Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Kellojen siirtely ei herätä suuria intohimoja – vain seitsemän maata vastasi määräajassa Suomen kyselyyn

Suomi kokoaa samanmielisten joukkoa EU:ssa kellojen siirtelyn lopettamiseksi.

Suomi kartoittaa muiden EU-maiden kantoja kellojen siirtelyn lopettamiseksi. Kuva: Kautto Jaana

Vain seitsemän EU-maata vastasi määräaikaan mennessä Suomen kyselyyn kellojen siirtelyn lopettamisesta. Suomi lähetti maaliskuun alkupuolella edustustojensa kautta kyselyn muille EU-maille siitä, onko maissa käyty keskustelua kellojen siirtelyn tarpeellisuudesta ja onko aiheesta tehty tutkimuksia. Lisäksi kyselyn liitteenä allekirjoitettavaksi oli ehdotus komissiolle lakialoitteen laatimiseksi kesäaikadirektiivin kumoamiseksi.

Määräaika vastauksille oli perjantaina 13. huhtikuuta.

Seitsemän määräajassa saapuneen vastauksen perusteella intoa kellojen siirtelyn lopettamiseksi ei muualla Euroopassa juurikaan ole. Vastanneista vain Liettua ja Slovenia puoltavat selvästi Suomen aloitetta. Ruotsi haluaa tehdä vielä omia selvityksiä aiheesta. Muut vastanneet olivat Belgia, Iso-Britannia, Itävalta ja Saksa.

– Vastauksista puuttuu valtaosa, ja odottelemme niitä vielä muutaman päivän. Sen jälkeen kysymme vielä erikseen maista, joista vastausta ei ole tullut. Toukokuussa asiasta tehdään yhteenveto, ja ministerin (Bernerin) johdolla päätetään, miten asiassa edetään komission suuntaan, kertoo liikenneneuvos Leif Beilinson liikenne- ja viestintäministeriöstä.

Tärkeää näyttäisi olevan se, että iltoihin saadaan valoa.

Enemmistön pitäisi kannattaa

Saapuneiden vastausten perusteella ei Beilinsonin mukaan voida vielä tehdä johtopäätöksiä EU-maiden enemmistön kannasta kellojen siirtelyyn.

Mikäli yli puolet jäsenmaista olisi kellojen siirtelyn lopettamisen kannalla, lakialoite kesäaikadirektiivin kumoamiseksi voisi edetä komissiossa.

– Asia etenisi joka tapauksessa kahdessa vaiheessa. Ensin pitäisi päästä yksimielisyyteen siitä, lopetetaanko kellojen siirtely, ja vasta sen jälkeen voidaan päättää siitä, milloin siirtely loppuu ja mihin aikavyöhykkeeseen kukin maa jää, Beilinson huomauttaa.

Suomi perustelee haluaan kellojen siirtelyn lopettamiseen muun muassa terveysvaikutuksilla.

Vain Suomessa asiasta keskusteltu eduskunnassa

Beilinsonin mukaan Suomen lisäksi juuri missään muussa EU-maassa kellojen siirtelystä ei ole käyty keskustelua kansallisissa parlamenteissa.

Suomessa kansalaisaloite kellojen siirtelyn lopettamiseksi keräsi viime kesänä yli 70 000 allekirjoitusta ja eteni eduskunnan käsittelyyn. Eduskunta käsitteli aloitetta marraskuussa ja kannatti sitä. Aloite jouduttiin kuitenkin hylkäämään, koska eduskunta ei voi päättää EU-tasoisesta asiasta.

EU:n parlamentissa helmikuussa Suomen meppien ajama kanta kesäaikajärjestelyn lopettamiseksi hylättiin. Parlamentti kuitenkin hyväksyi ehdotuksen, jonka mukaan komission tulee selvittää, mitä vaikutuksia kellojen siirtelystä luopumisella olisi.

Suomen ajamassa kellojen siirtelyn lopettamisessa ei oteta kantaa siihen, jäisikö kesäaika vai normaaliaika pysyväksi ajaksi. Valtiot voivat itse päättää aikavyöhykkeestään.

– Ainakin Etelä-Euroopassa tärkeää näyttäisi olevan se, että iltoihin saadaan valoa.

Sari Vanninen 

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Tilaa ESS Verkko Plus 3 kk
vain 7,90 €/kk (norm. 14,50 €)

Tilaa tästä

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X