Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Ministeri: Susien kanta-arvioihin lasketaan jatkossa myös pennut

Leppä pitää tärkeänä, että susien määrästä löytyy yksimielisyys ja hoitosuunnitelma päivitetään.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä kehottaa ihmisiä kertomaan suurpetohavainnoistaan. Kuva: Sami Lettojärvi

Suomen susipolitiikan yhtenä ongelmana on yhteisymmärryksen puute susien määrästä. Tähän on tulossa muutos. Samalla suden hoitosuunnitelma päivitetään.

– Ongelma susien osalta on ollut se, ettei ole tarkkaa tietoa susien määrästä, koska laskennassa ei ole otettu huomioon pentutuotantoa, kertoo maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.).

Lepän mukaan laskentatapaa muutetaan ja siinä otetaan huomioon myös se, paljonko pentuja on syntynyt.

– Se tuo tarkkuutta kanta-arvioon ja helpottaa julkista keskustelua. On tärkeää, että saadaan kanta-arvio, johon kaikki osapuolet voivat yhtyä, Leppä sanoo.

Hoitosuunnitelma päivitetään

Lepän mukaan uusi laskentatapa ei ehdi vielä kesäksi, mutta seuraavassa laskennassa pennut ovat mukana. Samalla aloitetaan suden hoitosuunnitelman päivitys.

– Vaikka uusia laskentametodeja tulee, havainnot ovat erittäin merkittävässä roolissa. Oma viestini on edelleen se, että kaikki havainnot susista ja muista suurpedoista pitää saada Tassu-järjestelmään, Leppä sanoo.

Hallinto-oikeuksiin yksi linja

Susien kaatoluvista valitetaan hallinto-oikeuksiin, mikä vaikeuttaa kannanhoidollista pyyntiä ja häirikkösusien kaatamista. Leppä pitää valituksia valitettavana, koska vaaraa aiheuttavat eläimet pitää poistaa.

– Se ei ole optimaalinen tilanne se, että meillä on eroja hallinto-oikeuksien kesken, miten valituksia käsitellään, Leppä sanoo.

Hän kertoo keskustelleensa asiasta oikeusministeri Antti Häkkäsen ( kok.) kanssa, jotta hallinto-oikeuksien käytännöt saadaan yhtenäistettyä.

Leppä jatkaa, että poliisi on saanut tällä viikolla uudet toimintaohjeet, milloin poliisi puuttuu tilanteeseen ja antaa joko karkotus- tai lopetusluvan.

Leppä kertoo keskustelleensa EU-maiden kollegoidensa kanssa siitä, olisiko nykyiseen erittäin jäykkään petopolitiikan toimintamalliin saatavissa muutoksia niin, että jäsenmaille annettaisiin enemmän liikkumatilaa.

– Nyt asiat ovat täysin EU-komission takana ja kansallinen liikkumavara on hyvin kapea. Tätä haluan lieventää, mutta totta kai eläimiä pitää suojella, Leppä sanoo.

Lue myös: Susipelko – voiko sitä hälventää? Yhdysvaltalaistutkija vastaa
 

Onko ehdotusta edes luettu?

Uutta eläinsuojelulakia on arvosteltu voimakkaasti julkisuudessa. Leppä ei niele kritiikkiä ja torjuu arvion, että laki olisi susi jo syntyessään.

– Sutta ei ole ollut liikkeellä. Ehdotus on hyvä ja moderni, Leppä sanoo ja muistuttaa, ettei nykyinenkään laki ei ole huono. Kun katsotaan eläinten hyvinvointia isossa kuvassa, se on ihan hyvä.

– Julkinen kuva siitä, että ehdotus meni huonompaan suuntaan, ei pidä ollenkaan paikkaansa, Leppä sanoo ja kysyy ovatko arvostelijat oikeasti lukeneet lakiehdotuksen kokonaan.

Lepän mukaan lakiesityksen arvostelijat poimivat yhden asian yhdestä maasta ja toisen toisesta. Yksittäisiä asioita verrataan Suomen kokonaisuuteen.

– Se ei ole oikea toimintamalli. Pitää verrata muiden maiden kokonaisuuksia meidän kokonaisu uteen, Leppä sanoo.

Saparot ja nokat tallella

Leppä myöntää, että on olemassa yksittäisiä ongelmia, jotka nousevat otsikoihin ja luovat mielikuvaa, että asiat tiloilla olisivat pielessä. Ne eivät kuitenkaan kerro koko totuutta.

– Totta kai on asioita, joita ei pidä hyväksyä, mutta se osoittaa, että viranomaistoiminta ja valvonta pelaavat.

Hän muistuttaa, että lääkkeiden vähäinen käyttö on osa eläinten hyvinvointia ja Suomessa käytetään vähän lääkkeitä ja kasvuhormonien käyttö on kielletty. Suomessa kanoilla on nokat ja sioilla saparot toisin kuin monissa muissa maissa.

Ari Helminen / Uutissuomalainen
ari.helminen@uutissuomalainen.fi

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Lue 2 viikkoa ilmaiseksi

Oletko jo käyttänyt ilmaisen tutustumisjaksosi?

Tilaa ESS Verkko nyt 4 kk vain 10 € / kk

(norm. 14,50 € / kk)

Oletko jo tilaaja?

Asiasanat:

Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Kommentit comments

Näitä luetaan nyt

Kotimaa

Näytä seuraavat

Näitä luetaan

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen