Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Kuinka usein toisen nimissä uhkaillaan verkossa? ESS kysyi poliisilta

Kärpäsen koululle tuli maanantaina nettiuhkaus, joka osoittautui perättömäksi ja kiusanteoksi. Kuva: Sami Kuusivirta

Lahtelaiselle Kärpäsen koululle maanantaina tehty perätön uhkaus oli toisen, asiaan liittymättömän ihmisen nimissä tehty. Uhkauksen takia oppilaat viettivät välituntinsa ja liikuntatuntinsa sisällä ja paikalle lähetettiin poliisipartioita. Uhkaus esitettiin verkon keskustelupalstalla.

Tiistaina koulun toiminta jatkui jo normaalisti. Poliisi on kuvaillut tapausta kiusanteoksi.

Kuinka yleistä toisen ihmisen nimissä uhkaileminen netissä on, Hämeen poliisin komisario Ari Turunen?

Toisen ihmisen nimissä tehtyjä uhkauksia tulee harvemmin. Ainakaan itselleni vastaan ei ole tullut tapauksia, joissa annettaisiin toinen nimi uhkailutarkoituksessa. Enemmän poliisin tietoon tulee suoria tai vihjailevia uhkauksia väkivallasta tai muuta uhkailua.

Panettelua tapahtuu verkossa ja sosiaalisessa mediassa paikoittain aika villisti. Ihmiset käyttävät sosiaalista mediaa hyväkseen loukkaamisessa, uhkailemisessa ja haukkumisessa. Sitä tapahtuu siellä aika runsaasti.

Kuinka vaikeaa on saada kiinni toisen nimissä uhkaileva ihminen?

Se riippuu siitä missä, miten tai millä alustalla tällaisen uhkauksen esittää. Aina tekijää ei saada selville.

Tekotavasta riippuu, onko kyse identiteettivarkaudesta tai muusta rikoksesta. Jos tunnusmerkistö täyttyy, kyseessä voi olla myös laiton uhkaus tai jokin muu rikos.

Voiko omia mahdollisuuksiaan joutua tällaisen uhriksi vähentää mitenkään?

Aina on mahdollista, että joku käyttää toisen nimeä tehdäkseen vahinkoa tai saadakseen etuutta.

Yleisemmin voi pitää huolen omista henkilötodistuksistaan ja huolehtia tietoturvasta.

Panettelua tapahtuu verkossa ja sosiaalisessa mediassa paikoittain aika villisti. Komisario Ari Turunen

On itse arvioitava, ylittääkö kerrottu asia oman sietokyvyn. Rikosilmoituksen voi tehdä, jos kokee sen tarpeelliseksi, ja poliisi arvioi, onko esitutkintakynnys ylittynyt.

Voiko verkossa tapahtuvalle panettelulle tehdä itse jotakin, lehtori Panu Moilanen Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnasta?

Verkossa pystyy itse tekemään hirveän vähän. Toki voi selvittää, onko tietoa mahdollista oikaista, mutta silloin voi ajautua suohon, jossa tilanne pahenee entisestään. Aina toinen osapuoli ei tajua, miten vakavaa tällainen toiminta on.

Jos joku on luonut verkkoon aliaksen ja käyttää jonkun toisen nimeä, sille ei etukäteen voi tehdä juuri mitään. Identiteettivarkauksia, joissa anastetaan salasanoja tai sähköpostitili, voi estää olemassa huolellinen salasanojen kanssa.

Toisena ihmisenä esiintyminen on kiellettyä, mutta Suomessa ei ole hirveästi oikeuskäytäntöä siitä, milloin toisen nimen käyttäminen on ehdottomasti rangaistavaa.

Verkossa voi pitää silmällä, mitä omalla nimellä tehdään. Hakukoneissa voi käyttää ilmoitustoimintoa, joka lähettää ilmoituksen sähköpostiin – siten pääsee katsomaan, mitä omalla nimellä verkossa tapahtuu.

Marjaana Lahola
marjaana.lahola@ess.fi

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Tilaa ESS Verkko Plus 3 kk
vain 7,90 €/kk (norm. 14,50 €)

Tilaa tästä

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X