Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Aino-Kaisa Saarinen suuntaa uutta kohti ja hakee voimaa metsästä - "Varmasti kaipuu iskee jossain vaiheessa"

Aino-Kaisa Saarinen suunnittelee nyt kilpauransa jälkeistä työelämää. Hän ehti jo hakea olympiakomitean huippu-urheiluyksikön johtajan pestiä.

Hiihto ei jää kokonaan pois elämästä, vaikka Aino-Kaisa Saarinen katsookin jo uralla eteenpäin. Kuva: Sami Kuusivirta

Aino-Kaisa Saarinen on viidellätoista arvokisamitalillaan menestynein suomalainen maastohiihtäjä Marja-Liisa Kirvesniemen ja Mika Myllylän kanssa.

Komea ura on yhtä SM-kisaviikonloppua vaille valmis. Taivalkoskella kisataan viikon päästä.

Viimeisen maailmancup-kilpailunsa "Aikku" hiihti Falunissa toissa viikonloppuna, mutta ajatukset ovat jo tulevassa.

– Olin elämäni ensimmäisessä työhaastattelussa. Hain olympiakomitean huippu-urheiluyksikön johtajan paikkaa.

Saarinen ei ole epäröinyt tavoitella suuria. Siinä yksi syy, miksi hän on voittanut niin paljon.

– Pääsin kahdeksan joukkoon, mikä oli minulle iso juttu. Sinne kuitenkin haki 46 henkilöä. Haku tyssäsi siihen, ettei minulla ole kokemusta niin ison organisaation pyörittämisestä.

"Varmasti kaipuu iskee jossain vaiheessa, vaikka nyt tunnen olevani sinut asian kanssa." Kuva: Sami Kuusivirta

Metsästä voimaa uuteen

Saarinen on panostanut urheilu-uraansa kaiken 20 viimeisen vuoden aikana. Isosisko Terhi Enjala on arvellut siskonsa tarvitsevan terapiaa, kun urheilu-ura loppuu. Asiasta mainitseminen saa hiihtäjän hymyilemään.

– Käytän runsaasti metsäterapiaa. Se on tutkittu juttu, että metsästä saa voimaa. Mutta mikä on niin hienoa kuin sportti? Sen kaiken jättäminen, sen yhteisön jättäminen. Varmasti kaipuu iskee jossain vaiheessa, vaikka nyt tunnen olevani sinut asian kanssa.

Saarinen on suunnitellut poistumiselleen osittaisen pehmeän laskun. Hän on lähdössä kesäleirille Italian Toblachiin, kuten niin monta kertaa aikaisemmin.

– Siellä on ystäväni hotelli ja rullasukset ja sauvat valmiina. Enää ei tarvitse tehdä kahta harjoitusta päivässä. Voin vaikka vaeltaa koko päivän ja syödä eväitä vuoristossa. Sellaisesta on haaveillut, mutta aikaisemmin se ei ole ollut mahdollista.

Pahimman hän arvelee olevan edessä syksyllä, kun illat pimenevät ja lumi ei ole vielä maassa.

– Silloin se voi potkaista. 20 vuotta olen ollut kaamosta paossa Keski-Euroopassa.

Kaamoslääkkeeksi Saarinen on suunnitellut New Yorkin maratonia, jonne hän on saanut kutsun niin ikään kilpahiihtouransa lopettaneilta Anna Haagilta ja Kikkan Randallilta.

Aikku uskoo löytävänsä työtä. Siinä voivat olla avuksi tunnettuus ja kontaktit kautta hiihtävän maailman. Kuva: Sami Kuusivirta

Oloneuvoksen rooli ei houkuttele

Saarinen hakee töitä, muttei aio ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi.

– Ei sellainen kuulosta yhtään minulta. En ole sellaista edes pohtinut.

Hän uskoo löytävänsä töitä, ja miksipä ei. Hänellä on pitkä kokemus hiihtotiiminsä menestyksekkäästä johtamisesta ja esiintymisestä suuren yleisön edessä – myös yritystilaisuuksista. Tunnettuutta ja kontakteja on kautta hiihtävän maailman.

Raha-asiansa Saarinen on järjestänyt sijoittumalla ja sijoittamalla niin, ettei kiirettä työpaikan löytämisellä ole.

– Taloudellinen vapaus olisi tehdä asioita, mutta en voi enkä halua heittäytyä oloneuvokseksi.

Opiskelukin kiinnostaisi, paikka on jo

Elämäkertakirjassaan hiihtäjä sanoi, että kahdesta ovesta hän ei todennäköisesti astu: toisessa lukee “valmentaminen” ja toisessa “opiskelu”.

Opintoja hän kertoo jo miettineensä.

– Niin se mieli muuttuu. Oulussa olisi mahdollista lukea kauppatieteiden maisteriksi pääaineena markkinointi. Sain paikan 2004, mutta vielä ei ole yhtä ainoaa opintopistettä. Ouluun en ole muuttamassa, mutta enköhän voi opiskella etänä ja työn ohessa.

Valmentaminen ei ole vaihtoehto, ainakaan vielä.

– Voisin olla nuoren hiihtäjän mentori, mutta valmentaminen on niin sitovaa ja vie niin paljon aikaa, että tällä hetkellä sellaiseen ei ole resursseja.

Politiikkaankin lujatahtoista ja sanavalmista Saarista on kyselty. Hän myöntää, että yhteisten asioiden hoitaminen kiinnostaa, mutta leikkiin ryhtymistä pitää harkita tarkkaan.

Mahdollista puoluetta hän ei halua nimetä, koska asia ei ole ajankohtainen.

"Viikoittain saan viestejä, että älä lopeta, mutta kun se ihan polttavin intohimo on sammunut", Aino-Kaisa Saarinen sanoo. Kuva: Sami Kuusivirta

Hiihtämistä ei jätetä

Kilpauran jatkaminen ei Saarisen mukaan tule kyseeseen, vaikka tiliä sillä voisikin tehdä.

– Viikoittain saan viestejä, että älä lopeta, mutta kun se ihan polttavin intohimo on sammunut. En halua tehdä asioita pelkästään taloudellisin perustein.

Kotiin hän tuskin on pitkäksi aikaa jäämässä. Eikä perheenlisäystäkään kuulemma ole tulossa.

– Katsotaan, mitä tulevaisuus tuo, mutta ei niitä lapsia niin vain saada. Ihanaa, että on tuo yksi.

Lue myös: Aino-Kaisa Saarinen viimeistä kertaa kotiyleisön eteen - katso kuvat "Aikusta" Salppurin kisoissa vuosien varrelta
 

Hiihtämistä Saarinen ei jätä. Hänet saatetaan vielä jopa nähdä samoissa kilpailuissa kovimpien kotimaisten kanssa.

– Haluan pitää itseni kunnossa ja mitoissa. Voitosta en niissä kisoissa hiihdä, mutta SM-kisat ja Suomen Cupit ovat hyviä tapahtumia siksikin, että niissä saan sukset kuntoon.

Hän sanoo hallitsevansa suksien voitelun teknisenä suorituksena, mutta ostavansa mielellään palvelun alan erikoisosaajilta.

Hiihtäjä

Aino-Kaisa Saarinen

39-vuotias Hollolassa syntynyt ja asuva maastohiihtäjä Kaksi olympiahopeaa ja kolme olympiapronssia. Neljä MM-kultaa, MM-hopea ja viisi MM-pronssia.

Maailmancupissa 354 kilpailua. Ensimmäinen mc-startti Lahdessa 7.3.1998.

Vuoden 2009 urheilija.

17 Suomen mestaruutta yleisessä sarjassa.

Seura: Lempäälän Kisa. Edustanut Hollolan Urheilijoita ja Joutsan Pommia.

Urheilijoiden ammattienedistämissäätiön (URA) varapuheenjohtaja.

Naimisissa entisen koripalloilijan Tom Gustafssonin kanssa. Parin tytär Amanda täyttää toukokuussa kaksi vuotta.

Pekka Holopaisen toimittama elämäkerta Tahto julkaistiin syyskuussa 2016.

Täydennä virkkeet

Hiihtäjä jatkaa kuutta ajatusta

Tärkeää minulle on elää itseni kanssa sinuiksi.

Olen tyytyväinen itseeni, koska olen saanut tehdä elämässäni asioita, joista todella pidän.

Ärsyttävintä ovat periaatteen ihmiset.

Huippu-urheilijan ammatti on paras koulu.

Kilpaurheilu on tärkeää, koska se antaa ihmisille voimakkaita tunne-elämyksiä.

Parasta Hollolassa on palvelujen ja luonnon läheisyys sekä kuntalaisten hyvä yhteishenki.

Janne Urpunen
janne.urpunen@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi