Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Murtovahinkoja vähemmän, mutta korvaukset niistä ovat aiempaa suurempia

Kuva: Poliisi

Vakuutusyhtiöitten korvaamien murtovahinkojen määrä oli tuoreimpana tilastovuonna 2016 toiseksi matalin lähes 30 vuoteen. Muutos vuoteen 2015 oli tuntuva, mutta maksettujen korvausten yhteismäärässä se ei juuri näy.

– Murtovahingot ovat kappalemääräisesti laskeneet, mutta niistä maksettujen korvausten määrät ovat nousseet, sanoo turvallisuusasiantuntija Aku Pänkäläinen Finanssiala ry:stä.

Vakuutusala käyttää tilastoinnissa sekä omia tilastojaan että Tilastokeskuksen tietoja.

– Tilastojen avulla koetamme seurata, millaisia vaikutuksia vahingontorjuntatoimenpiteillä on.

Jokainen murto ja varkaus on liikaa. Me rohkaisemme kansalaisia ilmoittamaan havainnoistaan poliisille. Turvallisuusasiantuntija Aku Pänkäläinen, Finanssiala ry

Finanssialan viime vuotta koskevat tilastot valmistuvat touko-kesäkuussa.

Huippuvuosina, 1990-luvun puolivälissä, murtovahinkoja tilastoitiin yli 60 000 tapausta vuodessa. Toissa vuonna määrä oli noin 31 000.

– Olemme pohtineet syytä tähän. Kyse on ehkä siitä, että kun lama helpotti, ihmiset saivat töitä ja hyvinvointi lisääntyi, Aku Pänkäläinen kertoo.

Erityisen suuri muutos on tapahtunut automurroissa. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2000 poliisin tietoon tuli 42 000 automurtoa, vuonna 2016 alle 9 000.

Polkupyörävarkauksien määrä puolestaan on kasvanut melko tasaisesti kymmenen vuoden ajan.

– Jokainen murto ja varkaus on liikaa. Me rohkaisemme kansalaisia ilmoittamaan havainnoistaan poliisille, Pänkäläinen sanoo.

Mitä enemmän vakuutusyhtiöt maksavat korvauksia, sitä suurempaa on vakuutusmaksuihin kohdistuva paine.

Kuva: Kati Eloranta

Vihjepalkkiosta apua poliisitutkintaan

Yksi keino rohkaista kansalaisia vihjeitten antamiseen on vahingonkärsijän lupaama vihjepalkkio. Poliisin roolina on toimia paitsi mahdollisen vihjepalkkion välittäjänä, myös ja ennen kaikkea sen hyväksyjänä.

– Poliisin tutkinnanjohtaja päättää, käytetäänkö vihjepalkkiota poliisijohteisesti rikosasian selvittämiseen vai ei, huomauttaa poliisitarkastaja Jyrki Aho Poliisihallituksesta.

Esimerkiksi pari vuotta sitten poliisi teki hartiavoimin töitä Pohjois-Karjalassa selvittääkseen, kuka levitti tielle vaaraa aiheuttanutta metalliromua. Lopulta vihjepalkkio auttoi selvittämään rikoksen.

– On tavallista, että esitutkinnassa asianomistaja tai korvausvelvollinen vakuutusyhtiö on valmis tehostamaan esitutkintaa tiedonhankinnan osalta lupaamalla vihjepalkkion. Poliisi ei aseta palkkiolle reunaehtoja, esimerkiksi sen suuruudesta, Aho sanoo. Poliisi voi itsekin vinkata palkkiosta:

– Poliisi tekee yhteistyötä vakuutusyhtiöiden omien tutkintaorganisaatioiden kanssa. Siinä yhteydessä poliisi voi tuoda esille, että vihjepalkkio voisi auttaa tapauksen selvittämisessä.

"Rahalla ei tietoja osteta"

Ahon mielestä vihjepalkkion käyttöön voi liittyä riski, että kansalaiset eivät ilmoita rikoksen selvittämistä auttavista havainnoistaan, ellei vihjepalkkiota ole luvattu.

Hän huomauttaa, että kansalaiset antavat poliisille runsaasti vihjeitä ilman minkäänlaisia palkkioita

– Heillä on käsitys hyvästä ja pahasta eli hädässä olevia autetaan vilpittömästi.

Vihjepalkkioita lupaavat myös asianomistajat suoraa ilman poliisin välikäsiä. Vaikkapa kadonneen arvopyörän löytymiseen johtavasta vihjeestä voidaan luvata palkkio sosiaalisen median kautta.

Poliisilla ei ole korvamerkittyä rahaa vihjepalkkioita varten eikä sellaisen varaamisesta ole myöskään keskusteltu.

– Vakuutusala ja poliisi voisivat käyttää vihjepalkkiota laajemminkin, kuten palontutkinnassa, ajoneuvo- ja työkonevarkauksien sekä sarjarikosten selvittämisessä, sanoo Finanssialan turvallisuusjohtaja Risto Karhunen.

Hän arvelee käytön vähäisyyden johtuvan perinteisestä ajattelutavasta, jonka mukaan "rahalla ei tietoja osteta". Syynä voi olla sekin, etteivät poliisi ja vakuutusala pidä asiaa riittävästi esillä.

Vaikka vihjepalkkion maksaa vakuutusyhtiö, mutta sen välittää poliisi, palkkio on saajalleen verovapaata tuloa. Niin sanoo tuloverolaki.

– Vakuutusyhtiö ei saa edes tietää, kuka palkkion saa.

Siitä, että tarjolla oleva palkkio johtaisi perättömiin vihjeisiin, ei Risto Karhusen mukaan ole merkkejä.

Mikko Kivelä
mikko.kivela@ess.fi
Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS Verkko Plus 1 kk vain 7,90 € (norm. 14,50 €) ja pääset käsiksi kaikkiin Etelä-Suomen Sanomien maksullisiin sisältöihin.

Tilaa tästä 1 kk 7,90 €

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X