Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Muutamat KYSissä tehdyt kaularankaleikkaukset Valviran syyniin - ei ollut tutkimusnäyttöä hyödyistä

Neurokirurgiassa työskennellään aina herkällä alueella, ja toimenpiteiden hyödyistä tulee olla riittävä tieteellinen tutkimusnäyttö. Kuvan henkilöt eivät liity juttuun. Kuva: Tomi Glad

Kuopion yliopistollisessa sairaalassa kohistaan takavuosien kokeellisista jäykistysleikkauksista, joilla talossa pitkään toiminut neurokirurgi Ville Leinonen pyrki auttamaan niskanretkahdusvammasta kärsiviä.

KYSin neurokeskuksen johtaja, professori Pekka Jäkälä sanoo, että kyseiset kaularankaleikkaukset jakavat väkeä.

– Kannattajat ovat koko Suomessa vain muutaman neurologin ja kirurgin vähemmistö. Näitä leikkauksia ei tehdä nyt Suomessa missään sairaalassa, koska tutkimusnäyttöä hyödyistä ei ole. Ne on kielletty, Jäkälä selvittää.

Käypä hoito -suosituksia on vain isoihin kansantauteihin.

Lieväoireisia ei edes harkittu leikattavaksi. Neurokirurgi Ville Leinonen

Niskaretkahdusten kokeellinen hoito nousi pinnalle, kun Helsingin Sanomat uutisoi (25.3.2018) aiheesta ja yhdestä potilastarinasta.

Harmaalla alueella

Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Jorma Penttinen sanoo, että KYSissä oli jo Leinosen tekemien leikkausten aikaan kielletty niin sanotun "oudon kroonisen oireyhtymän" lievitys kaularangan yläosan ja kallon jäykistyksellä.

– Eivät kaikki kaularankaleikkaukset ole kiellettyjä. Leinonen liikkui harmaalla alueella, vaikka varmasti ajatteli potilaiden parasta. Ei tämä mennyt kuin Strömsössä, mutta en johtajaylilääkärinä pysty valvomaan kaikkia sairaalassa vuosittain tehtävää 20 000 leikkausta.

Penttinen arvelee, että kuntoutuskeskus Validian neurologi Helena Huhmar, jonka toimintaa Valvira niin ikään nyt selvittää, sai Leinosen "höynäytettyä leiriinsä" ja lähetti sitten joitain potilaita leikkaukseen KYSiin.

– Leinonen selvitti minulle jälkikäteen, että leikkausten syynä oli pään kiertoliikkeen aiheuttava yläniskakipu.

Leinonen totesi Etelä-Suomen Sanomille, että melkein kaikki yhdeksän leikattua hyötyivät toimenpiteestä. Kivut kuitenkin palasivat myöhemmin, tosin lievempinä.

Nyt Leinonen on neurokirurgian professorina Oulun yliopistossa.

Altistaa nivelrappeumalle

Jäkälä painottaa, että ilman riittävää tutkimusnäyttöä leikkauksia ei tule koskaan tehdä.

– Niskan retkahtaminen esimerkiksi auto-onnettomuudessa on iso vaurio, mutta jos se ei näy kaularangan magneettikuvissa, ei pidä leikata. Etenkin nuorelle ihmiselle tehty jäykistysleikkaus estää normaalin kaularangan ja kallon liikkeen. Näin potilas altistuu esimerkiksi nivelrappeumalle.

Leinosen ansioita Jäkälä ei kiistä.

– Hän on neurokirurgian nouseva tähti, mutta olisi voinut käyttää toisenlaistakin harkintaa.

Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Kati Myllymäki korostaa, että jo lääkärinvalassa luvataan, että hoitopäätösten on perustuttava tieteelliseen näyttöön.

Yhdeksän leikkausta nosti kiistan

Valvontavirasto Valvirasta ei kommentoida keskeneräistä asiaa.

Leinonen teki kiistan nostattaneita leikkauksia yhdeksän.

– Nämä leikkaukset tulisi ehdottomasti keskittää. Sellaisia niskanretkahdusvammapotilaita, joita kirurgia edes teoriassa voi auttaa, on vähän. Kokeellinen kirurgia voisi olla esillä viimeisenä vaihtoehtona, jos kaikki muut keinot on kokeiltu, oireet invalidisoivat vaikeasti ja hyvin informoitu potilas on halukas leikkaukseen.

– Oireet ovat todellisia, esimerkiksi kipua ja huimausta, mutta niitä saatetaan vähätellä. Leikkaamani olivat vaikeasti oireilevia ja heillä oli vaikea toimintakyvyn alenema. Lieväoireisia ei edes harkittu leikattavaksi.

Leinonen on arvostettu lääkäri ja tutkija. Jo vuonna 2007 hän sai Itä-Suomen lääketiedetapahtumassa Martti Hämäläisen palkinnon. Vuonna 2015 hän sai Lääkäriseura Duodecimin nuoren tutkijan palkinnon.

Juttua oikaistu 16.4. kello 19.54. Ei ole tietoa siitä, että Valvira tutkisi nyt Leinosen toimintaa.

Prosessi

Kiistanalaiset hoidot selvitetään

Niskanretkahdus- eli piiskaniskuvammasta kärsiville KYSissä takavuosina tehdyt yhdeksän leikkausta ovat nyt Valviran tutkinnassa. Keskeneräisiä asioita Valvira ei kommentoi.

Valtaosa lääkäreistä pitää näitä leikkauksia turhina ja haitallisina. Leikkaukset tehtiin neurologisten oireiden tai niskan kiertoliikkeen aiheuttaman kivun takia. Jäykistysleikkauksessa kaulaan upotetaan metalleja. Tavallisesti metallilla yhdistetään kaksi ylintä kaulanikamaa, jolloin pään normaali kääntymisliike vaikeutuu.

Niskaretkahdusvammojen leikkauksista on käräjöity muun muassa Saksassa teetettyjen toimenpiteiden jälkeen, kun potilaiden vointi on vain heikentynyt.

Aulikki Elo
Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS Verkko Plus 1 kk vain 7,90 € (norm. 14,50 €) ja pääset käsiksi kaikkiin Etelä-Suomen Sanomien maksullisiin sisältöihin.

Tilaa tästä 1 kk 7,90 €

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X