Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Perinteisistä ammateista kiinnostuksen kohteisiin - "Koneäly ja sosiaaliset taidot ovat tulevaisuutta"

Tekoäly auttaa nuoria tekemään tietoisia uravalintoja. Uusi Setvin-uraohjain esiteltiin keskiviikkona työ- ja elinkeinoministeriölle.

Kolmannelle maankoodauskurssille osallistuivat Maija Pursiainen (vas.), Elina Jeskanen, Virpi Hyytiä, Minna-Maria Salonen ja Tiina Sirén. Kuva: Kai Sinervo

Yksi asia toistuu digiammattilaisten puheissa: kaikki muuttuu nyt niin nopeasti, ettei kukaan tiedä, mitä ammatteja tulevaisuudessa on. Se kuitenkin tiedetään, mitä taitoja tarvitaan.

– Ammattitutkintotyyppinen ajattelu ei toimi enää. Ammatteja tärkeämpää on taitojen rakentaminen ja sen tunnistaminen, mitä taitoja missäkin tehtävässä tarvitaan, kehityspäällikkö Tiina Sirén Nokialta sanoo.

Tekoälyä hyödyntävä uraohjain auttaa nuoria hahmottamaan, millaista osaamista unelma-ammatissa tarvitaan. Uutissuomalainen pääsi ainoana tiedotusvälineenä seuraamaan, kun Setvin-uraohjain esiteltiin keskiviikkona maankoodauskurssin päätteeksi työ- ja elinkeinoministeriölle.

Sirénin mukaan uraohjain perustuu nuorten omien vahvuuksien ja kiinnostuksen kohteiden tunnistamiseen. Omaan profiiliin syötetään perustiedot ja luonteenpiirteet, esimerkiksi se, työskenteleekö mieluummin yksin vai ryhmässä. Tai haluaako työskennellä etänä tai tehdä vapaaehtoistyötä.

Tulevaisuutta hahmotetaan lifestyle-valintojen ja arvojen kautta.

– Voi olla kiinnostunut luonnonsuojelusta tai koodauksesta, mutta sovellus huomioi myös sen, mistä ei ole kiinnostunut ja mitä ei halua tehdä. Näiden avulla peilautuu erilaisia mahdollisuuksia eri ammatteihin, Sirén sanoo.

Samalla sovellus ottaa huomioon ammattien kysynnän isot trendit.

– Omista ammattiehdotuksista nuori voi katsoa, millä ammateilla todennäköisesti on kysyntää myös tulevaisuudessa. Jos joku ammatti on katoamassa kymmenen vuoden sisällä, ei suoraan siihen kannata hakeutua. Toisaalta nuori voi nähdä unelma-ammattinsa taitotarpeet ja panostaa juuri niihin, tuotekehityksen ammattilainen Maija Pursiainen Koneelta sanoo.

Kurssilaisten mielestä monet ammatinvalintatestit ja -materiaalit perustuvat jo vanhentuneisiin tietoihin ammateista.

– Huomisen ja ylihuomisen ammatit puuttuvat niistä lähes kokonaan. Palvelumuotoilija saattaa jo olla, mutta ylihuomisen osalta tiedot päivittyvät liian hitaasti, Minna-Maria Salonen CGI:n palvelumuotoilun tiimistä sanoo.

Nuorten on lisäksi vaikea hahmottaa, mitä erityispiirteitä ammateissa on. Nuoret tuntevat lähipiirin ammatit, mutta eivät välttämättä hahmota, missä muissa ammateissa tarvittaisiin samankaltaisia taitoja.

– Tuloksena voi olla, että soveltuisit hyvin sairaanhoitajaksi, mutta samanlaista osaamista tarvitaan esimerkiksi bioanalyytikolta, joka työnkuvaltaan sopisi paremmin omiin arvoihisi. Setvin tuo esiin ammatteja, joita ei tulisi muuten ajatelleeksi, Minna-Maria Salonen sanoo.

Niin kuin maankoodauskurssin ideaan kuuluu, Setvin uraohjain ei ole valis sivusto tai sovellus. Kyseessä on pitkälle suunniteltu idea ja mallinnos.

– Pienellä jatkosuunnittelulla tämä voisi soveltua myös ammatinvaihtajille ja muuntokoulutusta pohtiville aikuisille, Sirén sanoo.

Koneäly ja sosiaaliset taidot

Ihmisten välinen vuorovaikutus on tärkeää myös tulevaisuudessa.

– Koneäly ja sosiaaliset taidot ovat tulevaisuutta. Tavallaan tekniikan osaaminen vähenee siinä mielessä, että nykyistä pienemmällä teknisellä osaamisella pärjää tulevaisuudessa koneälyn ansiosta. Mutta tulevaisuudessa korostuu se, että asioiden ja oman osaamisen esittäminen muille on tärkeää, Tiina Sirén arvioi.

Myös Maija Pursiainen korostaa sosiaalisia taitoja ja kulttuurien ymmärrystä. Tekoälyltä puuttuu luovuus ja siihen tarvitaan jatkossakin ihmistä.

– Vuorovaikutus ja kulttuurien tuntemus eivät liity mihinkään tiettyyn ammattiin vaan tuovat vahvan pohjan toimia missä tahansa ammatissa. Tarvitaan pehmeitä taitoja, jotta ryhmässä saadaan luovuus ja innovatiivisuus ihmisistä irti.

Kymmeniätuhansia uusia ihmisiä

Kolmannen maankoodauskurssin kaikki osanottajat olivat naisia. Asiantuntija Sini Kaukonen Teknologiateollisuus ry:stä kertoo, että tämä oli tietoinen ratkaisu.

Yrityksistä pyydettiin kurssille naisia, sillä tavoitteena on kannustaa naisia teknologia-alalle. Naisten osuus teknologia-alalla jää kahteenkymmeneen prosenttiin. Jatkossa alalle tarvitaan lisää myös naisia.

– Tarvitsemme kymmeniätuhansia uusia ihmisiä teknologiateollisuuteen vuoteen 2021 mennessä, kertoo johtaja Laura Juvonen Teknologiateollisuudesta.

Todellisia ratkaisuja

Kaukonen kertoo, että maankoodauskurssilla joukko Teknologiateollisuuden jäsenyritysten ammattilaisia, tähtikoodareita ja suunnittelijoita, ratkaisee kolmen viikon sprintissä tarkkaan valitun haasteen, joka hyödyttää julkista sektoria. Samalla vauhditetaan suomalaisen yhteiskunnan digitalisaatiota. Kurssien teemat, yhteistyökumppanit ja yritykset vaihtelevat.

– Niitä kaikkia yhdistää kuitenkin se, että niillä tuotetaan todellisia ratkaisuja todellisiin ongelmiin. Kurssin tulos ei ole valmis tuote, mutta se ei ole myöskään raportti tai ideapaperi. Haasteen luonteesta riippuen tulos voi olla vaikkapa prototyyppi, Kaukonen kertoo.

Kehityspäällikkö Tiina Siren Nokiasta kehuu kurssia.

– Pohdimme tulevaisuutta, miltä se näyttää. Nyt odotan mielenkiinnolla seuraavaa 20 vuotta, olemmeko yhtään osanneet hahmottaa sitä.

Ratkaisuja haasteisiin

Maankoodauskurssi on Teknologiateollisuuden ja Ohjelmistoyrittäjät ry:n lahja 100-vuotiaalle Suomelle. Kurssilla yritysten huippuasiantuntijat etsivät ratkaisua yhteiskunnallisiin haasteisiin.

Kolmannelle kurssille osallistuivat CGI Finlandin, Koneen ja Nokian ammattilaiset miettimään nuorten ura- ja opiskeluvalintoja.

Ensimmäinen kurssi suunnitteli MyData-henkilötietojen hyödyntämismallin ja toinen mallin syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tunnistamiseen.

Ari Helminen / Uutissuomalainen
ari.helminen@uutissuomalainen.fi
@
Tarja Koljonen / Uutissuomalainen
tarja.koljonen@uutissuomalainen.fi
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi