Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Politiikan tutkijat: Perintöveron poistamisessa veromenetyksistä voi tulla kynnyskysymys

"Luulen, ettei veron poiston kompensoimiselle löydy yhteisesti jaettua käsitystä eduskunnassa."

Kansalaisaloite perintö- ja lahjaveron poistamisesta etenee eduskunnan käsittelyyn, jos se ehtii kerätä 50 000 allekirjoitusta 6. toukokuuta mennessä. Kuva: Heikki Saukkomaa

Asiantuntijat eivät usko perintö- ja lahjaverosta luopumisen saavan riittävästi kannatusta eduskunnassa, vaikka veron poistoa vaativa kansalaisaloite etenisi eduskunnan käsiteltäväksi.

Tampereen yliopiston valtio-opin professori Ilkka Ruostetsaari pitää todennäköisenä, etteivät puolueet pääse yhteisymmärrykseen siitä, miten veromenetykset paikattaisiin.

– Luulen, ettei veron poiston kompensoimiselle löydy yhteisesti jaettua käsitystä eduskunnassa. Saamatta jäänyt verotulo täytyisi kompensoida jotenkin. Käytännössä verotusta pitäisi kiristää jossakin toisaalla, verotuksen pohjaa täytyisi laajentaa tai palveluita täytyisi leikata, Ruostetsaari sanoo.

"On iso kysymys, miten tämä kompensoitaisiin"

Perintö- ja lahjaverosta luopumista vaativa kansalaisaloite etenee todennäköisesti eduskunnan käsiteltäväksi, sillä tiistai-iltaan mennessä se oli kerännyt noin 46 500 allekirjoitusta. Eduskuntaan edetäkseen aloite tarvitsee taakseen 50 000 suomalaista. Allekirjoitusten keräämiseen on aikaa vielä vajaat kaksi kuukautta.

Myös Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksen yliopistonlehtorin Jenni Karimäen mielestä lakimuutos on puolueiden kannalta ”kimurantti kysymys”.

Valtion talousarviossa perintö- ja lahjaverojen on arvioitu tuovan tänä vuonna valtion kassaan 720 miljoonaa euroa, josta lahjaveron osuus on noin viidesosa. Kansalaisaloitteen perusteluissa ei oteta kantaa siihen, pitäisikö veromenetykset kompensoida ja miten.

– On iso kysymys, miten tämä kompensoitaisiin. Miten suhtauduttaisiin siihen, jos tuloveroa päätettäisiinkin tämän seurauksena kiristää? Veron poistaminen voisi synnyttää uuden ongelman jossakin toisaalla, Ruostetsaari sanoo.

Ruotsi ja Norja luopuneet verosta

Aloitteessa veron poistamista perusteellaan muun muassa sillä, että nykymalli vaikeuttaa pienten ja keskisuurten yritysten sukupolvenvaihdoksia, kannustaa siirtämään omaisuutta ulkomaille ja kohtelee kansalaisia epäoikeudenmukaisesti. Perintöveron katsotaan olevan ongelmallinen myös, koska lähiomaisen kuollessa ”valtio rankaisee vaatimalla veroa yhteisestä omaisuudesta”.

– Tällaisia vasta-argumentteja varmasti kuullaan eduskunnassakin, jos aloite sinne asti etenee, Karimäki sanoo.

Ruotsissa perintö- ja lahjaverosta luovuttiin jo vuonna 2004, Norjassa vuonna 2014.

– Naapureiden esimerkki nousisi varmasti perusteluksi sille, miksi lakimuutos tulisi hyväksyä. Ruotsin ja Norjan tekemien päätösten takia aihe varmasti myös palaa keskusteluihin, jos aloitetta ei tällä kertaa hyväksytä, Karimäki sanoo.

Kanta riippuu siitä, miten veromenetys paikattaisiin

RKP on esittänyt varjobudjetissaan, että perintö- ja lahjavero poistettaisiin sukupolvenvaihdosten osalta. Politiikan tutkijat uskovatkin, että verosta luopuminen saa eniten kannatusta puoluekentän oikeasta laidasta.

– Myös keskusta on pitänyt tätä näkökulmaa esillä, eikä kokoomuksellekaan työllisyyden ja yrittämisen helpottaminen ole vieras ajatus. Tosin kokoomuksesta nostettiin muutamia vuosia sitten esiin kanta, että tämä saattaisi palvella eniten isoja yrityksiä eikä keskiössä olisikaan keskiluokkainen kansalainen, Karimäki sanoo.

Karimäki uskoo, että puolueiden ja yksittäisten kansanedustajienkin kantoihin vaikuttaisi eniten se, miten perintö- ja lahjavero esitettäisiin paikattavaksi.

Onko 50 000 liikaa, liian vähän vai sopivasti?

Kansalaisaloitteeseen tarvittavien allekirjoitusten määrän nostosta on käyty ajoittain keskustelua. Viimeksi asian otti puheeksi eduskunnan 1. varapuhemies Mauri Pekkarinen (kesk.), joka sanoi Keskisuomalaisen (10.3.) haastattelussa, että eduskunnan puhemiesneuvostossa on noussut haluja nostaa vaadittujen allekirjoitusten määrää nykyisestä 50 000:sta.

Pekkarinen perusteli ajatusta sillä, että aloitteet vievät aikaa lainsäädäntötyöltä, ajankohtaiskeskusteluilta sekä hallituksen selonteoilta.

Pekkarisen esiin nostama avaus ei saanut taakseen juuri tukijoita. Esimerkiksi puhemies Paula Risikko (kok.) ilmoitti, ettei alarajaa pitäisi hänen mielestään nostaa.

Iida Tiihonen / Uutissuomalainen

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Tilaa ESS Verkko Plus 3 kk
vain 7,90 €/kk (norm. 14,50 €)

Tilaa tästä

Oletko jo tilaaja?

Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Kommentit comments

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X