Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Uusi opetussuunnitelma lisäsi peruskoulun opettajien töitä

Tukea käyttöönottoon on annettu vaihtelevasti.

Opettaja Mirja Vänskä iloitsee 8. luokkalaisten äidinkielen tunnilla oppilaiden tekemistä hyvistä tulkinnoista Shakespearen Romeosta ja Juliasta. Kuva: Kimmo Kirves

Uusi opetussuunnitelma on lisännyt peruskoulun opettajien työtä, selviää Uutissuomalaisen ja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n opettajille tekemästä kyselystä. Kyselyyn vastasi runsaat 340 opettajaa ympäri Suomen.

91 prosenttia kyselyyn vastanneista opettajista kertoi uuden ”opsin” lisänneen työmääräänsä. Joka kolmas arvioi työmäärän lisääntyneen runsaasti. Vain prosentti ilmoitti työmäärän hiukan vähentyneen ja loput eivät kokeneet työmäärän muuttuneen.

– Kun lukee avovastauksia, sieltä pomppaa erityisesti esiin jatkuva arviointi, toteaa perusopetuksen erityisasiantuntija Jaakko Salo OAJ:sta.

Lisätöitä palautteesta

Uudessa opetussuunnitelmassa korostetaan lukukausien aikana toteutettavan ja oppimista tukevan arvioinnin tärkeyttä.

Vaikka tämän niin sanotun formatiivisen palautteen on alun perin tarkoitettu olevan opettajan keskustelua oppilaiden kanssa oppituntien sisällä, siitä on paikallisella tasolla saattanut tulla vaatimus säännöllisestä kirjallisesta palautteesta. Tämä arviointi ei ole korvannut mitään aiemmin tehtyä työtä, vaan tullut sen lisäksi.

Jaakko Salon mukaan kunnassa on ääritapauksessa voitu määrätä opettajat arvioimaan jokaista oppilasta kerran viikossa sähköisellä arviointityökalulla.

– Yksi matematiikan opettaja laski oman kuntansa arviointimallista, että jos tällaiseen arviointiin kuluttaa neljä minuuttia per oppilas, mikä ei ole laadukkaaseen arviointiin kovin paljon, hänellä menee vuodessa yli 200 tuntia pelkästään tähän.

Samansuuntainen viesti on kantautunut myös Opetushallitukseen, kertoo opetusneuvos Erja Vitikka. Hänen mukaansa osassa kuntia on kuitenkin jo reagoitu opettajien palautteeseen ja muokattu arviointia järkevämmäksi.

Sinänsä asia ei ole uusi, sillä oppilaan arviointi "riittävän usein" on ollut perusopetuslain vaatimuksena jo parikymmentä vuotta. Uudessa opsissa arviointia on kuitenkin kuvattu aiempaa huomattavasti tarkemmin.

Jaakko Salon mielestä formatiivinen palaute on suorastaan jyrännyt keskustelussa toisen opsin tärkeän tavoitteen, osaamisen tason arvioinnin lisäämisen.

Tuen määrä vaihtelee

Uusi opetussuunnitelma on iso uudistus, jonka on tarkoitus muuttaa niin opetusta kuin koulujen käytäntöjäkin. Opettajat ovat kyselyn mukaan kuitenkin saaneet sen käyttöönottoon hyvin vaihtelevasti tukea.

Tukea koki saaneensa riittävästi hieman useampi kuin joka kuudes vastaaja, mutta joka kolmas koki saaneensa sitä puutteellisesti. 45 prosenttia kertoi saaneensa tukea jonkin verran.

Myös perehdytyksen määrä vaihtelee: joka neljäs kertoi saaneensa runsaasti perehdytystä ja lähes yhtä moni vähän. Melkein joka toinen valitsi vaihtoehdon "jonkin verran".

Jaakko Salon mukaan suuret vaihtelut tuloksissa soittavat aina hälytyskelloja, koska peruskoulu on suomalaisen yhteiskunnan peruspilareita.

– Mitään muuta vastausta ei pitäisi tulla kuin että on perehdytetty runsaasti, hän kommentoi.

Kysely kertoo tunnelmista

OAJ lähetti opetussuunnitelmakyselyn satunnaisotannalla valituille 2 500 jäsenelleen, jotka opettavat peruskouluissa. Kysely tehtiin yhteistyössä Uutissuomalaisen aloitteesta.

Vaikka vastausprosentti jäi alhaiseksi, Jaakko Salo uskoo tulosten kertovan opettajien tunnelmista melko luotettavasti.

– Avoimissa kysymyksissä oli kommentteja suuntaan ja toiseen. Ei tullut yhtään sellainen olo, että vuodattamaan olisivat lähteneet vain ne, jotka ovat raivoissaan, tai kehumaan ne, jotka ovat innoissaan.

Vastaajat olivat melko tasaisesti eri puolilta Suomea, ainakin 110 kunnasta. Kaikki eivät kertoneet työskentelykuntaansa.

Ei hyppy tuntemattomaan

Yksi kyselyyn vastanneista opettajista, Mirja Vänskä, kertoo, ettei uuden opetussuunnitelman käyttöönotto viime syksynä aloittaneiden 7. luokkalaisten kanssa ollut hyppy tuntemattomaan. Joensuulaisessa Pielisjoen koulussa opetusmetodit olivat jo aiemmin olleet hyvin edistyksellisiä ja oppilaita osallistavia.

– Meidän koulussamme on aina ollut tekemisen meininki, kertoo Vänskä, joka opettaa äidinkieltä ja kirjallisuutta 7.–9.-luokkalaisille ja muutamille 7. luokan ryhmille myös historiaa ja evankelis-luterilaista uskontoa.

Koulussa on esimerkiksi yhdistetty äidinkielen ja matematiikan opetusta. Äidinkielen tunnilla oppilaat lukivat ääneen Aleksin Kiven Nummisuutarit-näytelmää ja matematiikan tunnilla he rakensivat näytelmän päähenkilöistä robotit.

Aineenopettaja Mirja Vänskän äidinkielen tunnilla 8.-luokkalaiset lukivat Shakespearen Romeota ja Juliaa. Kuva: Kimmo Kirves

Työmäärä kasvoi

Työmäärä on kuitenkin uuden opetussuunnitelman vuoksi jonkin verran kasvanut, ja kesken talven on jännittänyt, ennätetäänkö kaikki vaadittavat asiat käydä lukuvuoden aikana läpi.

– Nyt näyttää siltä, että ehditään, Vänskä huokaisee.

Vänskän mukaan oppitunnit pitää suunnitella uudella tavalla. Esimerkiksi historian tunnilla viime syksynä oppilaat tekivät pienryhmissä lautapelit.

Avovastauksista pomppaa erityisesti esiin arviointi. Erityisasiantuntija Jaakko Salo, OAJ

– Tilanne on sama kuin jalkapallovalmentajalla, jonka pitää muuttaa joukkueen pelitapaa, Vänskä vertaa.

Myös oppilailla menee aikaa uuden sulatteluun.

– Kaikki hienot ideat eivät toteudu tai ne vievät normaalia enemmän aikaa.

Numerot vähentyneet

Isoin muutos uudessa opetussuunnitelmassa on Vänskän mielestä oppilaiden arvioinnin muuttuminen.

– Olimme jo aiemmin tehneet vertaisarviointeja ja itsearviointeja, joten ne eivät tulleet uutena. Sen sijaan numeroarvioiden väheneminen on huolestuttanut sekä oppilaita että vanhempia.

Vänskän mukaan vanhemmat toivovat numeroita selkeyden vuoksi. Oppilaiden mielestä työtä ei ole arvioitu, jos siitä ei saa numeroa.

– Teimme oppilaiden kanssa elokuvatrailerit, joista ehdotin kukka-arvioita. Kolme kukkaa on erinomainen, kaksi kukkaa hyvä ja yksi kukka tyydyttävä. Oppilaat kuitenkin halusivat numerot. Heidän mielestään työ ei ole oikeasti arvioitu, jos siitä ei saa numeroa.

Pielisjoen koulussa kaikista normaaleista kokeista oppilaat saavat numeroarviot. Myös todistuksissa on numeroarviot.

Uutissuomalaisen ja OAJ:n kyselyssä noin kaksi kolmesta vastaajasta kertoi, että heidän opetuskouluissaan on siirrytty antamaan numeroita todistuksissa aiempaa ylemmillä vuosiluokilla.

Perusopetuslain ja valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteiden mukaan 8.- ja 9.-luokkalaiset on arvioitava numeroin. Kunnat voivat itse päättää, arvioidaanko tätä nuorempia oppilaita sanallisesti vai numeroin.

– Analyysimme mukaan numeroarviointi aloitetaan yleensä neljänneltä tai viidenneltä luokalta, kertoo opetusneuvos Erja Vitikka Opetushallituksesta.

Porrastetusti käyttöön

Peruskoulujen opetussuunnitelmia ohjaa valtakunnallinen opetussuunnitelman perusteet, jonka pohjalta koulutuksen järjestäjät ovat tehneet paikalliset opetussuunnitelmat. Opetushallitus antoi uusimmat opetussuunnitelman perusteet 2014.

Vuosiluokat 1.–6. siirtyivät uuteen opetussuunnitelmaan 1.8.2016 alkaen, 7. vuosiluokat 1.8.2017. 8. luokat siirtyvät uuteen opetussuunnitelmaan 2018 ja 9. luokat 2019.

Uudet opetussuunnitelman perusteet korostavat muun muassa laaja-alaista osaamista, elinikäistä oppimista, oppiaineiden välisiä oppimiskokonaisuuksia, oppilaslähtöisyyttä ja oppilaan omaa aktiivisuutta sekä osallisuutta ja monipuolisia työtapoja.

Minna Harmaala / Uutissuomalainen
Sari Vanninen 
Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS Verkko Plus 1 kk vain 7,90 € (norm. 14,50 €) ja pääset käsiksi kaikkiin Etelä-Suomen Sanomien maksullisiin sisältöihin.

Tilaa tästä 1 kk 7,90 €

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X