Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Kouvola ja Iitti näyttävät yhä vihreää Kimolan kanavalle

Kustannusten karkaaminen ei säikäyttänyt. Kanavapätkän kannattavuutta perustellaan kiinteistöjen arvon nousulla.

Kimolan kanavan erikoisuus on kalliotunneli. Kuva: FCG

Kimolan kanavahankkeen kustannusarvio on yli kaksinkertaistunut alkuperäisestä, ja päivitetty hinta-arvio on lähes 21 miljoonaa euroa. Huima nousu ei kuitenkaan pelota hankkeeseen osallistuvia kuntia: Heinolaa, Kouvolaa ja Iittiä.

Kolmikon osuudeksi on sovittu yhteensä kolmannes koko Kimolan kanavan kustannuksesta. Valtiolle jää kaksi kolmannesta.

Heinolan kaupunginhallitus puolsi jo viime kokouksessaan hankeen jatkamista. Kouvolan ja Iitin hallitukset päätyivät samaan maanantain kokouksissaan. Molemmissa kunnissa varaudutaan myös moottoriurheilurata KymiRingin vaatimaan tukeen, mutta se ei ollut esteenä.

Kouvolassa asia ratkesi äänestyksellä 11–2, Iitissä se hyväksyttiin yksimielisesti. Kaikissa kolmessa kunnassa vaaditaan vielä valtuuston siunaus asialle.

Kustannukset ovat kasvaneet, koska työt ovat osoittautuneet erittäin vaativiksi. Kanavaa pitää sekä syventää että leventää, ja sen yli on rakennettava kaksi korkeaa siltaa.

Voi alkaa jo kesällä

Uuden kustannusarvion mukana valtion osuus kasvoi lähes 13,9 miljoonaan, Kouvolan kaupungin 4,8 miljoonaan, Heinolan kaupungin 1,3 miljoonaan euroon ja Iitin kunnan 832 000 euroon.

Valtio on jo myöntänyt rahoitusta Kimolan kanavan kunnostamiseen yhteensä 12 miljoonaa euroa vuosina 2016–2017. Toteutuneita kuluja on noin miljoona euroa. Kasvanut kustannus vaatii valtiolta lisää rahaa, joka pitäisi hyväksyttää eduskunnalla lisämenoarviossa.

Hankkeen käynnistyminen edellyttää, että kaikki neljä osapuolta ovat siinä mukana. Yhdenkin jättäytyminen pois kaataa hankkeen. Kanavan kunnostuksen urakkatyöt on jo kilpailutettu valmiiksi, ja parhaassa tapauksessa työt voisivat käynnistyä vielä ensi kesän aikana.

Kuva: Anssi Hietamaa

Pitkään ajettu hanke

Iitin Kimolaan on puuhattu matkailukanavaa siitä lähtien, kun tukkien uitto päättyi vuonna 2002. Aluksi hanketta vetivät Kouvolan, Heinolan ja Iitin kunnat, mutta vuonna 2016 myös valtio lupasi tukensa.

Kyseessä ei ole varsinainen liikennehanke, vaikka sen toteuttaa Liikennevirasto. Kanava on tarkoitettu pelkästään veneilijöiden huvikäyttöön. Puun uitto ei enää palaa, vaikka kanava päättyy Kouvolan Voikkaan tehtaiden ääreen. Vesitie on umpikuja, koska vastassa ovat Kymijoen lukuisat voimalaitokset. Juuri meriyhteyden puute arveluttaa hankkeen vastustajia.

Ilman meriyhteyttäkin kanavan lasketaan olevan kannattava, ainakin konsultin arvion mukaan. Konsulttitoimisto FCG:n (Finnish Consulting Group) vaikuttavuusselvityksen mukaan hanke on kannattava myös tuoreimpien kustannusten valossa. Miljoonat pitäisi saada vuosien mittaan takaisin ennen kaikkea rantakiinteistöjen arvon nousuna.

Pelkkä kanava ei riitä

Kouvolassa on arvioitu, että Kimolan kautta toteutuu 2 000 venematkaa eli tuhat sulutusta touko-syyskuussa.

Vertailun vuoksi: erittäin vilkkaalla Vääksyn kanavalla Asikkalassa tehdään kesän aikaan noin 4 000 sulutusta ja Kalkkisissa puolet siitä.

Valmis kanava ei ole merkittävä työllistäjä, sillä sulutuskin tapahtuu itsepalveluperiaatteella. Selvityksissä korostetaan myös, että pelkkä kanava ei riitä nostamaan alueen vetovoimaa. Lisäksi pitää rakentaa palveluita, kuten venesatamia. Tämä vaatii kuntien omaa rahaa.

– Iitissä on useita paikkoja, joissa on venelaitureita. Pitää vain päättää, mitä niistä ruvetaan kehittämään, kertoo Iitin kunnanjohtaja Riku Rönnholm.

Kouvolan kaupunki uskoo, että kanavan alueelle rakentuu satamaverkosto ja että alueen matkailulle saa monia mahdollisuuksia sulkuporttien myötä.

Hankeselvityksen näet tästä.

Tukinuitosta huviajeluun

Pätkä vesitietä

Noin seitsemän kilometriä pitkä Kimolan kanava yhdistää Konniveden ja Pyhäjärven.

Kanava on umpikuja. Siitä ei pääse Kymijoelle.

Kanava rakennettiin puun uittoa varten. Se vihittiin käyttöön 1966 ja rakenteiden viimeistely jatkui vuoteen 1969.

Tukinuitto kanavassa lopetettiin suurilta osin vuonna 1999 ja viimeiset puut uivat Kimolan kautta 2002.

Uiton loputtua alettiin paikalle puuhata veneilykanavaa. Aluksi asialla olivat alueen kunnat, pari vuotta sitten myös valtio.

Keskellä kanavaa on tukkinippujen nostolaite. Sen paikalle rakennetaan 12 metriä korkea sulku.

Lisäksi uittokanavaa syvennetään ja levennetään veneilykelpoiseksi. 70 metrin kalliotunneliosuus levennetään ja korotetaan. Hankkeeseen kuuluu myös kahden sillan rakentaminen.

Liikenneviraston tuorein kustannusarvio hankkeelle on 20,8 miljoonaa euroa. Valtio maksaa 2/3 kustannuksista ja 1/3 jaetaan Kouvolan, Heinolan ja Iitin kesken.

Hanke voi käynnistyy vielä tänä kesänä, jos kaikki osapuolet hyväksyvät sen.

Pirjo Kamppila
pirjo.kamppila@ess.fi

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Lue 2 viikkoa ilmaiseksi

Oletko jo käyttänyt ilmaisen tutustumisjaksosi?

Tilaa ESS Verkko nyt 4 kk vain 10 € / kk

(norm. 14,50 € / kk)

Oletko jo tilaaja?

Suosittelemme

Kommentit comments

Näitä luetaan nyt

Kotimaa

Näytä seuraavat

Näitä luetaan

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen