Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Suomi ja EU noudattavat tiukkoja ohjeita aseviennissä

Entinen viestintäministeri Suvi Lindén (kok.) kertoo etsineensä Ugandassa bisnesmahdollisuuksia liikemiehen kanssa. LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI

Patrian esitteiden antaminen suomalaisen liikemiehen mukaan Ugandaan ei ollut millään tavoin laitonta tai kansainvälisten sopimusten vastaista, toteaa Tuija Karanko, Puolustus- ja Ilmailuteollisuus ry:n pääsihteeri. Asiasta noussut kohu kertoo siitä, miten herkkä ala asevienti on.

– Keskustelu kaikkiaan osoittaa sen erittäin herkän toimintaympäristön, jossa puolustusteollisuus toimii, sanoo Karanko.

YK voi kieltää aseviennin tiettyyn maahan, esimerkiksi Kiinaan. Uganda ei kuitenkaan Karangon tietämän mukaan ole millään kiellettyjen maiden listalla.

Suomi noudattaa aseiden ja puolustustarvikkeiden viennissä EU:n ohjeistusta, joka hyväksyttiin vuonna 2008. Sen mukaan aseita ei saa viedä esimerkiksi maahan, jossa on ilmeinen vaara, että niitä käytettäisiin sortoon, kidutukseen, ihmisoikeusloukkauksiin, hyökkäykseen toista valtiota vastaan tai terrorismiin.

– Evättyjä vientilupia ei ole kovin paljon, muutamia vuosittain, Karanko arvioi.

Alle miljoonan euron ase- tai puolustustarvikeviennin luvasta päättää puolustusministeriö, suuremmista valtioneuvosto. Suomen puolustustarvikeviennin rahallinen arvo on viime vuosina vaihdellut 50 ja 250 miljoonan euron välillä vuosittain.

Suomessa ja muissakin EU-maissa vientiluvan ehtona on, että ostaja ei myy aseita eteenpäin. Kaikki eivät kuitenkaan noudata yhtä tiukkoja periaatteita: muiden muassa Yhdysvallat, Kiina ja Venäjä eivät ole ratifioineet YK:n sopimusta kansainvälisestä asekaupasta.

– Asejärjestelmien elinikähän on hyvin pitkä, Karanko selvittää.

Esimerkiksi Suomeen ostetuilla Hawk-harjoitushävittäjillä lennetään noin 50 vuotta. Näin pitkän ajan kuluessa voi tilanne muuttua paljonkin sellaisessa maassa, johon aikanaan on saatu vientilupa.

– Suomi edellyttää, että loppukäyttäjä ei myy aseita edelleen. YK:n sopimus ei ole yhtä tiukka kuin mitä EU-maat edellyttävät, mutta sillä pyritään kansainväliseen minimitasoon, Karanko sanoo.

HS: Lindén kertoo ääninauhalla etsineensä Ugandasta bisnesmahdollisuuksia liikemiehen kanssa

Helsingin Sanomat on saanut haltuunsa ääninauhan, jonka ugandalaistoimittaja on nauhoittanut sen jälkeen, kun suomalainen liikemies löytyi kuolleena maan pääkaupungista Kampalasta viime viikolla. Nauhalla entinen viestintäministeri Suvi Lindén (kok.) kertoo etsineensä Ugandassa bisnesmahdollisuuksia liikemiehen kanssa.

– Olimme avaamassa ovia. Tämä oli ensimmäinen matkamme tänne, ja meidän oli tarkoitus selvittää, löytyykö täältä bisnesmahdollisuuksia, Lindén sanoo nauhalla HS:n mukaan.

– Minun taustani on televiestintäalalla, ja (liikemiehen) tausta on kyberturvallisuudessa. Hän edusti täällä muutamaa suomalaisyritystä, jotka työskentelevät, miten sen nyt sanoisi, turvallisuusalalla, lehti kirjoittaa Lindénin sanoneen.

HS:n mukaan ugandalaistoimittaja oli nauhoittanut haastattelun tekeytyneenä poliisiksi. Lehti kertoo, että kaksi ugandalaisen New Vision -lehden toimittajaa oli tekeytynyt poliiseiksi ja mennyt tutkimaan hotellia, josta suomalaismies oli löytynyt kuolleena.

Epäselvä rooli

Liikematkalla kuollut suomalaismies oli saanut valtion aseyhtiöltä Patrialta luvan markkinoida yhtiön tuotteita Ugandassa. Sekä Patria että Lindén ovat kertoneet, että Lindén ei ollut Ugandassa Patrian asialla.

Lindén on sanonut olleensa edistämässä tietoyhteiskuntaa koskevia asioita. Perjantaina hän tarkensi olleensa kartoittamassa Ugandan valmiutta laittaa liikkeelle hankkeita, joissa älypuhelimella autetaan kansalaisia arjessa.

Epäselvyyttä on aiheuttanut Lindénin titteli, sillä hän ensin kertoi tietoyhteiskunnan edistämisen kuuluvan hänen luottamustehtäväänsä YK:n laajakaistakomission erityislähettiläänä.

Sittemmin selvisi, että komissio ei tiennyt Lindénin Ugandan-matkasta, eikä Lindén enää ole virallisesti titteliltään erityislähettiläs. Lindén oli Kansainvälisen televiestintäliiton ITUn erityislähettiläs ja laajakaistakomission varsinainen jäsen vuosina 2010–2015. Sittemmin Lindén on toiminut komission vapaaehtoisena puolestapuhujana.

Lindén sanoi Facebookissa julkaisemassaan kirjoituksessa, ettei väittänytkään kartoituksen tapahtuneen laajakaistakomission toimeksiannosta. Lindén kertoi myös sopineensa ITUn pääsihteerin kanssa viime syksynä käymässään kahdenkeskisessä keskustelussa, että hän voi käyttää nimikettä erityislähettiläs.

Lindén vaikuttaa sittemmin poistaneen kyseisen Facebook-julkaisun tai muuttaneen kirjoituksen asetuksia niin, että päivitys ei enää näy julkisesti.

STT
Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS Verkko Plus 1 kk vain 7,90 € (norm. 14,50 €) ja pääset käsiksi kaikkiin Etelä-Suomen Sanomien maksullisiin sisältöihin.

Tilaa tästä 1 kk 7,90 €

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X