Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Rokotuskammo yhdistää tuhansia suomalaisia – tällä tavoin peloista aiotaan tehdä loppu

Keskustelu rokotusten turvallisuudesta ja tarpeellisuudesta herättää vahvoja tunteita puolesta ja vastaan. Rokotekriittiset henkilöt eivät läheskään aina tule näkemyksineen julkisuuteen vaikka sosiaalisessa mediassa he vaihtavat mielipiteitä vilkkaasti. Keitä rokotekriitikot ovat ja miten heihin voidaan vaikuttaa?

Lahtelaisen Eero Hakalan sylissä oleva 1-vuotias Toivo tekee urhoollista vastarintaa, kun terveydenhoitaja Jenni Holm antaa rokotuspiikin. Kuva: Katja Luoma

Lahtelaisen Eero Hakalan 1-vuotiaalta Toivo-pojalta pääsee itku, kun häneen tökätään piikki tai oikeastaan kaksikin. Lahden keskustan neuvolan terveydenhoitaja Jenni Holm rokottaa hänet muun muassa kurkkumätää, jäykkäkouristusta, hinkuyskää, poliota ja aivokalvontulehdusta vastaan.

Eero-isä ei kuulu rokotekriittisiin kansalaisiin eikä ole nähnyt aiheelliseksi tutkia, mitä mikäkin rokote sisältää ja onko sillä varmasti toivottu teho. Toivo saa ne rokotukset, mitä sosiaali- ja terveysministeriö on katsonut suomalaislapsille tarpeellisiksi.

– Minulla on hyvä perusluottamus tätä järjestelmää kohtaan, vakuuttaa Eero Hakala.

Hän ei myöskään näe aiheelliseksi olla huolissaan, että joku rokote voisi aiheuttaa lapselle jälkitaudin.

– Todennäköisyys sellaiselle on kuitenkin pieni.

Arvostelijat vaikenevat

Toisinkin ajatellaan. Rokotuksiin kriittisesti suhtautuvat kansalaiset jakavat sosiaalisessa mediassa tietoja sekä mielipiteitä rokotteiden haittavaikutuksista. Esimerkiksi Facebook-nettisivuston Rokotuskriittiset-ryhmään kuuluu yli 2 000 jäsentä, joiden joukossa on runsaat 20 henkilöä Lahden seudulta.

Näistä päijäthämäläisistä kukaan, joka oli tavoitettavissa, ei halunnut tulla haastatelluksi. Yhtenä perusteena on, että he eivät halua saada niskoilleen arvostelumyrskyä omista näkemyksistään. Toiset puolestaan epäilevät joutuvansa vaikeuksiin työpaikallaan.

Lapset jäävät joskus rokottamatta pelkästään käytännön syistä. Neuvola ei esimerkiksi ole koskaan silloin auki, kun vanhemmat ehtisivät töiltään sinne lapsensa kanssa.

Useammin rokotukset jäävät kuitenkin väliin muilla perusteilla. Piikkikammo on voinut nousta somessa jaetun yksittäisen lehtiartikkelin peusteella tai sitten taustalla on ideologisia ja maailmankatsomuksellisia syitä. Niitä puolestaan on ollut olemassa suunnilleen yhtä kauan kuin rokotuksiakin.

EU-maat yhteistyöhön

Rokotusvastaisuuteen aiotaan nyt toden teolla paneutua tänä vuonna alkavalla EU-maiden yhteisellä hankkeella. "Joint action on vaccination"-nimellä tunnettu hanke tähtää rokotuskattavuuden parantamiseen kaikkialla Euroopassa. Rokotuskattavuus kertoo prosenttilukuina, kuinka suuri osa väestöstä on saanut tietyn rokotteen.

Ranskan hallinnoimassa hankkeessa on samalla tarkoitus selvittää, miten rokotusvastaisiin asenteisiin voidaan vaikuttaa. Kyseessä ei ole niinkään tutkimus, vaan selvitys eri maissa käytetyistä keinoista rokotuskammoa vastaan. Samalla jaetaan kokemuksia, mikä keino on osoittautunut toimivaksi ja mikä ei.

– Kauniina ajatuksena on oppia toisiltamme, sanoo erikoistutkija Jonas Sivelä Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL).

Sitä ei ole Sivelän mukaan perusteellisesti tutkittu, millaisia ihmisiä rokotusten vastustajat ovat taustoiltaan ia mikä muu heitä yhdistää kuin kriittinen suhtautuminen rokotteisiin. Muualla maailmassa samaa asiaa on selvitelty enemmän.

– Siinä asiassa Suomessa on ihan selvä tutkimusvaje.

Sivelän mielestä rokotusvastaisuuden merkitystä liioitellaan. Rokotusten kattavuudet ovat Suomessa kansainvälisesti hyvällä tasolla. Se kertoo, ettei kriitikoiden ääni ole hälyttävän kova.

Jäljet näkyvät

Kyllä toisinajattelijat silti jotain ovat aikaan saaneet. Heidän työnsä tuloksena pidetään ainakin sitä, että ruotsinkielisellä Pohjanmaalla lapsia rokotetaan vähemmän kuin muualla maassa.

– Siellä on paikallisia rokotteiden vastustajia. Vaikutuksia tulee Ruotsista, jossa on myös aktiivisia ihmisiä, arvioi lasten infektiotautien professori Harri Saxén Helsingin yliopistosta.

Etenkin alle kouluikäisten lasten rokotukset laahaavat suomenruotsalaisten asuttamilla pohjalaisseuduilla jäljessä muiden maakuntien rokotustasosta. THL:n keräämien tietojen mukaan rotavirukselta tai pneumokokilta on jäänyt ikäluokasta riippuen suojaamatta joka neljäs tai joka viides lapsi.

Kuva: Juha Peurala

Tiedonsiirto-ongelmat kuntien ja THL:n välillä voivat joskus vääristää rokoteraportin yksittäisiä lukuja. Rantaruotsalaisten kohdalla se ei kuitenkaan ole mikään selitys, koska heidän maakunnassaan luvut eri rokotetyypeissä ja ikäryhmissä ovat samansuuntaisia kautta linjan.

Erot enimmäkseen pieniä

Muualla maassa maakuntien väliset erot alle kouluikäisten lasten rokotuksissa jäävät useimmiten sen verran pieniksi, ettei niiden perusteella voi tehdä mitään johtopäätöksiä rokotevastarinnasta tai sen puuttumisesta. Kainuulaiset ja savolaiset ovat useissa ikä- ja rokoteryhmissä tunnollisimpia lastensa rokottajia. Kurkkumätää, poliota, hinkuyskää ja jäykkäkouristusta vastaan lapset rokotetaan varsin kattavasti ympäri maata.

Itä-länsisuunnassa paljastuu kuitenkin pari merkittävää eroa. Kohdunkaulan syövältä suojavaa HPV-rokotetta käytetään Itä-Suomessa moninkertaisesti enemmän kuin maan länsiosissa. Sama pätee influenssarokotteisiin.

Huolenaiheita riittää

THL kantaa erityistä huolta muun muassa tuhkarokosta, joka viime kesänä nosti päätään Savonlinnassa. Niin ikään helposti tarttuvia tauteja ovat hinkuyskä ja vesirokko. Sen jälkeen tulevat kurkkumätä, vihurirokko ja sikotauti. Sen sijaan influenssa ei ryöhähdä pahaksi epidemiaksi yhtä nopeasti kuin edellä mainitut sairaudet.

Tuhkarokkoa, sikotautia ja vihurirokkoa torjutaan MPR-rokotteella. Epidemiavaara herää erityisesti niillä alueilla, joissa kyseisen rokotuksen kattavuus putoaa alle 95 prosentin.

– Jos ihmiset ovat siellä läheisissä kosketuksissa toistensa kanssa, ja infektoitunut (so. tartunnan saanut) ihminen tulee tähän yhteisöön, niin kyllä me tulemme vielä epidemioita näkemään, arvioi ylilääkäri Hanna Nohynek THL:stä.

Pikkulasten lisäksi vaaravyöhykkeellä ovat pahan tautiaallon iskiessä nekin, jotka ovat aikanaan jo rokotuksen saaneet. Tosin rokotetuilla tauti on lievempi kuin täysin ilman rokotteen suojaa jääneiltä.

Lisäksi pneumokokilta ja rotavirukselta suojaavat rokotteet ja kohdunkaulan syöpää estävä HPV-rokote eivät Nohynekin mukaan ole olleet niin suosittuja kuin jäykkäkouristusta, hinkuyskää, kurkkumätää ja poliota ehkäisevä yhdistelmärokote.

– Siinä on vielä petraamisen paikka.

Pakkoon ei turvauduta

Lapset ja aikuiset voidaan marssittaa piikitettäväksi pakolla, jolloin rokotuskattavuus nousisi jo sadan pintaan eikä soraäänistä tarvitsisi välittää. Esimerkiksi Ranskassa lapset eivät pääse esikouluun tai kouluun ilman asianmukaisia rokotuksia. Italiassa rokottamattomuudesta peräti sakotetaan. Suomessa ei kuitenkaan olla harkitsemassa pakon tielle siirtymistä, vaan luotetaan valistuksen voimaan ja vapaaehtoisuuteen.

– Luotamme siihen, että ihmiset ymmärtävät oman vastuunsa. Tuupataan heidät oikeaan suuntaan, mutta ei pakoteta, luonnehtii Hanna Nohynek.

Varusmiehet ottavat piikin

Puolustusvoimissa rokotuskattavuus on paljon suurempi kuin neuvolaikäluokissa. Varusmiespalveluksen aloittaa sekä tammikuussa että heinäkuussa noin 12 500 nuorta, ja rokotuksista kieltäytyjien joukko jää vuosittain muutamaan henkilöön.

Armeija oli kansallisen rokotusohjelman alkuaikoina pääroolissa yhdessä neuvoloiden kanssa. Kuvan sotapojat saivat rokotteensa Karjalan kannaksella vuonna 1944. Kuva: SA-kuva

Armeija rokottaa alokkaansa kahden ensimmäisen palvelusviikon aikana. Se merkitsee, että monet armeijan keskeyttäneistä eivät ehdi saada rokotuksia ennen lähtöään takaisin siviiliin.

Lukuihin ei luottamista

Päijät-Hämeessä rotavirusrokotteiden sekä tuhkarokkoa, sikotautia ja vihurirokkoa torjuvien rokotteiden kattavuudessa jäädään maan keskiarvon alapuolelle. Ylilääkäri Taneli Puumalainen THL:stä varoittaa kuitenkin tekemistä liiallisia päätelmiä paikallisten prosenttilukujen perusteella.

Puumalaisen mukaan rokotustietojen saanti Lahden ja Heinolan seudun kunnista on takunnut jo kuukausia. THL on ollut yhteydessä kuntiin ja tietojärjestelmätoimittajiin usean kuukauden ajan, jotta ongelma saataisiin poistetuksi.

– Rokotusrekisterin kattavuustiedot ovat siis vajaita, ja niistä ei voi suoraan päätellä ajankohtaista rokotuskattavuutta.

Palveluesimies Marja Koivisto Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymästä on niin ikään sitä mieltä, että valtakunnallisen rokotusrekisterin tietoihin tulee suhtautua varauksella. Alle kouluikäisten rokotusmääristä ei ole kuulunut mitään hälyttävää, pikemminkin päinvastoin.

– Kentältä tulee viestejä, että rokotuskattavuuteen ollaan verraten tyytyväisiä.

Koiviston mukaan lapsiperheiden rokotuskriittisyydessä ei ole tapahtunut suuria muutoksia. Uusien rokotteiden käyttöönotto on kuitenkin lisännyt aiheeseen liittyvää keskustelua.

Rokotevastaisilla oma yhdistys

Alan keskustelun yhtenä aktiivisena osallistujana toimii Rokotusinfo-yhdistys, joka ilmoittautuu monipuolisen rokotustietouden puolustajaksi. Käytännössä tämä tietous on suureksi osaksi rokotusvastaista. Yhdistys keskittyy paljolti lasten rokotuksiin ja tarjoaa näkemyksiään Facebook-keskustelusivuston kautta.

Rokotusinfon puheenjohtaja Jyrki Kuoppala ei ota kantaa, näyttäisikö yhdistyksen toiminta jollain alueella vähentäneen rokotusmääriä. Hän muistuttaa, että THL:n prosenttiluvut rokotuskattavuuksista ovat tiedonsiirto-ongelmien vuoksi epäluotettavia. Lisäksi luotettavatkin luvut vaatisivat tuekseen kunnollisen vertailutiedon ennen kuin voitaisiin puhua luotettavasta tiedosta.

– THL on tässä tehnyt ulostuloja heittopohjaisilla tiedoilla, joihin ei ole mitään tutkimuspohjaa.

Kieltolinja torjutaan

Puheenjohtaja Kuoppalan mukaan yhdistys ei halua kieltää mitään rokotusta.

– Rokotuksen ottaminen on jokaisen oma asia ja rokotuksia on oltava saatavilla, jotta niitä voi ottaa. Tarjolla pitää olla riittävästi tietoa, että jokainen voi päättää, ottaako rokotuksen vai ei.

Rokotusinfo suhtautuu kriittisesti ajatukseen, että korkea rokotuskattavuus suojaisi tautiepidemioilta. Samoin terveydenhuollon henkilöstön rokottamisesta ei saavuteta potilaiden kannalta vastaavaa hyötyä. Takavuosien sikainfluenssarokotteen aiheuttama narkolepsia on sekin yhä varoittavasti esillä yhdistyksen nettisivuilla.

Jyrki Kuoppala huomauttaa, että Rokotusinfon kannanotoille on faktapohjaa. Sellaista löytyy esimerkiksi kansainvälisesti arvostetun Cochrane-tutkimusverkoston julkaisuista.

Enemmistö ei kysele

Lahden keskustan neuvolan terveydenhoitaja Jenni Holm kertoo, että vanhemmat eivät kysele rokotuksista mitenkään erityisen paljon. Toisaalta kysymisen tarvetta ei välttämättä olekaan, sillä Holm kertoo rokotteista ja niiden vaikutuksista oma-aloitteisesti. Holmin mukaan se joukko jää vähiin, joiden kanssa on puhuttava siitä, otetaanko rokotuksia yleensä lainkaan.

Osa vanhemmista päätyy siihen, ettei heidän jälkikasvuaan rokoteta. Osa taas haluaa ottaa piikit oman aikataulunsa eikä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen aikataulun mukaan. Jälkimmäisiä vanhempia on enemmän kuin edellisiä.

– Vaihtelua on perheestä riippuen. Ei ole mitään yhtä ja yksittäistä tekijää, sanoo Holm.

Petri Koivisto
petri.koivisto@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Jatka lukemista LTV:n tarjoamana 2 vk maksutta!

Tilaa ESS VerkkoPlus 2 viikoksi maksutta ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa 2 vk maksutta

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi