Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Päijät-Hämeen lapsia mukana harvinaisessa kehitystyössä - "Samaa tulosta ei saada, jos työntekijät pohtivat keskenään"

Lastensuojelun kehittämistyöhön on ensimmäistä kertaa Suomessa otettu mukaan 3-5-vuotiaita. Lahdessa kokoontuvassa ryhmässä etsitään lasten ajatuksia ja toiveita taidelähtöisellä menetelmällä. Pieni lapsi ei osaa sanoittaa tunteitaan, mutta hekin kaipaavat turvaa ja tuntevat ikävää.

Lasten esiin tuomia asioita pohditaan jälkeenpäin hyvin tarkasti. Keskellä sosiaaliohjaaja Kirsti Airaksinen ja seisaallaan Sari-Anne Paaso Pesäpuusta. Kuva: Mirja Hussain

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä on mukana valtakunnallisessa Pesäpuu-yhdistyksen luotsaamassa hankkeessa, jossa pienet lapset on ensimmäistä kertaa otettu mukaan lastensuojelun kehitystyöhön.

- Lapset ovat mukana kehittämiskumppaneina. Näiden lasten antama oppi peilautuu myöhemmin muiden lasten hyödyksi, sanoo kehittämispäällikkö Sari-Anne Paaso Pesäpuusta.

Pienten lasten ryhmässä on kuusi 3-5-vuotiasta päijäthämäläistä sijaisperheissä asuvaa lasta. Heitä kutsutaan Kirahviryhmäksi.

Kirahviryhmä on kokoontunut nyt viisi kertaa ja jokaisella kerralla on työstetty jotain tiettyä teemaa. Koska pieniä lapsia ei voi suoraan haastatella, heidän kanssaan tehdään tarinaa taidelähtöisellä menetelmällä. Lapset saavat luoda tarinaan hahmoja ja kertoa, miltä niistä tuntuu. Esimerkiksi vihaisen kalan nimeksi tuli Suloinen. Vihaisuus ja suloisuushan eivät sulje toisiaan pois.

- Ryhmän jälkeen työntekijät havainnoivat ja pohtivat lasten esiin nostamia asioita. Sen kautta kehitetään sijaishoidon arkeen uusia apuja, erityisasiantuntija Hanna Särkiö Pesäpuusta kertoo.

Hyvinvointiyhtymä on ainut kuntakumppani hankkeessa.

Arkeen ja lainsäädäntöön

Alkuvuoden Kirahviryhmän kokoontumisista on syntymässä työkirja, jonka avulla sijaisvanhemmat ja lastensuojelun työntekijät voivat kotona käsitellä erilaisia teemoja. Lapsi voi samastua kirjan tarinoissa esimerkiksi siihen, miltä tuntuu, kun on kahdet vanhemmat. Tarinaan tukeutuen voidaan jutella siitä, miten yhteydenpito toisiin vanhempiin sujuu ja siitä, että välillä on ikävä. Keskustelu on lasten hyvinvoinnin tukemista. Jatkossa kokoontumisista ei tarvitse syntyä kirjoja, vaan kaikki ovet ovat auki.

- Ideologiana on se, että katsotaan mitä tästä syntyy, Paaso sanoo.

Kehitysryhmässä syntyneitä ajatuksia ei sovelleta pelkästään lastenhuollon arjessa, vaan lasten ääntä viedään valtakunnallisesti eteenpäin esimerkiksi ministeriöihin lastensuojelutyön kehittämiseksi.

Mitä pienempi lapsi, sen pidempi kaula tarvitaan että aikuinen kuulee. Kuva: Mirja Hussain

Lasten ääntä tarvitaan

Alunperin ajatus lähti siitä, että lastensuojelussa havahduttiin siihen, että työntekijät valmistelivat palveluita nuorille kysymättä nuorilta heidän kokemuksiaan. Ensimmäisenä syntyi 13-21-vuotiaiden Selviytyjät-ryhmä. Sen jälkeen ajatusta laajennettiin 6-10-vuotiaiden Salapoliisit-ryhmään.

- Isommat osaavat sanoittaa kokemuksiaan ja ajatuksiaan enemmän kuin pienemmät. Kaikki nostavat kuitenkin esiin turvallisuuden. Halutaan turvallisia aikuisia, turvallinen arki ja turvallinen yhteydenpito läheisiin, Särkiö sanoo.

Lasten ja nuorten hyvinvointi on parantunut, kun he ovat päässeet osallisiksi kehitystyöhön.

- Samaa lopputulosta ei saada, jos työntekijät pohtivat asioita keskenään. Yleensä kuitenkin virkamiehet istuvat kokouksissa, Särkiö sanoo.

Vapaat ajattelijat

Pesäpuun tavoitteena on saada lasten ääni kuulumaan yhteiskunnassa muutenkin. Joskus lapsia kuunnellaankin, mutta heidän mielipidettään ei silti oteta vakavasti.

- Lapsilta tulee niin viisaita oivalluksia, kun niitä pysähdytään miettimään tarkemmin: mitä tämä oikein tarkoittaa, Paaso sanoo.

Taidelähtöisen menetelmän kehittänyt Elise Liikala sanoo, että lasten ajattelun vahvuus on siinä, ettei sillä ole mitään rajoitetta.

- Tänään tarinaan haluttiin kala, jonka pyrstönä on automatto. Aikuinen ei ajattele näin.

Lapset

Pesäpuu

Pesäpuu on valtakunnallinen lastensuojelujärjestö, jonka tehtävänä on lisätä lasten ja heidän läheistensä hyvinvointia lastensuojelussa.

Pesäpuun erityisosaamista on sijaishuollossa asuvien lasten osallisuuden vahvistaminen ja lastensuojelunkehittäminen lasten ajatusten avulla.

Pesäpuun ajankohtainen tehtävä on kehittää 3-5-vuotiaiden lasten osallisuutta.

Kolmivuotiseen kehittämistyöhön osallistuvat kumppaneina Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä, Nuorten Ystävät, SOS-Lapsikylä, THL sekä Lastensuojelun Keskusliitto.

Kehittämistyötä tehdään STEA:n tuella.

Työmenetelmän nimi on Filosofiaa lapsille.

Emmi Tuomisto
emmi.tuomisto@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 5,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
5,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi