Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Skinnari patistelee kaupunkeja kiinnostumaan liikennepolitiikasta – "Kenellekään ei ole jäänyt epäselväksi mitä Ruotsi haluaa - Suomen osalta on aika pitkälti päinvastoin"

Päijät-Hämeen liiton isännöimässä liikenneseminaarissa keskusteltiin liikenteen tulevaisuudesta ja Suomen poikittaisyhteyksistä. Maakunnilta odotetaan yhteistyökykyä ja liikennehankkeiden tärkeysjärjestykseen laittamista. Yksinäiset maakunnat harvoin pärjäävät rahanjaossa, sanoo Päijät-Hämeen liiton erityisasiantuntija.

Lahdessa keskusteltiin maanantaina Suomen poikittaisliikenteen parantamisesta. Päijät-Hämeessä prioriteettilistan kärjessä on Lahti-Kouvola-välin parantaminen. Kuva: Sami Kuusivirta

Päijät-Hämeen liiton maanantaina isännöimässä liikenneseminaarinaarissa keskusteltiin pohjoiseurooppalaisen liikenteen tulevaisuudesta ja Suomen poikittaisyhteyksistä.

Pohjoismaiden neuvoston liikenneraportoija, lahtelaiskansanedustaja Ville Skinnari (sd.) huomautti avauspuheenvuorossaan, että Suomi näkyy eurooppalaisessa liikennepoliittisessa keskustelussa aivan liian vähän.

Skinnari muistutti, että esimerkiksi Ruotsissa on ollut jo vuosia laaja konsensus siitä, että liikennepanostukset ovat ydinosa maan kilpailukyvyn parantamista.

– Liikennepolitiikka ei saa olla vain yhden ministeriön asia, vaan valtioneuvostotason strateginen painopiste. Tämä ymmärrettiin Ruotsissa jo vuonna 2011, Skinnari sanoi.

Suomen olisi Skinnarin mukaan syytä ottaa mallia Ruotsista, jotta Suomi ei jää kohtuuttomasti muiden Pohjoismaiden ja EU-maiden jalkoihin.

Jos Ruotsissa yhteinen visio löytyi jo vuosikymmenen alussa, Suomessa siitä ei ole Skinnarin mukaan vielä tietoakaan.

– Kenellekään ei ole jäänyt Brysselissä epäselväksi mitä Ruotsi haluaa. Suomen osalta on aika pitkälti päinvastoin.

Skinnarin mukaan pallo ei ole yksin nykyisen tai tulevan hallituksen käsissä. Skinnarin mielestä suomalaisten kaupunkien, kuntien ja maakuntien tulisi olla selvästi nykyistä aktiivisempia erilaisissa liikennehankkeissa.

– Ilman Göteborgin aktiivisuutta rataa Osloon ei suunniteltaisi. Ilman Malmön ja Kööpenhaminan aktiivisuutta silta ja se tv-sarjakin olisi jäänyt toteutumatta.

Priorisointia ja maakuntien välistä yhteistyötä

Suomessakin haetaan liikennehankkeisiin pitkän tähtäimen suunnitelmallisuutta, kuten Ruotsissa tehtiin vuosikymmenen alussa.

Pitkäjänteisyys vaatii myös priorisointia. Kun rahaa on rajallisesti, on valittava kaikkein tärkeimmät kohteet.

Liikenne- ja viestintäministeriössä valmistellaan parhaillaan maanteiden ja rautateiden runkoverkkoasetusta.

Runkoverkko yhdistäisi suurimmat keskukset ja solmukohdat sekä palvelisi erityisesti valtakunnallista pitkän matkan tavara- ja henkilöliikennettä.

Vaikuttamisen paikka on nyt eikä joskus tulevaisuudessa, sanoo liikenneneuvos Risto Murto liikenne- ja viestintäministeriöistä.

– Olisi toivottavaa, että maakunnat tekisivät yhteistyötä ja muodostaisivat yhteisen näkemyksen siitä, minkä näköinen runkoverkon pitäisi olla.

Murron mukaan Lahti-Kouvola-välin parantaminen on malliesimerkki tulevaisuuden hankkeesta, joka ei hyödyttäisi vain yhtä tai kahta paikkakuntaa.

Hänen mielestään tärkeintä on kuitenkin löytää laaja yhteinen näkemys hankkeiden tärkeysjärjestyksestä. Murron mielestä eri alueiden tulisi kyetä hahmottamaan isoja kokonaisuuksia ilman, että liikaa mietittäisiin sitä, mitä tie- tai raidepätkiä juuri omalle alueelle sattuu milloinkin tulemaan. Samaa mieltä ollaan myös Päijät-Hämeen liitossa.

– Liikennejärjestelmää on ehdottomasti katsottava kokonaisuutena. Me olemme Päijät-Hämeessä nähneet erityisen tärkeänä esimerkiksi Riihimäen kolmioraiteen ja Kouvolan logistiikkaterminaalin kehittämisen. Kouvolassakin varmasti ajatellaan, että Lahden eteläinen kehätie parantaa Kouvolan yhteyksiä. Ei ole kyse siitä, missä maakunnassa hankkeet sijaitsevat, vaan mitkä ovat niiden hyödyt isossa kuvassa, sanoo Päijät-Hämeen liiton erityisasiantuntija Tapio Ojanen.

Ojasen mukaan mahdollisimman laajasta alueellisesta yhteistyöstä ja yhteisymmärryksestä on valtavasti hyötyä. Jos kukin maakunta menee kolkuttelemaan ministeriön ovelle yksinään omine hankeideoineen, ei rahaa todennäköisesti tipu.

– Jos mennään yhdessä sovitun listan kanssa paikalle, niistä voi pari tärkeintä toteutuakin.

Viiden maakunnan yhteinen näkemys – mahdoton tehtävä?

Yli maakuntarajojen tapahtuvaa yhteistyötä on tehty vuosikymmenten aikana paljonkin. Pitkän tähtäimen suunnitelmallisuutta on kuitenkin puuttunut. Nyt viisi maakuntaa on päättänyt katsoa vuoteen 2030 yhdessä. Päijät-Häme on rakentanut poikittaisliikenteen visiota yhdessä Pirkanmaan, Keski-Suomen, Etelä-Savon ja Kymenlaakson kanssa. Maakuntaviisikko haluaa panostuksia poikittaiseen rata- sekä tieverkkokehitykseen.

Lahden ja Päijät-Hämeen näkökulmasta merkittävimpiä tulevaisuuden liikennehankkeita on valtatie 12:n kohentaminen Lahden ja Kouvolan välillä. Kouvolassa katsotaan vt 12:n ohella Kotkaan päin menevään vt 15:een.

Prioriteettilistan järjestys saattaa olla vaikeasti neuvoteltavissa jo Päijät-Hämeen ja Kymenlaaksonkin välillä. Voiko viisi maakuntaa todella päästä yhteisymmärrykseen tulevien vuosien ja vuosikymmenten hankkeiden tärkeysjärjestyksestä?

Päijät-Hämeen maakuntahallituksen puheenjohtajan Mika Karin (sd.) mukaan liikennehankkeita ei voi jättää pelkästään poliittisiin käsiin. Kokonaisuuden kannalta järkevimmät ratkaisut voivat löytyä muualtakin kuin poliitikkojen päästä.

– Niukkojen resurssien aikana ammattitaitoisten valmistelijoiden näkemyksiin on kyettävä luottamaan, vaikka poliitikot lopulta päätökset tekevätkin.

Erno Laisi
erno.laisi@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi