Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Sosiaaliset matemaatikot vievät tulevaisuuden työpaikat – tutkijan mukaan vuorovaikutustaitojen merkitystä ei voi korostaa liikaa

Tutkimuksen mukaan sosiaaliset pärjäävät töissä muita paremmin ja tienaavat enemmän.

Jari Pyyhtiä kertoo Sari Airimolle ja Tomi Romolle liikuntavalmennuksesta ja erilaisista liikunta-alan ammateista. Myös personal trainerin työssä tarvitaan hyviä vuorovaikutustaitoja. Kuva: Mirja Hussain

Tieto- ja viestintäteknologian asiantuntijat. Palvelualojen asiantuntijat. Ohjelmointia ja tilastotiedettä ymmärtävät asiantuntijat.

Tässä ammattialoja pohdittavaksi kevään yhteishakua suunnitteleville nuorille, sillä tulevaisuuden työelämässä pärjäävät matemaattisesti lahjakkaat vuorovaikuttajat. Vielä julkaisemattoman tutkimuksen mukaan sosiaaliset ihmiset paitsi pärjäävät työelämässä paremmin, myös ansaitsevat enemmän kuin muut.

– Sosiaaliset taidot ovat tärkeitä, sillä vuorovaikutustaitoja vaativien työpaikkojen määrä on kasvanut huikeasti. Samalla rutiininomaiset suorittavat työtehtävät ovat vähentyneet, tohtorikoulutettava Antti Sieppi Jyväskylän yliopistosta sanoo.

Samanlaiseen tulokseen tulevaisuuden työelämän vaatimuksista on päädytty sekä Me-säätiön julkistamassa työkalussa että Jyväskylän yliopiston Taidot työhön -tutkimushankkeessa. Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama -hanke valmistuu loppuvuodesta, mutta Siepin mukaan tulokset ovat jo nyt selvät.

– Sosiaaliset taidot ovat tulevaisuudessa menestyksen ehto.

Työn sisältö muuttuu

Työ ei katoa mihinkään, mutta sisältö muuttuu ja koulutuksen merkitys kasvaa, analyytikko Jussi Pyykkönen Me-säätiöstä sanoo.

Säätiön julkaisema työkalu havainnollistaa tilastojen pohjalta, mistä ammateista vaihdetaan eniten pois ja mille toimialoille työllistytään.

– Tällä hetkellä työttömyydeltä suojaavat parhaiten lääkärin, poliisin ja palomiehen kaltaisiin ammatteihin tähtäävät koulutukset. Näissä ryhmissä ammatillista liikkuvuutta on myös vähiten. Perinteisiin ammatteihin työllistytään helposti, ja niissä pysytään tyypillisesti koko työura, Pyykkönen sanoo.

Jos Antti Siepin pitäisi antaa yksi neuvo opiskelupaikkaa miettivälle nuorelle, mikä se olisi?

– Jos korkeakouluun lähtee, ei hirveän paljon mene pieleen. Tulevaisuudessa ei ole kovinkaan paljon rutiininomaisia töitä, mutta sosiaalisia taitoja ja vuorovaikutustaitoja tarvitaan.

Pyykkönen on samaa mieltä. Me-säätiön aiemmin julkistamassa ennusteessa seurattiin vuonna 1995 syntyneiden tulojen kehitystä koulutusasteen mukaan vuosina 2013–2055. Tietolähteenä käytettiin Eläketurvakeskuksen mikrosimulaatioaineistoa.

– Ymmärtävätkö parikymppiset koulutuksen merkitystä? Korkeakoulutetut nuoret tulevat tienaamaan yli miljoonan enemmän kuin muut vuoteen 2055 mennessä, Pyykkönen väittää.

Oma työ pitää osata esittää muille

Kun Me-säätiön työkalussa yhdistettiin ammattialoja niiden sosiaalisen ja matemaattisen vaativuuden perusteella, huomattiin molempia taitoja vaativien työpaikkojen olevan kasvussa.

Matematiikalla Sieppi ja Pyykkönen tarkoittavat esimerkiksi ohjelmointia ja tilastotieteen tuntemusta.

– Pitää osata tulkita kuvioita ja taulukoita. Myös oman työn esittäminen muille on tärkeä taito, Sieppi vetää yhteen.

Taustalla on trendi, jossa teknologian kehitys muuttaa ammattirakenteita. Koneet ja robotit hoitavat rutiinityöt ja ihmisille jäävät työt, joita ei koneille voida opettaa.

– Esimerkiksi perinteinen teollisuus muuttuu siihen, että entistä enemmän myydään palvelutuotteita ja tarvitaan niiden alojen asiantuntemusta, Pyykkönen sanoo.

Tilastodata, jota Jyväskylän yliopiston tutkijat perkasivat ja yhdistelivät, koostui kansainvälisestä PIAAC-aikuistutkimuksesta, varusmiehiltä kerätystä tutkimusdatasta sekä Tilastokeskuksen työmarkkina-aineistosta.

Noodi-sovellus auttaa uran suunnittelussa

Huhtikuussa julkaistava Noodi-sovellus auttaa nuoria etsimään itselleen sopivia koulutuspolkuja. Sovellus on parhaillaan testattavana Ohjaamoissa ja joissakin oppilaitoksissa.

Noodi on tarkoitettu opinto-ohjaajien sekä nuorten ja heidän vanhempiensa käyttöön ammatinvalinnan tueksi.

Me-säätiön kehittämä Noodi hyödyntää poikkeuksellisen suurta määrää tilastotietoja.

Noodissa voi tarkastella ammatteja ja esimerkiksi niiden palkkausta ja työllisyysprosenttia.

Täyttämällä sovellukseen oman koulutushistoriansa, näkee miten parhaiten pääsee lähemmäksi toiveammattiaan. Ajatuksena on, että eri ammatteihin on nykyisin useita eri väyliä ja polkuja.

Sovelluksessa voi tarkastella myös ammatissa jo toimivien koulutustaustaa ja työkokemusta.

Noodin taustalla on tieto siitä, että 66 prosenttia nuorista haluaisi nykyistä enemmän tietoa vaihtoehdoista, joita hänellä on.

Yhteishaku korkeakouluihin 14.–28.3. Korkeakouluilla on myös erillishakuja, joihin ei haeta yhteishaussa.

Tarja Koljonen / Uutissuomalainen
tarja.koljonen@uutissuomalainen.fi

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Tilaa ESS Verkko Plus 3 kk
vain 7,90 €/kk (norm. 14,50 €)

Tilaa tästä

Oletko jo tilaaja?

Asiasanat:

Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Kommentit comments

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X