Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Suomalaiset tinkivät neliöistä, jotta voivat asua lähellä palveluita ja työpaikkoja

Tyypillisessä suomalaiskodissa on 40 neliötä henkeä kohti. Tilan vähyys harmittaa monia, ja ahtaasti asuu melkein miljoona suomalaista.

Mika Huurre sai vanhasta kodinhoitohuoneesta itselleen oman työ- ja harrastushuoneen. Vajaaseen seitsemään neliöön mahtuu vielä Tuomas-poikakin. Kuva: Risto Aalto

Suomalaiset ovat pääosin tyytyväisiä asumiseensa. Se, mikä omassa asumisessa harmittaa tai mistä on jouduttu tinkimään, on asunnon koko. Asuntojen yleisimpinä vikoina pidetään niiden ahtautta tai pienuutta omiin tarpeisiin nähden, käy ilmi myös Rakennustutkimus RTS Oy:n taannoisesta kyselystä.

Suomalaiskodissa on tilaa keskimäärin 40 neliötä asukasta kohden, mutta alueelliset erot voivat olla suuria. Tilastokeskuksen mukaan maakunnista pienin keskimääräinen huoneistoala, 37 neliötä per asukas, on Uudellamaalla. Väljimmin asutaan Ahvenanmaalla, jossa jokaista asujaa kohti on keskimäärin 46 neliötä.

Vielä vuonna 1970 asuinpinta-alaa henkeä kohti oli keskimäärin 19 neliömetriä. Väljyyden kasvua selittää erityisesti perheiden pieneneminen. Yhden ja kahden henkilön asuntokunnat ovat yleistyneet.

Suomalaisasuntojen yleisin tyyppi on kaksio: niitä on Tilastokeskuksen mukaan lähes kolmannes koko asuntokannasta.

Pienen asunnon jälleenmyynti on helpompaa

Tilastojen mukaan suomalaisten asumisväljyyden kasvu pysähtyi viime vuonna. Se selittyy pitkälti uudistuotannolla, joka on viime vuosina painottunut yksiöiden ja kaksioiden rakentamiseen. Niitä rakennetaan, koska varsinkin isoissa kaupungeissa niille on kova kysyntä.

- Harva haluaa asua ahtaasti, mutta moni tinkii asuinneliöstä, jotta voisi asua lähellä työpaikkoja ja palveluita. Samalla hinnalla saisi todennäköisesti isomman asunnon keskustan ulkopuolella, mutta sinne ei haluta lähteä, toteaa ekonomisti Lauri Vuori Pellervon taloustutkimus PTT:sta.

Toinen selittävä tekijä on epävarma taloustilanne. Moni asunnon ostaja hankkii mieluummin pienen asunnon, jonka jälleenmyynti on helpompaa ja arvonnousu todennäköisempää. Taloustilanne lisää myös vuokra-asumisen kysyntää. Jos vuokralla aiotaan asua vain vähän aikaa, pienempikin asunto käy.

Tilastokeskuksen mukaan lähes 940 000 suomalaista asuu ahtaasti. Suurin osa ahtaasti asuvista on lapsiperheitä erityisesti suurissa kaupungeissa.

Ahtaasti asuvia ovat perheet (tai asuntokunnat) silloin, kun sen jokaisella jäsenellä ei ole omaa huonetta. Esimerkiksi nelihenkinen perhe katsotaan ahtaasti asuvaksi, jos he asuvat asunnossa, jossa on kolme huonetta ja keittiö tai tätä vähemmän huoneita.

"Omakotitaloissa neliömäärä kasvanee"

Asuminen on ahdasta, kun asunnossa on enemmän asukkaita kuin huoneita. Tuomas ja Jaakko Huurre sanovat pärjäävänsä hyvin yhteisessä huoneessaan. Kuva: Risto Aalto

Missä menee ahtaan asumisen kipuraja?

Lain mukaan alle 20 neliön asuntoja ei saisi rakentaa, mutta esimerkiksi viime marraskuussa Vantaan Martinlaaksoon valmistui kerrostalollinen 15,5 neliön vuokra-asuntoja poikkeamisluvalla. Asunnoissa on parvi, joka käytännössä nostaa neliöiden määrä hieman.

Minikoon koteja täydennettiin yhteisellä kahvila-oleskelutilalla, saunaosastolla ja kattoterassilla. 500 euron kuukausivuokralla asunnot menivät kuin kuumille kiville: hakemuksia tuli kymmenkertainen määrä valmistuneisiin asuntoihin nähden.

- Itse näkisin, että tässä konseptissa olisi pohjat. Kun talous lähtee nousuun, myös asumisen neliöt kasvavat. Tosin kaupungistuminen isona tekijänä saattaa muuttaa kuviota, mutta ainakin omakotitaloissa neliömäärä kasvanee, Vuori toteaa.

Erilaisia miniasuntoja tarjoaa jo useampikin rakennusliike, mutta rakennetut yksiöt ja kaksiot eivät yleisesti ottaen ole entistä pienempiä.

Koko asuntokannan tasolla huoneistojen keskikoko on pysynyt vakaana. PTT:n katsauksen mukaan vuodesta 1990 vuoteen 2015 keskikoko on noussut noin 74 neliöstä 80 neliöön.

Liian vähän säilytystilaa

Tyypillinen tapaus: kasvavat lapset tarvitsevat omat huoneet. Jyväskylän Ristikivessä asuvan Mika Huurteen ja Leena Sarajärven nelihenkinen perhe etsii parhaillaan uutta, tilavampaa asuntoa.

Nyt pariskunnalla ja heidän pojillaan - Tuomaksella,7, ja Jaakolla, 6, - on käytössään 81 neliön rivitalokolmio kahdessa kerroksessa. Tilastokeskuksen käyttämän määritelmän mukaan he siis asuvat ahtaasti: heitä on enemmän kuin yksi henkilö huonetta kohti, kun keittiötä ei lasketa huonelukuun.

Tilanpuute tuntuu esimerkiksi siinä, että säilytystilaa on liian vähän. Perhe harrastaa talvella sekä luistelua että hiihtoa, joten suksia ja luistimia riittää. Myös Leena-äidin hevosharrastuksen vaatimat tavarat täyttävät kaappeja.

- Haluaisin olohuoneen takaisin olohuoneeksi. Illalla lattialta kerätyt lelut ovat taas seuraavana päivänä levällään keskellä huonetta, Sarajärvi kertoo.

Poikien makuuhuone sijaitsee yläkerrassa, mutta veljekset leikkivät paljon myös alakerrassa.

Remonteilla harrastushuone ja lisätilaa

Perhe muutti kolmioonsa vuonna 2009. Sen jälkeen asunnossa on tehty näppäriä remontteja, joilla on saatu lisää toiminnallisuutta. Esimerkiksi alakerran ikkunallinen kodinhoitohuone muutettiin työ- ja harrastushuoneeksi perheen isälle. Alle seitsemän neliön huoneeseen on saatu mahtumaan niin työpöytä kuin paljon hyllytilaakin.

- Se on pieni tila, mutta yllättävän tärkeä, Huurre sanoo.

Alakerran pesuhuoneeseen tuotiin kaksi kaappia lisätilaksi harrastusvälineille. Yläkerran wc- ja suihkutila muutettiin kodinhoitohuoneeksi poistamalla suihku ja amme.

Myös keittiö remontoitiin täysin, ja sinne saatiin muun muassa lisää laskutilaa hankkimalla pienempi jääkaappi-pakastin.

Tavaran määrää on silti vähennetty säännöllisesti. Tavaroita on myyty kirpparilla, ja osa tavaroista on viety vuokravarastoon.

Toiveissa uusi asunto ennen kouluikää

Nelihenkisen perheen suihkutila on pieni, sillä oikealle puolelle tuodut kaksi kaappia vievät tilaa. Kuva: Risto Aalto

Uutta asuntoa perhe on etsinyt nyt reilun vuoden. Unelmien kodissa olisi neljä asiallisen kokoista makuuhuonetta yhdessä kerroksessa.

- Usein on niin, että makuuhuoneista kaksi on isompaa ja kaksi pienempää. Parempi olisi, jos isoja olisi vähintään kolme. Vaatehuone olisi hyvä, samoin tietysti sauna ja ulkovarasto, Huurre mietiskelee.

- Toive on, että uudessa asunnossakaan keittiö ei näkyisi suoraan olohuoneen puolelle; nykyisessähän keittiön ja olohuoneen välissä on saareke. Ruokailutilalla ei ole niin suurta merkitystä. Eteinen saisi olla isompi ja siellä kunnolla kaappitilaa, Sarajärvi haaveilee.

Toiveissa olisi saada myytyä nykyinen asunto ja ostettua uusi viimeistään siihen mennessä, kun perheen nuorimmainen menee kouluun.

- Jos nykyisen asunnon myynti ei onnistu, suunnitelma b:nä on laittaa nykyinen asunto vuokralle ja muuttaa uuteen, Huurre toteaa.

Lähteinä myös muun muassa Rakennuslehti, Ilta-Sanomat.

Eija Marja-aho
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi