Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Yhä useampi pari miettii adoptiota pitkään - kunnes se on jo liian myöhäistä

Kansainvälisten adoptioiden määrä on laskenut huomattavasti. Viime vuonna Suomeen tuli maailmalta vain 70 lasta.

Hollolalaisen Antti ja Kirsti Paanasen perheeseen kuuluu kaksi Etiopiasta adoptoitua poikaa. Kuva: Aku Isotalo
Kuva: Anssi Hietamaa

Kansainvälisten adoptioiden määrä on 2010-luvulla laskenut huomattavasti.

Viime vuonna Suomeen tuli virallista reittiä eli adoptiopalvelun antajien kautta yhteensä 70 lasta.

Huippuvuonna 2005 tilastoitiin yhteensä yli 300 kansainvälistä adoptiota, ja 2010-luvun alussakin adoptioita oli vielä noin kaksisataa vuosittain. Kehitykseen on monta syytä.

Adoptiota voisi harkita jo aikaisemmin, eikä viimesijaisena vaihtoehtona. Päällikkö Irene Pärssinen-Hentula

2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä lapsia tuli etenkin Kiinasta. Nykyään valtaosa adoption tarpeessa olevista lapsista päätyy Kiinan sisäiseen adoptioon. Ykkösmaiksi ovat nousseet Etelä-Afrikka ja Thaimaa. Adoptiot Venäjältä loppuivat vuonna 2015.

Kansainvälisen adoption määrät ovat pudonneet myös muualla Euroopassa, kertoo kansainvälisen adoptiopalvelun päällikkö Irene Pärssinen-Hentula Pelastakaa Lapset ry:stä.

– Lähtömaiden oma tilanne on kehittynyt: perheiden tukeminen ja lastensuojelu. Kansainväliseen adoptioon päädytään vain, jos omasta maasta ei löydy perhettä.

Liian vanhoja pikkulapsille

Etenkin pikkulasta haluavia on perinteisesti ollut enemmän kuin lapsia on odottamassa. Nyt tilanne on muuttunut.

– Käyttämättä jäi viime vuonna vajaat 20 hakemuspaikkaa, kertoo Pärssinen-Hentula.

Hakemuspaikka tarkoittaa, että jotkut maat esittävät toiveita, kuinka monta hakemusta ne haluavat Suomesta tiettynä vuonna. Tämä koskee pienimpiä eli 0–4-vuotiaita lapsia. Isompien lasten hakemusmääriä maat eivät rajoita.

Ei yli 50-vuotiaille

Erikoisen tilanteen taustalla on hakijoiden ikääntyminen. Jo 45-vuotiaana mahdollisuudet adoptioon ovat rajalliset, jos hakija toivoo alle nelivuotiasta lasta. Esimerkiksi Thaimaa luovuttaa pikkulapsia vain alle 45-vuotiaille.

– Hakijoiden joukossa on aiempaa enemmän iäkkäämpiä. Silloin pitäisi olla valmius leikki-ikäisen vastaanottamiseen.

Isommankin lapsen kohdalla prosessi on saatava päätökseen ennen 50 ikävuotta, sillä se on Suomen lain asettama yläikäraja adoptioon.

Lue myös: Sotavangin lapsen osana oli pohjaton ikävä ja elinikäinen häpeä
 

Ensin yritetään itse

Hakijoille karttuu ikää, koska parit aloittavat usein ensin lapsettomuushoidot ja hoidoissa ollaan pitkään. Adoptioneuvonnan alkaminen kuitenkin edellyttää, että hakija on luopunut hoidoista.

– Tuleva lapsi tarvitsee sitä, että vanhemmat ovat valmistautumassa nimenomaan hänen vastaanottamiseensa, Pärssinen-Hentula perustelee.

Hän toivoo, että ihmiset ryhtyisivät adoptioon hyvissä ajoin. Pelkästään lakisääteiseen neuvontaan kuluu vähintään vuosi.

– Sitä voisi harkita jo aikaisemmin, eikä viimesijaisena vaihtoehtona.

Eri mailla eri kriteerit

Hakijoita toivotaan kaiken ikäisille lapsille.

Pelastakaa Lapset-järjestö voi välittää pieniä lapsia Thaimaasta ja Filippiineiltä. Molemmista maista on saapunut lapsia Suomeen lyhyillä 1–2 vuoden odotusajoilla.

Nämä maat luovuttavat pieniä lapsia vain aviopareille.

Yksin lasta hakeva voi saada Thaimaasta yli neljävuotiaan lapsen. Myös Kiina sekä Bulgaria tulevat kysymykseen, mikäli hakijat täyttävät kohdemaiden kriteerit. Bulgariassa odotusajat ovat kuitenkin pitkät, 3–6 vuotta.

Vauvoja Etelä-Afrikasta

Toisen adoptiojärjestön, Interpedian, kautta yksinhakijoilla on mahdollisuus saada lapsi myös Intiasta, Kolumbiasta tai Etelä-Afrikasta.

Interpedian kautta viime vuonna tulleista lapsista puolet tuli Etelä-Afrikasta. Lähes kaikki näistä lapsista olivat alle kaksivuotiaita.

– Yhteistyö on toiminut hyvin. Meillä on maahan hyvät kontaktit, kertoo Interpedian adoptiopalvelun päällikkö Salla Hari.

Harin mukaan järjestön hakemustilanne on tasapainossa. Kaikkiin kontaktimaihin voidaan lähettää hakemuksia eikä kiintiöpaikkoja ole jäänyt tyhjäksi.

Homoparilla vähän valittavaa

Samaa sukupuolta oleva hakijapari voi saada adoptioluvan Suomessa, mutta kansainvälisessä adoptiossa vaihtoehdot ovat vähissä. Venäjä lopetti adoptioyhteistyön vuonna 2015 juuri sukupuolineutraalin avioliittolain vuoksi.

Pelastakaa Lapset-järjestön kontakteissa ei ole ainoatakaan maata, joka olisi tunnustanut samaa sukupuolta olevien avioliitot.

Interpedia voi toimittaa samaa tällaisen parin hakemuksen Etelä-Afrikkaan ja Kolumbiaan. Näiden maiden lainsäädännön puolesta adoptio on mahdollinen, mutta asia on vielä uusi.

Maista on luovutettu samaa sukupuolta oleville pareille vasta yksittäisiä lapsia, eikä yhtään Suomeen.

– Heitä on adoptioneuvonnassa ja pohtimassa asiaa. Asia nousee varmasti lähivuosina enemmän esille, Hari uskoo.

Lapsia maailmalta

Enää kaksi toimijaa

Viime vuonna Suomeen saapui 70 lasta kansainvälisen adoption kautta.

Interpedian kautta tuli 40 lasta, Pelastakaa Lapset ry:n kautta 23 lasta ja Helsingin kaupungin avustamana seitsemän lasta.

Helsingin toiminta lakkaa.

Palvelunantajilla on toimilupia Etelä-Afrikan, Kiinan, Thaimaan, Kolumbian, Intian, Filippiinien, Bulgarian, Taiwanin, Kirgisian ja Viron kanssa.

Eniten lapsia on viime vuosina adoptoitu Etelä-Afrikasta, Thaimaasta ja Kiinasta.

Kotimaisia adoptioita on viime vuosina tehty vuosittain 250–280.

Adoptioluvan hakeminen edellyttää, että adoptiohakijat ovat asiakkaana adoptiopalvelunantajalla.

Varsinainen adoptiohakemus voidaan lähettää hakijoiden valitsemaan maahan.

Päätöksen lapsen sijoittamisesta ulkomaiseen perheeseen tekevät aina lapsen syntymämaan viranomaiset.

Lähde: Valvira, Tilastokeskus, Pelastakaa Lapset
Taru Väänänen
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi