Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Lifecare teki lääkärin työstä pelottavaa – "On katastrofi, jos työntekijä ei voi luottaa siihen mitä näkee ruudulla"

Viime vuoden lopulla asennetun Lifecare-potilastietojärjestelmän virheet ovat vaarantaneet potilaiden turvallisuutta ja teettäneet loputtoman määrän ylimääräistä työtä. Vahinkojen arvioidaan olevan miljoonaluokkaa. Poliisikin voi päästä osalliseksi jälkiselvittelystä.

Kotihoidon keskitetyn lääkäripalvelun va. ylilääkäri Wilhelmiina Sorvali käyttää suurimman osan työajastaan potilastietojärjestelmiä. Hän halusi kertoa Lifecaren käyttökokemuksistaan, jotta muutkin terveysalan ammattilaiset rohkaistuisivat ilmoittamaan kohtaamistaan ongelmista. Kuva: Sami Kuusivirta

Siirtyminen on kuin ohjelmaversion päivitys.

Näin kuvailee Lifecare-potilastietojärjestelmän käyttöönottoa Tiedon silloinen toimialajohtaja Arto Ryymin Tietoviikon haastattelussa elokuussa vuonna 2012. Ohjelmistoyhtiö Tieto oli haastattelupäivänä julkistanut, että se luopuu Effica-järjestelmästään.

Uuden Lifecaren luvattiin kuitenkin toimivan Effican kanssa rinnakkain. Päivitys oli myös mahdollista tehdä pala palalta, koska asiakkaille haluttiin varmistaa Ryyminin sanoin ”turvallinen siirtymäpolku uuteen järjestelmään”.

Kuin auto, joka käynnistyy tai ei käynnisty

Pettymys. Epäusko. Pelko.

Muun muassa näin kuvailee Lifecaren herättämiä tuntemuksia va. ylilääkäri Wilhelmiina Sorvali. Hän työskentelee Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän kotisairaanhoidossa.

– Meille on ikään kuin annettu uusi auto, joka käynnistyy tai on käynnistymättä. Kun laitat vilkun vasempaan, se vilkuttaa oikealle. Pakki onkin ykkösvaihde. Voi ajaa johonkin suuntaan, mutta ei tiedä meneekö sinne minne haluaa.

Kuva: Anssi Hietamaa

Monesta järjestelmästä haluttiin yhteen

Hyvinvointiyhtymä muodostettiin vuoden 2017 alusta. Organisaatio oli iso ja muutos nopea. Yhdistettävänä oli erilaisia toimintatapoja, tarpeita ja järjestelmiä. Tietojärjestelmien osalta tilanne oli se, että erikoissairaanhoidolla sekä peruspalvelukeskus Aavalla ja Oivalla oli käytössä Tiedon Effica. Lahdessa käytössä oli ohjelmistoyhtiö CGI:n Pegasos. Lisäksi eri Effica-käyttäjillä oli omat potilastietokannat

– Nopeasti päädyimme siihen, että tietojärjestelmätkin pitäisi yhdistää, jotta potilastietojen käsittely nopeutuisi, muistelee yhtymän hallituksen tuolloinen varapuheenjohtaja Kari Lempinen (sd.)

Hallitus päätti potilastietojärjestelmän hankinnasta 14.11.2016. Se päätettiin toteuttaa suorahankintana Tiedolta. Hankinnan kokonaisarvo oli 3,4 miljoonaa euroa. Vuonna 2016 yhtymän hallituksen hyväksymät ostot Tiedolta olivat pöytäkirjojen perusteella yli 6,8 miljoonaa euroa.

Päätöksiä osin sumussa

Lempisen mukaan luottamushenkilöt joutuvat tietojärjestelmähankintojen kaltaisissa monimutkaisissa kysymyksissä luottamaan viranhaltijoiden ja muiden asiantuntijoiden osaamiseen. Myös hallituksen silloinen puheenjohtaja Francis McCarron (kok.) sanoo päättäjän aseman olevan usein vaikea.

– Tosiasia on, että päätöksiä joudutaan tekemään osittain sumussa. Vaikka käytössä olisi asiantuntijoita, lausuntoja ulkopuolisilta ja omilta viranhaltijoilta, ei absoluuttista varmuutta usein ole. Silti ei voi olla tekemättä mitään.

McCarronin muistikuvien mukaan Lifecaren hankintaa ei päättäjille esitelty mitenkään ainoana vaihtoehtona. Ongelma oli, että mikään käytössä olleista järjestelmistä ei selvitysten mukaan olisi ollut laajennettavissa kaikille toimijoille.

Lempisen mukaan yhtymän omina asiantuntijoina tietojärjestelmähankinnassa olivat esimerkiksi toimialajohtaja Juhani Peltomaa ja toimialajohtaja Petri Pekkala. Heidän viestintä oli, että Lifecare oli kehittyneempi järjestelmä kuin vanhempi Pegasos.

– Pakko on luottaa asiantuntijoihin. Jos Effica on toiminut ja siitä on markkinoille tullut uudempi versio, niin en minä pysty sanomaan, että ottakaa joku muu. Tuotiin esiin, että se [Lifecare] on kehittynein ja toimivin, vaikka nyt on osoittautunut, että näin ei ollut.

Viestiä kentältä tuli Lempisen mukaan hankintavaiheessa varsin vähän. Lähinnä Lifecaren vastustusta oli Lahden hammashuollosta, jonka käytössä oli hollolaisen In Net -yhtiön Winhit-ohjelmisto.

– Siitä todettiin, että se on vain suppea hammashuoltoon tarkoitettu ohjelmisto.

Sittemmin In Net ja hyvinvointiyhtymä ovat kiistelleet Lifecare-hankinnasta oikeudessa. Hyvinvointiyhtymä on valittanut markkinaoikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen, In Net on puolestaan hakenut määrätyn uhkasakon toimeenpanoa.

Hyvinvointiyhtymän hallituksen entinen puheenjohtaja Francis McCarron (kok.) Kuva: Juha Peurala

Odotus vaihtui pettymykseen

Wilhelmiina Sorvalin odotukset Lifecaren suhteen olivat korkealla. Pahimmillaan hän oli työssään käyttänyt samaan aikaan neljää eri potilastietojärjestelmää. Siirtyminen yhteen toimivaan järjestelmään helpottaisi työtä ja parantaisi potilasturvallisuutta.

– Olin pettynyt, kun näin ennakkoon, mitä oli tulossa. Meille luvattiin uusi järjestelmä mutta saimme uuden aloitusruudun, jonka alla oli vanha Effica, paitsi että kaikki hyvät osiot oli otettu pois ja kaikki huonot osiot olivat potenssiin kymmenen.

Vaikka työskentely usean potilastietojärjestelmän kanssa oli välillä hankalaa, oli käytäntö jatkunut jo vuosia. Sorvalin mielestä tilanteen kanssa olisi pystytty elämään hyvinvointiyhtymässäkin.

– Mikä hätä oli? Hankintaa perusteltiin yhtäkkiä potilasturvallisuusriskillä. Siinä tilanteessa oltiin kuitenkin oltu jo vuosia.

Sorvalin mielestä hankinta vietiin läpi myös varsin kiireisellä aikataululla.

Hyvinvointiyhtymän toimitusjohtajan Eetu Salusen mielestä potilastietojärjestelmän hankinnalle oli hyvät ja kiistattomat perusteet, sillä käytössä oli seitsemän eri asiakastietojärjestelmää. Salunen aloitti yhtymän toimitusjohtajana vaiheessa, jossa päätös hankinnasta oli tehty ja valmistelut käynnissä. Hän ei allekirjoita näkemystä kiireestä.

– Reilu vuosi on normaali aika käyttöönotolle, jos potilastietojärjestelmä on olemassa ja tuotannossa monessa paikassa, kuten Lifecare oli.

Hyvinvointiyhtymän toimitusjohtaja Eetu Salunen. Kuva: Mirja Hussain

Ongelmat alkoivat heti

Lifecare-potilastietojärjestelmän asennuksia tehtiin hyvinvointiyhtymässä kahdessa osassa joulukuussa 2017. Ongelmia ilmeni heti.

Asennus venyi ja samalla venyivät odotusajat Akuutti24-päivystyksessä. Myös kankeudesta vastaanottotoiminnan ajanvarauksessa, reseptien uusimisessa ja yleisesti palvelujen saatavuudessa kerrottiin tuoreeltaan. Muutama päivä päivityksen jälkeen kerrottiin myös laskutuksen ongelmista.

– Heti huomattiin, että toisten lääkäreiden tekemiä reseptejä ei pystynyt mitätöimään. Myöskään itse tehtyä ei pystynyt mitätöimään. Reseptien teko oli tolkuttoman hidasta, eikä aina onnistunut, vaan niitä piti tehdä moneen kertaan, Wilhelmiina Sorvali kertoo.

Ongelmista myös kerrottiin eteenpäin. Sorvali lähetti 28.12. hyvinvointiyhtymän asiakastietojärjestelmistä vastaavalle toimialajohtajalle Petri Pekkalalle sähköpostin, jossa hän kuvailee Lifecarea täysin keskeneräiseksi ja kertoo resepteihin liittyvistä ongelmista.

Sorvalin viestiin ei reagoitu tuolloin mitenkään. Lisäksi Lifecaren ongelmista tehtiin tikettejä eli virheilmoituksia sovellusten ylläpidosta vastaavalle 2M-It:lle, joka välitti niitä Tiedolle.

– On vaikea uskoa, että otettiin vielä joulukuussa vakavasti. Paitsi tietysti tilastoinnin ongelmat. Jos laskuja ei saada lähtemään ja kuntalaskutusta tehtyä, niin pian rahahanat menevät kiinni. Se varmaan herätti enemmän huolta.

Kuva: Anssi Hietamaa

Virheellisiä lääkemääräyksiä

Hyvinvointiyhtymä reagoi ilmenneisiin vakaviin reseptiongelmiin ensimmäisen kerran julkisesti 19.1. Tuolloin käsitys oli, että tieto uusittavista resepteistä ei ollut kulkeutunut apteekkeihin ja merkittävä määrä reseptejä oli jäänyt uusimatta. Tilanne oli kuitenkin todellisuudessa vielä vakavampi.

Maaliskuun ensimmäisenä päivänä julkaistiin tiedote, jonka mukaan uusitussa reseptissä potilaalle vaihdettu lääke oli saattanut vaihtua toiseen lääkkeeseen. Järjestelmätoimittaja Tiedon alustavan arvion mukaan ongelmia oli joissakin kymmenissä resepteissä.

Seuraavana päivänä hyvinvointiyhtymä ilmoitti, että virheellisiä lääkemääräyksiä oli löytynyt kaksi. Vaikka virheellisistä resepteistä ei aiheutunut vakavia henkilövahinkoja, oli tilanne uhkaava. Yhdelle potilaalle oli määrätty tulehduskipusalvaa, kun tarkoitus oli määrätä suun kautta otettavaa lääkettä aivan toiseen sairauteen.

Perjantaina 2.3. kävi ilmi myös se, että epäselvyyksiä lääkemääräyksissä on ollut jo joulukuun 7. päivästä lähtien. Siis jo ennen joulukuun puolivälin jälkeen tapahtuneita ohjelmistoasennuksia. Ongelmia oli jo Lifecaren aiemmassa versiossa.

Lääkevirheitä ei saatu korjattua. Vain viisi päivää myöhemmin kerrottiin uudesta kriittisestä virheestä lääkelistoissa, joita käytetään esimerkiksi vuodeosastoilla tai kotipalvelussa.

Huhtikuussa arvio vahingoista

Tiedon toimitusjohtaja Kimmo Alkio lähestyi hyvinvointiyhtymän henkilöstöä 8.3. Hän kertoi pitävänsä valitettavana, että Lifecaresta on ilmennyt uusia, mahdollisesti potilasturvallisuutta uhkaavia häiriöitä. Yhtiö pahoitteli myös henkilöstölle järjestelmän virheistä aiheutunutta kuormitusta.

Hyvinvointiyhtymän hallituksen nykyinen puheenjohtaja Ville Skinnari (sd.) tapasi Tiedon toimitusjohtaja Alkion viime viikolla eduskunnassa. Ennakkoon Skinnari oli vannonut, ettei yksikään kivi jää kääntämättä.

– Jokainen kivi tullaan edelleen kääntämään. Juridiikka ja sopimukset käydään aikanaan läpi. Ei voida hyväksyä, että järjestelmässä on näin perustavanlaatuisia ongelmia.

Hyvinvointiyhtymän toimitusjohtaja Eetu Salunen kertoi torstaina, että tietojärjestelmäongelmista on alustavien arvioiden mukaan syntynyt miljoonavahingot. Myös rikosilmoituksen tekemistä harkitaan.

– Huhtikuun loppuun mennessä meillä on käsitys siitä, mitkä ovat ensimmäisen kolmen kuukauden aikana syntyneet vahingot, lisätyöt ja tuottavuuden lasku, ja miten korvauksia lähdetään hakemaan, Salunen sanoo

Ville Skinnarin mukaan on selvää, että rahaa ei Tiedolle toistaiseksi makseta.

– Kun me emme pysty laskuttamaan asiakkaitamme, niin miksi Tieto pystyisi laskuttamaan meitä?

Hyvinvointiyhtymän hallituksen puheenjohtaja Ville Skinnari. Kuva: Mirja Hussain

Syyllistävä henkilöstöviesti suututti

Maaliskuussa myös hyvinvointiyhtymän sisäinen kritiikki yltyi. Wilhelmiina Sorvali kertoo, että hänen "kuppinsa kaatui" siinä vaiheessa, kun hän luki johdon henkilöstölle osoittamasta viestistä Etelä-Suomen Sanomista. Hän koki viestin syyllistäväksi ja virheelliseksi. Erityisesti kohta, jossa arvosteltiin tiedonkulun viivästymistä, oli Sorvalin mielestä suorastaan valheellinen. Olihan hän informoinut johtoa ongelmista jo joulukuussa.

Sorvali kirjoitti laajalla jakelulla vastineen johdon viestiin. Vastine tuotti selvityksen, jonka mukaan Sorvalin joulukuussa lähettämä viesti oli hukkunut Pekkalan sähköpostiin. Hyvääkin seurasi.

– Olen päässyt ylimmän johdon puheille ja keskusteluyhteys on syntynyt. Toivottavasti se myös jatkuu, jotta ajantasaista tietoa kentältä menee johtoon.

Ennakkotarkastuksia ei pääsääntöisesti tehdä

Francis McCarron ja Kari Lempinen ovat seuranneet hyvinvointiyhtymän tietojärjestelmäongelmia huolestuneena. Molempien mielestä on käsittämätöntä, että nähdyn kaltaisia ongelmia on tapahtunut. McCarronin mukaan näyttää selvältä, että järjestelmän toimittaja on luvannut enemmän kuin mihin se kykenee.

– Jälkikäteen herää kysymys, että ovatko yhtymän viranhaltijat olleet jollain tavalla yksisilmäisiä tai on halunneet pitää kiinni yhtymälle tutusta toimintaympäristöstä. Niinhän se on, että myyntimies myy ja ostaja arvioi tarjotun paketin.

Lifecaren kaltaiselta terveydenhuollon ohjelmistolta ei edellytetä riippumatonta ennakkotestausta. Tuotteille ei pääsääntöisesti tehdä myöskään ennakkotarkastuksia. Niin sanotun matalimman riskiluokan tuotteiden vaatimuksenmukaisuuden varmistamisesta vastaa valmistaja, kertoo yli-insinööri Antti Härkönen Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvirasta.

– Uusi EU-asetus on kyllä nostanut monien tuotteiden riskiluokan aiempaa korkeammaksi. Silloin ennen markkinoille tuloa edellytetään myös ulkopuolisen arviointilaitoksen testausta. Suomessa tällainen laitos on esimerkiksi VTT.

Kaikki terveydenhuollossa käytettävät laitteet, myös tietojärjestelmät, pitää rekisteröidä Valviraan. Rekisteröinnillä valmistaja ilmoittautuu valvonnan piiriin ja ottaa vastuun vaaratilanne menettelyssä.

– Kun tuote otetaan käyttöön tuotantoympäristössä, niin sen pitäisi olla siinä vaiheessa vaatimusten mukainen. Valmistajan vastuulla on riittävä ohjeistus ja perehdytys käyttöönottoon.

Härkösen mukaan Lifecaren ongelmien suhteen Tiedolta tullaan kysymään myös sitä, miten perehdytys ja koulutus on järjestetty. Toimitusjohtaja Salusen mukaan on kiistatonta, että hyvinvointiyhtymälle on "tuupattu" viallinen ohjelma, joka on aiheuttanut ongelmia myös muissa sairaanhoitopiireissä.

– Lifecaresta otetaan käsityksemme mukaan eri versioita käyttöön eri puolella maata. Päijät-Hämeessä kohdatuista ongelmatilanteista ei juurikaan ole aiempia ilmoituksia, Härkönen sanoo.

Valviran yli-insinööri Antti Härkönen. Kuva: Studio Kari Likonen Oy

Lääkelistojen läpikäynti ei ole aukotonta

Valviran Härkösen mukaan lääkityksiin ja resepteihin kohdistuneiden vaaratilanteiden vuoksi Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän tietojärjestelmäongelmat ovat olleet Valviran erityisessä seurannassa. Lifecare-potilastietojärjestelmän ongelmat eivät kuitenkaan rajoitu niihin.

Yhden lääkärin mukaan henkilökunta kutsuu Lifecarea nykyisin Nightmareksi eli painajaiseksi.

Maaliskuun aikana esimerkiksi laboratoriolähetteen käsittelyssä havaittiin potilasturvallisuutta vaarantava ongelma. Samoin osa potilaiden laboratoriovastauksista saattoi jäädä käyttäjältä piiloon. Viimeisin ongelma on, että potilaita on saattanut pudota jonosta järjestelmävirheen vuoksi.

Lääkelistoja tarkistetaan ja käydään läpi edelleen erityisellä huolellisuudella. Sorvalin mukaan ongelma kuitenkin on se, että Kelan ylläpitämän reseptikeskuksen tiedot eivät välttämättä ole ajan tasalla, koska tiedot esimerkiksi lopetetuista lääkkeistä eivät ole ajan tasalla.

– Vertailu ei ole aukoton. Minimoidaan riskejä, mutta se on samalla vastuun siirtoa ohjelmiston toimittajalta ja ehkä johdoltakin. Teemme parhaan mahdollisen arvauksen potilaan lääkityksestä.

Kotihoidossa tilannetta vaikeuttaa se, että Lifecaresta tulosteena saatava lääkelista on erittäin vaikealukuinen. Sorvalin mukaan riski sille, että lääkkeitä jaetaan väärin, on suuri.

– Henkilö joka tekee virheen, on tavallaan kyllä vastuussa, mutta se tuloste on huonoa suunnittelua, joka johtaa potilasvahinkoon. Kotihoidossa hoitajilla on aika kamalaa niiden lääkelistojen ja lääkkeiden jakamisen kanssa.

Tavalla tai toisella potilaat on kuitenkin saatu hoidettua. Sorvalin mukaan työntekijät ovat venyneet ja ainakin siihen on totuttu, että jokin kriisi on koko ajan päällä. Hän haluaakin omasta puolestaan kiittää henkilökuntaa jaksamisesta ja toivoo johdolta ymmärrystä tilanteeseen.

Kuva: Anssi Hietamaa

Työ pelottaa

Selvittämättä on, mikä Lifecaren käyttöönotossa meni lopulta pieleen.

Toistaiseksi näyttää ainakin siltä, että käyttöön otettiin potilastietojärjestelmän versio, joka oli keskeneräinen tai ainakin puutteellisesti testattu. Iso kysymys on, miksi.

Myös perehdytys uuden järjestelmän käyttöön näyttää olleen ainakin osin puutteellista.

Kun ongelmia sitten ilmeni, ei tieto niistä kulkenut ainakaan tarpeeksi nopeasti ja tarvittaville henkilöille. Tilannetta pahensi vastuun pallottelu ylläpidosta vastaavien 2M-IT:n ja Provincian sekä järjestelmätoimittaja Tiedon välillä.

Tilannetta tuskin paransi myöskään sinänsä erillinen tietoverkko-ongelma helmikuussa, joka aiheutui Provinvcian palvelimiin tunkeutuneesta haittaohjelmasta. Sen seurauksena Lahden toimipisteet jouduttiin eristämään hyvinvointiyhtymän verkosta.

Valviran tietopyyntö Tiedolle lähtee yli-insinööri Härkösen mukaan lähiaikoina. Siinä pyritään selvittämään paitsi tapahtumien syyt myös se, miten vastaavat tapaukset voitaisiin tulevaisuudessa välttää.

Selvityksiä ja korjauksia odotellessa hyvinvointiyhtymässä yritetään selviytyä.

– Työ on nyt pelottavaa. Teet reseptin jollekin potilaalle, etkä tiedä, hyppääkö se jonkun muun listalle, vaikka on luvattu, että virhe on korjattu. On katastrofi, jos työntekijä ei voi luottaa siihen mitä näkee ruudulla, Sorvali kuvailee.

Kimmo Kangas
kimmo.kangas@ess.fi
Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS Verkko Plus 1 kk vain 7,90 € (norm. 14,50 €) ja pääset käsiksi kaikkiin Etelä-Suomen Sanomien maksullisiin sisältöihin.

Tilaa tästä 1 kk 7,90 €

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X