radiomäellä, jossa radioitiin pääministerin haastattelutunti ja jossa hän osallistui Yleisradioaseman 90-vuotisjuhliin.

Sari Lamminaho ja Rafu-koira kulkevat päivittäin muistomerkin ohi. Kuva: Sami Kuusivirta

Lahtelainen Sari Lamminaho ja Rafu-koira kulkevat päivittäin muistomerkin ohi.

– Joka kerta se herättää ajatuksia. On vaikea kuvitella tapahtumia. Olen Länsi-Suomesta. Minun suvussani ei ole mitään muistoja tapahtumista.

Muistovuoden tapahtumat ja näyttelyt Lahti 1918 jatkuvat Lahden museoilla. Myös Sisällissodan muistoviikot Lahden museossa -luentosarja jatkuu vielä.

Pirjo Kamppila
pirjo.kamppila@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi