Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Vahvasta lonkerosta myyntihitti, A-olut jää selvästi toiseksi - näin kansa on suosinut kaupan väkeviä alkoholiuutuuksia

Alkoholilain uudistus toi perinteisille kaupan alkoholijuomille liudan kilpailijoita. Keskiolut pysyy ykköspaikalla, mutta long drink-juomat ovat vieneet asiakkaita miedomman lonkeron ystäviltä sekä siiderinjuojilta kevät voi tuoda uusia ja yllättäviä haastajia.

Lahtelaisen S-Market Mascotin marketpäällikkö Vesa Alestalo laskee, että vuodenvaihteen jälkeen kaupan hyllylle on ilmestynyt 20-30 uutta alkoholituotetta. Vahva lonkero on A-olutta suositumpi. Kuva: Katja Luoma

Vahvojen alkoholijuomien ilmestyminen kauppojen hyllyille on koitunut ennen muuta long drink-tuotteiden menestykseksi. Lonkero on käynyt kaupaksi selvästi paremmin kuin A-olut, ja sama suunta näyttäisi toistaiseksi jatkuvan.

Uudistettu alkoholilaki on vuoden alusta lähtien antanut kaupoille oikeuden myydä alkoholivalmisteita, joissa suurin sallittu vahvuus on 5,5 prosenttia. Maksimivahvuuteen yltäviä tuotteita on myös tullut tarjolle, ja tuotevalikoima on kauppojen hyllyillä laajentuntut tuntuvasti.

Kauppiaita edustavalla Päivittäistavarakauppa ry:llä ei ole vielä tarkkoja numerotietoja, paljonko vahvan lonkeron ja muiden samaan sarjaan kuuluvien juomien myynti on kasvanut. Päivittäistavarakaupan toimitusjohtaja Kari Luoto pitää myyntiä kuitenkin odotusten mukaisena.

- Nähtäväksi jää, onko kaupan saama hyöty vuositasolla sata miljoonaa euroa vai ylitse.

Lain valmisteluvaiheessa kaupan ala arvioi, että alkoholivalikoiman laajentuminen toisi alan yrittäjille yhteensä noin 200 miljoonan euron lisäyksen vuosimyyntiin.

Alko kärsi miinusta

Vahvan lonkeron voittokulusta kertoo, että Alko raportoi tammikuun long drink-tuotteidensa myynnin pudonneen 40 prosenttia. Tämä osuus siirtyi päivittäiskaupan kassoihin.

Kauppojen kaljamyynnistä vahvan A-oluen osuus on ollut vajaat kymmenen prosenttia.

- Ne kauhuskenaariot, että suomalaiset ryhtyvät nyt juomaan A-olutta, ovat olleet turhaa pelottelua, huomauttaa Luoto.

Totuus uusien tuotteiden menekistä selviää kunnolla vasta lähikuukausina. Hinnoittelu hakee vielä vakiintunutta tasoaan, ja markettien juomavalikoimiin on luvassa täydennystä.

Myönteisiä arvioita

Lahtelaisten kauppiaiden kommentit vahvojen alkoholijuomien menekistä ovat varovaisen myönteisiä. K-Kauppias Leena Nykänen ei odottanut myyntiin mitään lisäystä, mutta mahdollisuus laajentaa tuotteistoa oli plussa sinänsä.

Kuluttajien ostotottumuksia ei kuitenkaan noin vain muuteta.

- Keskiolutta myydään aina. Se on suosittu. Asiakkaat voivat ostaa jonkun vähän vahvemman tuotteen, mutta perinteiset käyvät kaupaksi, arvioi Nykänen.

Hän ei lähde arvioimaan, millainen kasvu vahvoissa alkoholijuomissa nähdään jatkossa.

- Tavarantoimittajat uskovat lonkeroon, ja itsekin uskon siihen.

Perinteisten merkkien puolesta puhuu ostotottumusten lisäksi myös hinta. Esimerkiksi X-tran 4,7 prosentin vahvuisen greippilonkeron litrahinta lahtelaisessa vähittäiskaupassa on 3,36 euroa, kun taas Hartwallin maksimivahvuisen light lonkeron keskihinta kipuaa 7,12 euroon.

Lue myös: Ravintolasta saa ostaa pullon mukaansa ehkä vasta keväällä - uuden alkoholilain muutokset byrokratian rattaissa
 

Kaljapuolella Koffin 4,5 prosentin vahvuisen keskioluen litrahinta lahtelaisessa tavaratalossa on 4,09 euroa, kun prosenttia vahvempi Suomalainen vaalea olut on hinnoiteltu 8,73 euroon litralta. Karhun A-oluen hinta litralta samassa kaupassa on 5,45 euroa. Tämän tuotteen vahvuus on 5,3 prosenttia.

Kotimaiset tuotteet saavat kilpailijoikseen myös ulkomaisia juomia. Thaimaassa valmistetun ja vahvuudeltaan viisiprosenttiisen Singha-oluen litrahinnaksi jää lahtelaisessa kaupassa 7,24 euroa, kun hieman vahvempi Karhun A-olut maksaa 5,45 euroa litralta.

Kymmeniä tuotteita

Lahden S-Market Mascotin marketpäällikkö Vesa Alestalo laskee, että päivittäiskaupassa myytävän alkoholin enimmäisvahvuuden nostaminen 4,7 prosentista 5,5 prosenttiin toi hänen liikkeensä hyllyille 20-30 uutta tuotetta. Ne jakautuvat jokseenkin puoliksi oluen ja long drink-juomien välillä.

- Ei mitään räjähdysmäistä myyntiä ole ollut, mutta tasaisesti menee molempia.

Osa asiakkaista on Alestalon mukaan yllättynyt, ettei entistä vahvempien alkoholituotteiden tulo kauppoihin merkinnytkään samalla hintojen pudotusta.

- Ihmiset odottivat, että tulee sama hintataso kuin Tallinnassa.

Näkemisen arvoista

Entistä tuhdeimmista alkoholivalmisteista on tullut suorastaan nähtävyys. Alestalon mukaan monet tulevat vain katsomaan niitä ilman aikomustakaan ostaa mitään.

Myös Mascotissa on huomattu, ettei keskioluen voittokulku ole horjunut mihinkään. Kolmen tolpan kaljan ohella saatetaan ostoskoriin kuitenkin ottaa muutama vahvempikin juoma.

Alkoholilain uudistus toi vähittäiskaupan hyllyihin myös limuviinat, jotka ovat sekoituksia väkevistä alkoholijuomista. Marketpäällikkö Vesa Alestalo kertoo, että kyseisen sarjan tuotteet ovat erityisesti nuorten aikuisten suosiossa.

Maaliskuussa lisää ostettavaa

Kiveriön S-Marketin päällikkö Sari Tuominen kertoo, että uusia tuotteita on tullut myyntiin "aika paljon". Tarjonta laajenee maaliskuussa vielä nykyisestään.

- Yleisesti ottaen pidän hyvänä, että saa myydä myös näitä vahvempia juomia. Se on tuonut juomakauppaan hyvän piristysruiskeen.

Päivittäistavarakauppa ry:n toimitusjohtaja Kari Luoto arvioi, että kauppiaiden hyväksi koituu myös hittituotteisiin liittyvä kerrannaisvaikutus myynnissä. Ne, jotka tulevat kauppaan ostaakseen väkeviä alkoholituotteita, ostavat todennäköisesti myös jotain muuta.

Supervahva olut valttina

Pienpanimoilla on vähittäiskauppoihin verrattuna ainakin yksi etu alkoholin ulosmyynnissä, sillä ne saavat kaupata asiakkaille jopa 12,5 prosentin vahvuista käsityöläisolutta. Se on yli puolet enemmän kuin kaupan olutjuomien suurin sallittu vahvuus.

- Harvoin niin vahvaa olutta kukaan tekee, jos suoraan sanotaan, arvioi mäntsäläläisen Panimo Kiiski oy:n panimomestari Janne Ahola.

Panimo Kiisken olutvalmisteet ovat enimmäkseen 5,5- 7,5 prosentin vahvuisia. Vahva olut voi Aholan mukaan kiinnostaa kokeilunhaluisia asiakkaita, jotka eivät halua juoda paljon.

- Se on enemmän nautiskeluolut. Sitä ei osteta määrällisesti paljon ja halvalla, vaan laadukkaasti ja pieniä määriä.

"Alku oli nihkeä"

Käsityöläisoluella tarkoitetaan pienpanimon olutvalmistetta, joka on pääosin valmistettu käsin ilman suurtuotantoon kuuluvaa teollisuustekniikkaa. Tuotteita on Aholan mukaan markkinoitu kaupoille oma-aloitteisesti, mutta toisaalta osa liikkeistä on itse ottanut yhteyttä.

- Alku oli nihkeä ennen kuin markkinat alkoivat vetää.

Kaupankäynnin suunta on kuitenkin muuttunut. Enimmäisvahvuudeltaan 5,5 prosentin olut menee pienpanimosta nyt kauppojen hyllyyn, kun aikaisemmin tuotteet löysivät tiensä Alkoon.

- Totta kai se piristää kauppaa, kun saa tuotteista osan päivittäistavarakauppoihin, huomauttaa Janne Ahola.

Yksityishenkilöille tarkoitettua ulosmyyntiä ei ole Aholan mukaan vielä edes aloitettu. Tulevaa menekkiä on hänen mielestään vaikea ennustaa.

Käsityöläisoluen ulosmyyntioikeus tuli pienpanimoille vuoden alussa. Pienpanimolla tarkoitetaan tässä yhteydessä panimoa, joka valmistaa alkoholia enintään 500 000 litraa vuodessa.

Petri Koivisto
petri.koivisto@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi