Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Hyvinvointiyhtymän hankinnasta kiista kahdessa oikeussalissa - hollolalaisyritys vaatii 200 000 euron uhkasakkoa maksuun

2,4 miljoonan euron suorahankinnasta on muodostumassa vuosien kiista. Hollolalaisen yrittäjän mukaan suorahankintaa on yritetty perustella väärin perustein ja jopa mustamaalaamalla.

Hollolalaisen In Net -yrityksen varatoimitusjohtaja Miikka Ristkari kuvaa oikeustaistelua raskaaksi. Hyvinvointiyhtymän pyrkimys luoda pelisääntöjä uusiksi ihmetyttää Ristkaria. Kuva: Juha Peurala

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän alunperin vuonna 2016 tekemän suorahankintapäätöksen käsittely jatkuu kahdessakin eri oikeussalissa.

Hyvinvointiyhtymä päätti tammikuun lopussa valittaa itse markkinaoikeuden joulukuussa antamasta tuomiosta korkeimpaan hallinto-oikeuteen (kho). Hyvinvointiyhtymän toiminnasta markkinaoikeuteen kannellut hollolalainen In Net puolestaan jätti viime viikolla markkinaoikeuteen vaatimuksen, jonka mukaan oikeuden tulisi tuomita hyvinvointiyhtymälle määrätty 200 000 euron uhkasakko maksettavaksi.

Kyseessä 2,4 miljoonan euron hankinta

Kiistassa on kyse suorahankinnasta. Hyvinvointiyhtymä päätti loppuvuodesta 2016, että asiakasjärjestelmä Lahden toimipisteisiin hankitaan Tiedolta suorahankintana ilman kilpailutusta. Lahden kaupungin suun terveydenhuollolle asiakasjärjestelmän toimittanut In Net katsoi, että asiakasjärjestelmän hankinnasta olisi pitänyt järjestää kilpailutus ja sen olisi tullut saada osallistua kilpailutukseen. Kiistanalaisen hankinnan kokonaisarvo neljälle vuodelle on 2,4 miljoonaa euroa.

Juuri ennen joulua antamassaan tuomiossa markkinaoikeus asettui kantajan puolelle. Markkinaoikeuden mielestä hyvinvointiyhtymällä ei ollut perusteita hankkia asiakastietojärjestelmää suorahankintana, minkä vuoksi hankinta oli laiton.

Päätöksessään markkinaoikeus kielsi hyvinvointikuntayhtymää tekemästä suorahankintasopimusta tai panemasta sitä muutoin täytäntöön 200 000 euron sakon uhalla.

- Olemme saaneet tietoa siitä, että yhtymä on valmistellut tai ainakin keskustellut järjestelmän käyttöönotosta. Meidän käsityksemme mukaan yhtymällä ei ole mitään aietta kilpailuttaa hankintaa markkinaoikeuden päätöksen ja hankintalain mukaisesti, sanoo In Netin varatoimitusjohtaja Miikka Ristkari.

Hyvinvointiyhtymä: vaatimus perusteeton

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä ei vielä perjantaihin mennessä ollut saanut markkinaoikeuden lausuntopyyntöä uhkasakkoon liittyen. Yhtymän kirjallisesti toimittaman näkemyksen mukaan yhtymä ei ole laittanut markkinaoikeuden valituksen kohteena ollutta hankintapäätöstä täytäntöön, vaan tehnyt väliaikaisen sopimuksen oikeuskäsittelyn ajaksi.

- Kuntayhtymällä on velvollisuus huolehtia potilastietojärjestelmien toiminnasta. Hankintayksikön tulee valituksen johdosta huolehtia nyt väliaikaisella sopimuksella siitä, että terveydenhuollon perustoiminnot kuten potilastietojärjestelmät toimivat yhteen, näkemyksessä todetaan.

Uhkasakkovaatimus on yhtymän mielestä perusteeton, eikä edellytyksiä uhkasakon määräämiselle maksettavaksi ole. Uhkasakkoasian käsittelyn arvioidaan kestävän markkinaoikeudessa kuukausia.

Viime kuukausina uusia valituksia

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä on tuttu vieras markkinaoikeudessa. ESS kertoi jo 19.10., että hyvinvointiyhtymä on muutamien viime vuosien aikana ollut sairaanhoitopiirien joukossa kolmanneksi useimmin markkinaoikeudessa. Yhtymän toimitusjohtaja Eetu Salunen ei tuolloin pitänyt tilannetta ongelmallisena, pikemminkin päinvastoin.

Viime vuoden loppupuolella ja tämän vuoden alussa markkinaoikeuteen on saatettu vireille uhkasakon maksuvaatimuksen lisäksi myös viisi valitusta hankinta-asioista. Valituksista neljä kohdistuu toimitusjohtajan tekemiin päätöksiin ja yksi hallituksen päätökseen.

In Netin varatoimitusjohtajan Miikka Ristkarin mielestä kyse on uudenlaisesta ajattelu- ja toimintatavasta.

- Yhtymä yrittää tavallaan luoda pelisääntöjä uusiksi, mikä on täysin omituista. Meillä on hyvin pitkä asiakassuhde Lahden kaupungin kanssa. Yhtymä taas ei ole ollut esimerkiksi yhteydessä tai hakenut neuvotteluyhteyttä, vaan asiaa ajetaan kyseenalaisin keinoin vähän niin kuin takavasemmalta ohi.

Ristkaria harmittaa, että suorahankintaa on yritetty perustella väärin perustein tai jopa mustamaalauksella. Esimerkiksi potilasturvallisuuteen vetoaminen ei hänen mielestään ole aito peruste suorahankinnalle, koska kaikki kilpailutuksen ehdot täyttävät järjestelmät olisivat potilasturvallisia. Kilpailutusten vaatimuksissa on yleisesti, että järjestelmät täyttävät potilas- ja asiakastietojen käsittelyn vaatimukset lain silmissä ja käytettävyydessä.

- Meidän potilastietojärjestelmän toimintavarmuutta on kyseenalaistettu. Jälkikäteen on selvinnyt, että Provincialla on ollut erilaisia palvelinongelmia, jotka ovat olleet täysin meistä riippumattomia. Meille ongelmista ei ole kerrottu, vaikka niistä on oltu tietoisia.

Hollolaisella In Netillä on toimipisteet Lahdessa ja Raahessa. Toimistosihteeri Tiina Hietala ja varatoimitusjohtaja Miikka Ristkari työskentelevät Lahdessa. Kuva: Juha Peurala

Professori: suorahankinoilla pitkät perinteet Päijät-Hämeessä

Itä-Suomen yliopiston julkisoikeuden professorin Tomi Voutilaisen mukaan olisi huolestuttavaa kehitystä jos tuomioistuimen päätösten velvoitteita ei noudatettaisi viranomaistoiminnassa.

- Vaikka markkinaoikeuden ratkaisusta on valitettu ja se ei ole lainvoimainen, ei myöskään suorahankintapäätöstä voi panna täytäntöön, koska sen lainvoimaisuutta ei ole todettu vaan päinvastoin kumottu. Markkinaoikeuden päätös ei ole lainvoimainen, mutta ei ole myöskään hankintapäätös.

Voutilainen on viimeiset neljä vuotta toiminut markkinaoikeuden asiantuntijajäsenenä. Hänen kautensa on päättymässä maaliskuussa. Voutilaisen mukaan hyvinvointiyhtymän tietojärjestelmiin liittyvät suorahankinnat eivät kokonaisuudessaan näytä hyvältä, ja niillä on pitkät perinteet kuntayhtymässä.

- Kun suorahankintailmoituksia katselee, niin niiden tekeminen on Päijät-Hämeessä ollut oikein tapana. Niillä on myös pitkät perinteet.

Voutilainen viittaa valtiontalouden tarkastusviraston vuonna 2012 julkaisemaan tarkastuskertomukseen, jonka mukaan silloinen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä olisi esimerkiksi maksanut Tiedolle tuotekehityksen tukea ja samalla kiertänyt hankintalain kilpailuttamisvelvoitetta.

