Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Lakiuudistuksessa pohditaan nimikesuojauksen kohtaloa, koulutetut hierojat haluavat pysyä terveydenhuollon ammattihenkilöinä

Nimikesuojauksen rangaistukset ovat tehottomia: vaikka ammattihenkilö syyllistyisi väärinkäytöksiin, häntä ei voida kieltää toimimasta tehtävässään.

13 vuotta koulutettuna hierojana toiminut Elina Airaksinen pitää nimkesuojaa tärkeänä. Kotipalveluyrittäjä Lotta Soiniitty kertoo, että hierojan valinnassa tuttujen antamat suositukset ovat hänelle tärkeämmät kuin titteli. Kuva: Riitta Supperi

Tulevan lakiuudistuksen yhteydessä pohditaan, pitäisikö terveydenhuollon ammattihenkilöiden nimikesuojauksesta luopua kokonaan tai osittain.

Jos nimikesuojauksesta luovuttaisiin, osa nyt nimikesuojatuista ammateista saatettaisiin siirtää laillistettuihin, mutta osa saattaisi menettää suojauksen kokonaan.

Terveydenhuollon ammattihenkilölain uudistuksen valmistelu on vielä aivan alussa eikä sosiaali- ja terveysministeriöstä (STM) haluttu tässä vaiheessa kommentoida sitä Uutissuomalaiselle. STM:n asettama työryhmäkin esittää helmikuisessa loppuraportissaan vain, että ammattioikeuksien jakoa nimikesuojattuihin ja laillistettuihin arvioitaisiin uudelleen. Nimikesuojattuja terveydenhuollon ammatteja on nyt 13 ja laillistettuja 17.

Ainakin koulutetut hierojat ovat valmiina puolustamaan ammattikuntaansa, jos sen pudottamista terveydenhuollon ammattihenkilöiden joukosta väläytetään.

– Markkinoilla on monenlaisia hyvinvointialan palveluja, joissa myös hierontaa tarjotaan. Kuluttajan oikeusturvan ja potilaan oikean hoidon kannalta on erittäin tärkeää, että valittavana on myös sellainen ammattikunta, joka on viranomaisen valvonnassa ja jolla on alan koulutus, sanoo Koulutettujen hierojien liiton puheenjohtaja Martti Lahikainen.

Nurmijärveläinen koulutettu hieroja Elina Airaksinen toteaa nimikesuojauksen idean olevan se, että alalle päästäkseen pitää todistaa ammattitaitonsa näyttökokeessa. Terveydenhoitoalan ammattihenkilön on myös otettava potilasvakuutus, mikä tuo turvaa sekä asiakkaalle että koulutetulle hierojalle.

Suojauksen menettäminen voisi tarkoittaa arvonlisäverovapauden päättymistä. Tämä näkyisi väistämättä palvelun hinnassa. Se olisi hierojien mielestä kuitenkin pikkujuttu verrattuna siihen, mitä potilaan muuttuminen asiakkaaksi tarkoittaisi.

– Jos koulutetut hierojat eivät olisi nimikesuojattuja tai laillistettuja niin silloin meillä ei olisi lakisääteistä velvollisuutta vaitioloon, kirjata hoitoja potilaskortistoon eikä myöskään vuosittain ylläpitää ammattitaitoa käymällä koulutuksissa, sanoo Airaksinen.

Ongelmana seuraamusten puute

Ammattioikeuksia valvova Valvira on jo pitkään toivonut, että nimikesuojauksesta luovuttaisiin tai ainakin suojattuja ammatteja karsittaisiin.

– Laillistamisjärjestelmä on mielestämme selkeä: pitää olla laillistettu, että voi toimia tehtävässä. Nimikesuojaus on kevyempi järjestelmä, mistä aiheutuu monia ongelmia, sanoo selvityksen ohjausryhmässä istunut Valviran johtaja Jussi Holmalahti.

Isoin ongelma on valvonnan tehottomuus: Jos suojattua ammattinimikettä käyttävä syyllistyy väärinkäytöksiin, Valvira ei voi tehdä muuta kuin kieltää henkilöä käyttämästä suojattua ammattinimikettä. Henkilö voi silti aivan laillisesti jatkaa samoissa tehtävissä.

Laillistettua ammattihenkilöä Valvira sen sijaan voi kieltää toimimasta ammatissa kokonaan tai rajoittaa hänen toimintaansa.

Viime vuonna Valvira kielsi ammattinimikkeen käytön 37 henkilöltä, joista 30 oli lähihoitajia. Määrä on ollut laskeva. Vuonna 2013 nimikkeiden käyttökieltoja oli vielä yhteensä 53.

Uudelta lailta Valvira toivoo tehokkaampia työkaluja puuttua kaikkeen lain koskemaan toimintaan. Valvira haluaisi myös kaikki ammattioikeuden saaneet Terhikki-rekisteriin. Terveydenhuollon nimikesuojaus ei nyt velvoita kaikkia ammattihenkilöitä rekisteröitymään, vaan ammattioikeuden saa myös suoraan tutkinnon perusteella.

Rekisteröitymispakon varjopuoli olisi byrokratian lisääntyminen.

Oma kysymyksensä on nimikesuojattujen lähihoitajien asema, sillä heitä koskee kaksi eri ammattihenkilölakia. Terveydenhuollon ammattihenkilölaki ei vaadi lähihoitajilta rekisteröitymistä, mutta sosiaalihuollon ammattihenkilölaki vaatii. Molemmilla puolilla on myös omat rekisterinsä, Terhikki ja Suosikki.

Laillistus saa kannatusta

Koulutettujen hierojien mielestä olisi selkeintä, jos kaikki terveydenhuollon ammattihenkilöt olisivat laillistettavia.

Myös selvityshenkilöiden sidosryhmille tekemässä kyselyssä suurimman kannatuksen sai järjestelmä, jossa nimikesuojauksesta luovuttaisiin kokonaan ja ainakin osa nyt nimikesuojatuista ammateista laillistettaisiin.

Kyselyyn vastanneista 85 prosenttia piti laillistettujen ammattien sääntelyä toimivana tai melko toimivana. Nimikesuojattujen ammattien sääntelyä piti toimivana tai melko toimivana 60 prosenttia.

Kyselyyn vastasi muun muassa sairaanhoitopiirien, koulutuksen järjestäjien, työmarkkinajärjestöjen ja Suomen Potilasturvallisuusyhdistyksen asiantuntijajaoksen edustajia.

Laissa 26 aiempaa viilausta

Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee parhaillaan uudistusta lakiin terveydenhuollon ammattihenkilöistä.

Uudistuksen valmistelu on alkanut selvityksellä nykytilasta ja uudistamistarpeista. Raportti julkaistiin helmikuussa 2018.

Selvityshenkilöt esittävät lakiin kaikkiaan yhtätoista muutosta, esimerkiksi lain kokonaisuudistusta ja nimikesuojauksen uudelleentarkastelua. Heidän mukaansa nykyisessä laissa on paljon epäselviä kohtia. Laissa ei esimerkiksi ole selkeästi määritelty sen soveltamisalaa.

Ammattihenkilölaista on tehty vuosien varrella runsaasti selvityksiä, mutta isommat uudistusehdotukset ovat jääneet selvitysten suositusten tasolle.

Lain kokonaisuudistusta esitti STM:n asettama työryhmä jo vuonna 2000. Sen jälkeen lakia on muutettu 26 kertaa, mutta kokonaisuudistus on vasta nyt alkamassa.

Minna Harmaala 
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi