Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Ruoka

Mämmin uudet maut – perunaa, mokkaa vai sitruunaa?

Suomalaiset syövät yli kaksi miljoonaa kiloa mämmiä vuodessa. Perinneherkku istuu myös vegaanien ruokavalioon.

Sayed Abouzar Hashemin perheessä syödään mieluusti mämmiä, ja kaksivuotias Fatemezahra on mukana tutkimassa valikoimia. Kuva: Pekka Seppänen

Perunaa, marjoja, sitruunaa ja mokkaa – mämmi on saanut tänä keväänä paljon uusia makuja. Oikeastaan ei voi puhua pelkästään uusista mauista, sillä tulokkaista perunamämmi ja marjamämmi ovat vanhoja suomalaisia perinneruokia. Valmistaja haluaa nostaa esiin suomalaisen ruokakulttuurin erikoisuuksia.

– Perunamämmi on erikoisuus pieneltä Kanta-Hämeen alueelta. Peruna imellytetään samalla prosessilla kuin imelletyssä perunalaatikossa. Se on toki myös mallasmämmiä, jossa on perunaa joukossa. Mämmi on maultaan mieto, pehmeä ja makea, Kymppi-Tuote oy:n myyntipäällikkö Raili Muikku sanoi.

Hapokkuus ja raikkaus taas kuvaavat Muikun mukaan marjamämmiä, joka tulee karjalaisesta ruokaperinteestä.

– Erityisesti luovutetun Karjalan alueella on syöty paljon ruishuttua eli ruispuolukkapuuroja. Uunissa paistetusta versiosta siellä on käytetty nimeä mämmi. Lisäsimme siihen myös hieman vadelmaa ja mustikkaa, Muikku kertoi.

Mämmin ovat löytäneet muun muassa vegaanit. Myyntipäällikkö Raili Muikku

Annospikareissa uusia makuja

Modernimpaa ajattelua edustavat sitruuna ja mokka. Nelisen vuotta sitten Kymppi-Tuote toi kuluttajamarkkinoille valmiiksi vaniljakastikkeella kerrostetun annosmämmin. Pikarit kehitettiin alunperin suurkeittiöiden kuten koulujen ja sairaaloiden tarpeisiin.

– Pari vuotta olemme kehitelleet annospikareihinkin uusia makuja. Sitruuna valikoitui, koska sitrus on pääsiäisen maku ja myös mämmiin helposti yhdistettävä, koska mämmissä on pomeranssinkuorta, Muikku kertoi.

Mokka on puhtaasti mämminkeittäjien oma valinta. Tarjolla oli kymmenkunta eri makuvariaatiota.

Lue myös: Kasvipohjaiset juomat sopivat urheilijankin ruokavalioon - kiekonheittäjä Sanna Kämäräinen luopui maidosta jo vuosia sitten
 

Vegaanitkin ovat innostuneet mämmistä

Suomalaiset syövät joka vuosi yli kaksi miljoonaa kiloa mämmiä, josta enimmän osan pääsiäisen aikaan. Kymppi-Tuote on markkinajohtaja. Se valmistaa mämmiä ympäri vuoden ja myy sen pakasteena. Sesonkituotteena mämmiä valmistavat ja myyvät myös tuoreena muun muassa jämsäläinen Elonen, Saarioinen ja HoviRuoka.

– Meille mämmi on hyvin merkittävä kevään tuote. Toimitamme mämmiä koko valtakuntaan. Toimitukset alkavat vuodenvaihteessa ja kestävät jopa viikon pari pääsiäisen jälkeenkin, myyntijohtaja Marko Hotanen Eloselta kertoi.

Mämmin kysyntä on kasvanut, mutta Elonen ei ole markkinoilla volyymin tai erikoisten makujen turvin.

– Pyrimme erottumaan laadukkaalla konditoriamämmillä, Hotanen sanoi.

Hän arvioi, että mämmin kulutus on aika vakaata. Hiipumisen merkkejä mustan herkun syömisessä ei näy Raili Muikunkaan mielestä, melkeinpä päinvastoin.

– Mämmin ovat löytäneet muun muassa vegaanit. Lisäksi syvä megatrendi ruokakulttuurissa ovat käymisen ja imellyttämisen kaltaiset valmistusprosessit, joilla mämmikin syntyy, Muikku kertoi.

Vegaanit voivat nautiskella mämminsä vaikka kauramaidon kanssa, sillä suosituin tapa edelleen on syödä mämmiä yhdessä jonkun maitotuotteen kanssa.

Paljon kuitua ja hyvin vähän rasvaa

Mämmi on melko hyvä kuidun lähde. 100 grammassa perusmämmiä on Finelin (Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämä elintarvikkeiden kansallinen koostumustietopankki) laskelmien mukaan 7 prosenttia kuitua. Energiaa on 119 kaloria ja hiilihydraattia 23,5 grammaa. Luomumämmissä ei ole lisättyä sokeria, vaan makeus syntyy pelkästään imellyttämisestä.

Rasvaa 100 grammassa mämmiä ei ole kuin 0,5 grammaa. Proteiinia on 2,7 grammaa.

Muun muassa marjamämmi ja mokkamämmi ovat uusia tulokkaita mämmimarkkinoilla. Kuva: Pekka Seppänen
Mämmi

Rantautui Lounais-Suomeen jo 1200-luvulla

Rukiista ja idätetystä rukiista eli maltaista tehty puuro.

Historian arvellaan vievän joko muinaisen Persian imellettyihin puuroihin tai israelilaisten lähtöön Egyptin siirtolaisuudesta.

Lounais-Suomeen mämmi (mylym tai mylim) kotiutui 1200–1300 luvuilla

Alun perin mämmiä syötiin paaston aikaan ja sen laksatiivinen ominaisuus yhdistettiin puhdistautumiseen.

Perinteisesti mämmi kuului nimenomaan pitkäperjantaihin, jolloin oli tapana nauttia vain kylmää ruokaa.

Turun akatemian teologian professori Daniel Juslenius kirjoitti 1700-luvulla varsinaissuomalaisten käyttämästä tuntemattomasta mustahkosta puurosta, ja kemian professori Pehr Adrian Gadd julkaisi vuonna 1751 ohjeet mämmin valmistamiseen.

Kanta-aluetta olivat erityisesti Häme ja osittain Etelä-Suomi.

Tuli tunnetuksi koko maassa vähitellen muun muassa neuvontajärjestöjen, emäntäkoulujen ja keittokirjojen välityksellä 1930-luvun jälkeen.

Lähde: Palvelukeskus Helsinki
Saara Larkio
saara.larkio@ess.fi

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Tilaa ESS Verkko Plus 3 kk
vain 7,90 €/kk (norm. 14,50 €)

Tilaa tästä

Oletko jo tilaaja?

Suosittelemme

Kommentit comments

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X