- On hyvä että markkinaoikeus otti nyt suorahankintoihin kantaa. Aiemminkin perusteet ovat olleet vähän epämääräisiä, mutta niistä ei ole valitettu. Hankintojen toteuttaminen perustuu siihen, että markkinat huolehtivat itse valvonnasta ja tekevät mahdollisista epäkohdista valituksia markkinaoikeuteen.

Kilpailutus olisi voinut johtaa samaan tulokseen

Voutilaisen mukaan markkinaoikeuden joulukuussa ratkaisemassa tapauksessa hyvinvointiyhtymä esitti suorahankinnalleen perusteita, jotka eivät olleet kestäviä.

- Jos oikeuskäytäntöä tunnettaisiin, ei tällaisia perusteita edes esitettäisi. Vedottiin esimerkiksi yhteensopivuusongelmaan, mutta käytännössä ei pystytty osoittamaan, että vain tämä yksi järjestelmä pystyy toteuttamaan laajennuksen.

Asiakastietojärjestelmän kilpailuttamisen lopputulema olisi hyvin voinut olla se, että vain Tiedon Effica-järjestelmä olisi todettu ainoaksi kelvolliseksi. Voutilaisen mukaan olennaista on, että asia olisi selvitetty kilpailuttamalla.

In Netin Ristkarin mielestä yhteensopivuusongelmiin vetoaminen on hölynpölyä.

- Kaikki mahdolliset yhteydet ja integraatiot pystytään nykypäivänä tekemään, mikäli tilaaja niin haluaa. Meidänkin järjestelmässä on tällä hetkellä monia erilaisia rajapintoja, myös keskussairaalan Effican kanssa.

Uhkasakko voisi olla peruste vahingonkorvausvastuulle

Jos korkein hallinto-oikeus päättää, että hyvinvointiyhtymän suorahankinta oli lainvastainen, käynnistää yhtymä välittömästi tietojärjestelmän kilpailutuksen valmistelun, sanoo toimitusjohtaja Eetu Salunen.

Professori Voutilainen arvioi, että myös markkinaoikeuden mahdollisesti määräämällä uhkasakolla voi olla vaikutuksia.

- Voi muodostua peruste sille, että yhtymä katsoo, että viranhaltijat ovat aiheuttaneet toiminnallaan vahinkoa yhtymälle ja he voivat olla vahingonkorvausvastuussa.

Toimitusjohtaja Salunen ei allekirjoita näkemystä. Hänen mielestään jo vanhan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän aikana alkanut prosessi on edennyt johdonmukaisesti ja hyvin perustein.

- Tässä on otettu hallittua riskiä. En pysty näkemään, että kukaan olisi tuottamuksellisesti virkavelvollisuutta laiminlyönyt.

Markkinaoikeus

Julkiset hankinnat suurin valitusten aihe

Markkinaoikeus on erityistuomioistuin, joka käsittelee muun muassa hankinta-, kilpailu- ja valvonta-asioita sekä teollis- ja tekijänoikeudellisia asioita.

Markkinaoikeuden toimivalta kattaa koko maan.

Markkinaoikeuden toimintaa johtaa ylituomari. Muina jäseninä markkinaoikeudessa toimii 23 markkinaoikeustuomaria ja kaksi markkinaoikeusinsinööriä.

Markkinaoikeus ratkaisi vuonna 2017 yhteensä 799 asiaa. Oikeuteen saapui 782 uutta asiaa.

Vuonna 2017 asioiden keskimääräinen käsittelyaika oli 8,6 kuukautta.

Julkisia hankintoja koskevat valitukset olivat markkinaoikeuden suurin asiaryhmä. Niitä koskevia valituksia saapui viime vuonna 484.

Kimmo Kangas
kimmo.kangas@ess.fi
Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS Verkko Plus 1 kk vain 7,90 € (norm. 14,50 €) ja pääset käsiksi kaikkiin Etelä-Suomen Sanomien maksullisiin sisältöihin.

Tilaa tästä 1 kk 7,90 €

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X