Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Ilmastonmuutos on jo lisännyt lumetustarvetta - kuinka monta lumetonta kautta hiihtobisnes kestää?

Etelä- ja Keski-Suomen luonnonlumikausi lyhenee jopa kaksi kuukautta. Messilä on panostanut toimintavarmuuteen lisäämällä koko ajan lumetus-kapasiteettiaan ja panostamalla uusimpaan teknologiaan.

Lumetuskone on Sami Mattiniemen (edessä) ja Kalle Maattolan työväline Messilässä. Kuva: Sami Kuusivirta

Ilmatieteenlaitoksen mukaan lämpötila on noussut Suomessa eniten marras−tammikuun välisenä aikana. Tämä näkyy jo laskettelukeskusten kauden aloituksessa, joka on vaikeutunut pakkasjaksojen lyhentymisen takia.

− Nyt on vedettävä päivän, jopa puolen päivän tykityksiä, jollaisia ei ennen vanhaan olisi missään nimessä tehty, sanoo Messilän toiminnanjohtaja Pekka Markkanen.

Keskukset ovatkin panostaneet viime vuosina voimakkaasti investoimalla uusiin tietokone-ohjelmoituihin matalapainelumitykkeihin, joilla voidaan operoida 2−3 asteen pakkasissa vanhojen korkeapainetykkien vaatiessa 5−6 asteen pakkasen.

Matalapainetykkien rinnalle on tullut myös niin sanottuja hybriditykkejä, jotka ovat huomattavasti vanhoja korkeapainetykkejä energiatehokkaampia.

Myös Messilä on panostanut toimintavarmuuteen lisäämällä koko ajan lumetus-kapasiteettiaan ja panostamalla uusimpaan teknologiaan.

– Pumppaamoon laitettiin viime vuonna toistasataa tuhatta ja muutama vuosi sitten tehtiin veden esijäähdytys, Markkanen kertoo.

Toimet lisäävät Markkasen mukaan energiatehokkuutta.

Lumi hupenee etenkin Etelä-Suomessa

Ilmastonmuutoksen merkitys yritysten päätöksenteossa tulee kasvamaan, arvioi Ilmatieteen laitoksen Atte Harjanne, joka on tutkinut ilmastonmuutokseen sopeutumista.

Harjanne kartoittaa yhdessä Suomen hiihtokeskusyhdistyksen toiminnanjohtaja Harri Lindforsin kanssa parhaillaan käynnissä olevassa EU-hankkeessa, miten hiihtokeskukset voisivat hyödyntää EU:n keräämää ilmastodataa.

Itävallan itäosassa sijaitseva Annaberg päätti vuonna 2016 teettämänsä lumivarmuus-analyysin perusteella sulkea alle 1000 metrissä sijaitsevan rinnealueensa ja sijoittaa siellä sijaitsevan lumetusjärjestelmän ylemmille laskualueille.

Tutkimusten mukaan Suomi on ollut yksi nopeimmin viimeisten viidenkymmenen vuoden aikana lämmenneistä alueista. Talvet lämpenevät täällä kesiä nopeammin, ja lämpeneminen voimistuu maan pohjoisosia kohti mentäessä. Pakkaspäivät ja lumipeite hupenevat kuitenkin nopeammin Etelä-Suomessa. Skenaariossa, jossa päästöt pysyvät nykyisellään lämpötila nousisi Suomessa sadassa vuodessa viisi astetta kesäkuukausina ja kahdeksan talvikuukausina.

– Tällaisella voi olla vaikutusta hiihtobisnekseen – kuinka monta lumetonta kautta keskus kestää?”, Harjanne kysyy.

Vuonna 2014 perustetun POW Finlandin tavoitteena on Kaskealan mukaan aktivoida talviurheiluyhteisö toimimaan ekologisemmin ja ajaa sanomaa myös poliittisesti eteenpäin, jotta lumiset talvet säilyisivät myös tuleville sukupolville. Yhdistyksen viime talvena lanseeraamaan hiihtokeskuksille suunnattuun ekosähkökampanjaan lähtivät mukaan Sappee, Salla, Kokoniemi, Myllymäki ja Pääskyvuori.

– Perustan tietoni mallinnuksiin, mutta kyllä mä aika isolla itsevarmuudella voin sanoa, että kymmenittäin keskuksia tulee menemään nurin vuosisadan puoliväliin mennessä jos me mennään tätä (skenaariota) kohti”, sanoo Protect Our Winters Finlandin toiminnanjohtaja Niklas Kaskeala.

SHKY:n Harri Lindforsin mukaan hiihtokeskukset ovat panostaneet energiatehokkuuteen jo pitkään, josta esimerkkinä hän mainitsee Motivan kanssa yhteistyössä vuonna 2008 toteutetun Energiatehokas hiihtokeskus -hankkeen, jossa myös Messilä oli mukana.

Lunta säilötään yhä enemmän

Säilölumen hyödyntäminen kauden aloituksessa on yleistynyt Lapin keskuksissa. Suomessa tekniikan pioneerina toiminut Ruka avaa kautensa lokakuun alussa tammikuussa tykitetyn lumen avulla, jota pidetään kesän ajan säilössä suurissa kasoissa auringolta suojattuna. Rukan toiminnanjohtaja Matti mukaan säilölumi pysynee myös tulevaisuudessa lähinnä kauden aikaisen aloituksen mahdollistajana.

– Ei se ihan ilmaista tai helppoa hommaa ole, joten tuskin ainakaan seuraavien vuosikymmenten aikaan koko rinnealuetta tehtäisiin säilölumella.

Hiihtokeskukset ovat viime vuosina myös pyrkineet kehittämään voimakkaasti ympärivuotista toimintaa. SHKY:n Harri Lindforsin mukaan trendi on kansainvälinen, mutta hänen mukaansa se voi johtua monesta syystä.

– Onko se sen takia, että ajatellaan, että talvet ovat hankalampia vai sen takia, että keskuksilla on infra jo olemassa – miksi ei hyödynnettäisi sitä ympäri vuoden.

Ilmatieteenlaitoksen Atte Harjanne näkee ympärivuotisuuden joka tapauksessa hiihtokeskuksille hyvänä sopeutumiskeinona, sillä se tasaa toimintaa ja helpottaa talvesta ja lumesta riippuvuutta.

Kuva: Anssi Hietamaa
Jaakko Järvensivu
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi