Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Kemia kiinnostaa yo-kirjoituksissa aiempaa enemmän – samoin fysiikan ja biologian suosio kasvaa

Lukiolaiset Kosti Jolkkonen (vas.) ja Terho Nissilä puhdistivat kuparia elektrolyysin avulla kemian tunnilla. Kuva: Tapio Hartikainen

Kemian, fysiikan ja biologian suosio on kasvanut ylioppilaskirjoituksissa viime vuosina. Pitkä matematiikka on pitänyt pintansa, mutta kirjoittajien määrät ovat laskeneet.

Varsinkin historiaa, maantietoa ja kielistä etenkin ruotsia kirjoitetaan aiempaa vähemmän.

Ylioppilastutkintolautakunnan pääsihteeri Tiina Tähkä toteaa, että matematiikan kirjoittajien kokonaismäärä on vähentynyt ikäluokkien pienenemisen vuoksi.

– En vetäisi tämän kevään ilmoittautumisista kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Tieto opiskelijavalinnan muutoksista on rohkaissut monia uusimaan hyväksyttyä arvosanaa.

Tutkintoja suhteellisesti vertailtaessa matematiikka on ollut lievässä kasvussa. Luonnontieteissä on ollut selkeää nousua biologiassa, fysiikassa ja kemiassa. Määrä on pienentynyt maantieteessä. Humanistisissa aineissa tilanne on vaihdellut. Esimerkiksi ruotsin osuus on vähentynyt.

Tähkä arvioi, että kieliin vaikuttaa muun muassa perusopetuksen tuntijako.

– Luonnontieteelliset alat sekä lääketieteelliset tiedekunnat ovat lisänneet ylioppilastodistusten hyödyntämistä, mikä on todennäköisesti vaikuttanut näihin aineisiin.

Luonnontieteellisen suosio laskenut

Korkeakoulutuksen kolmen viime vuoden hakijatilastojen mukaan luonnontieteellisen suosio on laskenut, mutta lääketieteellisen noussut.

– Fysiikka ja kemia ovat pakollisia aineita juuri lääketieteitä ja insinööritieteitä opiskelemaan aikoville, kertoo akateeminen rehtori Harri Siiskonen Itä-Suomen yliopistosta.

Luonnontieteellisten alojen ongelmana on, ettei hakijoita saada riittävästi.

– Koulutustarjonnassa on paljon luonnontieteiden aloituspaikkoja, joihin kaipaisimme lisää kotimaisia hakijoita.

Lukiolaisille on tarjottu kurkistuskursseja avoimen yliopiston kautta.

Matematiikkaa tarvitaan monessa

Opetushallituksen opetusneuvos Leo Pahkin muistuttaa, että opiskelijamäärät pienenevät.

– Luonnontieteiden ja matematiikan osaajien määrä on ollut laskusuunnassa. Pitkää matematiikkaa ja fysiikkaa ei ole valittu lukioissa niin paljon kuin haluamme.

Lahjakkaimmille nämä alat valinneille aukeaa useita ovia.

– Heillä on mahdollisuuksia moniin suuntiin. Useimmiten he hakeutuvat muille aloille kuten juridiikkaa tai lääketieteitä lukemaan.

Pahkinin mukaan luonnontieteiden ja matematiikan osaajia kaivataan lähinnä insinööritieteisiin ja luonnonvara-alalle.

Mutta matematiikkaa tarvitaan joka puolella.

– Nykyään puhutaan datan käsittelystä. Tarvitaan matemaattista ajattelua, kun sitä aletaan louhia ja tekemään esimerkiksi erilaisia ennusteita.

Jukka Patrakka
Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS Verkko Plus 1 kk vain 7,90 € (norm. 14,50 €) ja pääset käsiksi kaikkiin Etelä-Suomen Sanomien maksullisiin sisältöihin.

Tilaa tästä 1 kk 7,90 €

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X