Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Rynnivätkö nuoret pian kirkon päättäviin elimiin? Nuoria kehotetaan perustamaan omia vaalilistoja

Päätöksenteosta halutaan seurakuntalaisten näköistä. Nyt vain harvat luottamushenkilöt ovat alle 30-vuotiaita.

Valtakunnallinen äänestysprosentti viime seurakuntavaaleissa oli vain 15,5, nuorten osalta vielä tätäkin vaatimattomampi. Kuva: Olli Herranen

Nuoret haluavat uudistaa kirkon päätöksentekoa tulevissa seurakuntavaaleissa omilla valitsijalistoillaan. Useat nuorisojärjestöt julkaisivat tammikuussa yhteisen vetoomuksen, jossa ne kehottavat nuoria perustamaan omia listoja seurakuntavaaleissa. Kannanoton takana ovat muun muassa Nuori kirkko ry, Suomen Partiolaiset, Allianssi, Suomen Nuorisovaltuustojen liitto ja Suomen NNKY-liitto.

– Tavoitteena on lisätä nuorten osallisuutta. Mitään poliittista tai kirkollista agendaa ei tässä ole, nuorisosihteeri Tarja Liljendahl Nuori kirkko ry:stä sanoo.

Seurakuntavaaleissa äänestysikäraja on 16 vuotta ja ehdokkuusikäraja 18 vuotta. Seurakuntien luottamushenkilöistä vain alle kuusi prosenttia on alle 30-vuotiaita.

– Seurakunnan jäsenet ovat eri-ikäisiä, joten olisi hyvä, että myös päätöksenteko olisi seurakuntalaisten näköistä, Liljendahl sanoo.

Mielikuva ehdokasasettelusta on ollut aika suljettu. Kampanjapäällikkö Hanna Piira

Nuorten omien listojen etu on Liljendahlin mukaan siinä, että jos nuori muuttaa pois paikkakunnalta, hänen paikalleen luottamustehtävään tulee toinen nuori.

– Jos on yleisellä vaalilistalla, niin ei välttämättä käy. Omalla listalla voidaan taata, että edustajapaikka säilyy nuorella koko nelivuotiskauden. Toki nuoret ovat tervetulleita ehdokkaiksi myös jo valmiina olemassa oleville listoille.

Marraskuussa käytävissä seurakuntavaaleissa valitaan seurakuntien ja seurakuntayhtymien ylin johto.

Viime vaaleissa vuonna 2014 äänestysprosentti oli 15,5, mutta 16–17-vuotiaiden nuorten äänestysaktiivisuus jäi vain 8,9 prosenttiin.

Yhteinen vaalisivusto

Valitsijayhdistyksillä on marraskuun seurakuntavaaleissa myös ensimmäistä kertaa mahdollisuus esittäytyä kirkon vaalisivustolla.

– Tarjoamme verkkosivuillamme paikan, jossa seurakunnassa vaikuttamisesta kiinnostuneet henkilöt ja valitsijayhdistysten ehdokaslistojen kokoajat voivat kohdata toisensa. Mielikuva seurakuntavaalien ehdokasasettelusta on ollut paikoin aika suljettu. Halusimme tuulettaa tätä asetelmaa ja luoda uudenlaisen mahdollisuuden tutustua valitsijayhdistyksiin, vaalien kampanjapäällikkö Hanna Piira kertoo.

Vuoden 2018 vaalit käydään teemalla Minun kirkkoni.

Liljendahl uskoo, että kirkon yhteinen vaalisivusto lisää avoimuutta. Kun valitsijayhdistykset ovat aiempaa helpommin löydettävissä, kiinnostuskin kasvaa.

Myös Hanna Piira sanoo samaa:

– Kirkko tarvitsee eri ikäisiä, sitoutuneita päättäjiä, jotka tulevat erilaisista taustoista. Tavoitteena on saada ehdokkaiksi niin uusia ja raikkaita kasvoja kuin kokeneita vaikuttajia ja pitkän linjan luottamushenkilöitä, Hanna Piira sanoo.

Lue myös: Tasa-arvo kirkossa etenee hitaasti - Suomi poikkeaa rajusti muista Pohjoismaista
 

Toistaiseksi vaalisivustolle ilmoittautuneita yhdistyksiä on vasta vajaa parikymmentä. Nuorten lisäksi valitsijalistoja keräävät muun muassa Tulkaa kaikki -liike ja eri puolueet.

Viime seurakuntavaaleissa 30 prosenttia luottamushenkilöistä valittiin poliittisten puolueiden listoilta.

Liljendahl uskoo, että poliittisten puolueiden merkitys seurakuntavaaleissa tulee kasvamaan entisestään.

– Seurakuntavaikuttaminen kiinnostaa myös puolueita.

Äänestämään jo 16-vuotiaana

Kirkot ovat edelläkävijöitä äänestysikärajan laskemisessa 16 vuoteen, kun myös Suomen ortodoksisen kirkon vaaleissa äänioikeusikäraja laski tämän vuoden alussa 18 vuodesta 16 vuoteen. Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa vastaava muutos tehtiin 2009.

Äänioikeusikärajan laskemisen tavoitteena on parantaa nuorten mahdollisuuksia vaikuttaa seurakuntien toimintaan ja hallintoon. Nyt voimaan tuleva laki ortodoksisesta kirkosta antaa nuorille äänioikeuden kaikissa kirkollisissa vaaleissa, myös kirkkoherran vaalissa.

Marraskuussa valitaan evankelis-luterilaisen kirkon 400 seurakuntaan noin 9 000 luottamushenkilöä. Ehdokasasettelu on parhaillaan käynnissä ja jatkuu aina 17.9. asti.

Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa on noin neljä miljoonaa jäsentä. Kirkkovaltuustot ja seurakuntaneuvostot päättävät paikallisesti seurakunnan toimintaan, henkilöstöön ja talouteen liittyvistä asioista. Vaaleissa läpi päässeiden maallikkojäsenten joukosta valitaan myös edustajat eli kirkon ylimmät päättäjät seuraavaan kirkolliskokouksen kokoonpanoon.

– Seurakuntien luottamushenkilöt vaikuttavat osaltaan siihen, millainen on kirkon tulevaisuus, Liljendahl sanoo.

Ehdolle seurakuntavaaleissa asetutaan valitsijayhdistyksen kautta. Eri valitsijayhdistykset keräävät listoilleen ehdokkaita, joilla on yhteisiä näkemyksiä muun muassa kirkon uudistamisesta, tasa-arvon edistämisestä tai nuorten aseman vahvistamisesta kirkossa.

– Valitsijayhdistyksen taustalla voi olla puolue, herätysliike tai jokin aate, joka yhdistää sen jäseniä. Ryhmien taustat halutaan kuitenkin avoimesti esille. Seurakuntavaalien sivustolla voi käydä myös keskustelua ehdokkaiden kanssa, Hanna Piira sanoo.

Tarja Koljonen / Uutissuomalainen
tarja.koljonen@uutissuomalainen.fi
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi