Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

EU:lle ehdotetaan superjohtajaa, joka olisi Euroopan kasvot ulkomaille

Komissio esittää, että Euroopan komission ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtajien tehtävät yhdistettäisiin. Lehtikuva/AFP

Euroopan komissio pitää sitkeästi kiinni siitä, että Euroopan unioniin pitäisi perustaa supervirka, joka syntyisi, kun kaksi keskeistä EU:n johtopaikkaa yhdistettäisiin.

Komissio esittää ensi viikolla kokoontuville EU-päämiehille, että Euroopan komission ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtajien tehtävät yhdistettäisiin.

Tällä hetkellä komission puheenjohtaja on luxemburgilainen Jean-Claude Juncker ja Eurooppa-neuvoston eli huippukokousten johtaja puolalainen Donald Tusk.

Komissio perustelee supervirkaa tehokkuudella, mutta kyse on myös mielikuvista. Sama kasvo perustelemassa komission ja huippukokousten päätöksiä vahvistaisi kuvaa siitä, että Euroopan unioni tekee päätöksiä, joista jäsenmaat ovat olleet päättämässä, eikä lainsäädäntö synny demokratiasta etääntyneissä Brysselin kammioissa.

Yhdet johtavat kasvot voisivat parantaa myös julkikuvaa ulkovaltoihin päin, kun EU:lla olisi selkeämmin yksi johtaja, joka edustaisi unionia kansainvälisissä tapaamisissa.

Muutos voitaisiin komission mukaan tehdä ilman perussopimuksen muuttamista.

– Meillä on hyvä yhteisymmärrys Donald Tuskin kanssa, mutta kuvitelkaa, jos kaksi puheenjohtajaa ajautuisivat avoimeen konfliktiin. Tuloksena olisi kaaos, kun Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja asettaisi asialistan, mutta komission puheenjohtaja kieltäytyisi toteuttamasta sitä, komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker vertasi.

Puheenjohtajien yhdistämistä on esitetty aiemminkin, eikä muutosta ehdittäisi hänen mukaansa ehkä toteuttaa vielä ensi vuonna.

Kärkiehdokkaat jatkoon?

EU-johtajat ovat ensi viikon perjantaina koolla epävirallisessa huippukokouksessa. Tarkoituksena on aloittaa keskustelu johtajanpaikoista ja siitä, valitaanko komission puheenjohtaja tälläkin kertaa puolueiden kärkiehdokkaiden joukosta.

Vuonna 2014 jokaisella europuolueella oli oma kärkiehdokas, joista komission johtoon nousi EPP:n Juncker sen jälkeen, kun nimitys oli hyväksytty huippukokouksessa ja parlamentissa.

Kärkiehdokkaita on perusteltu sillä, että järjestelmän avulla EU-vaalien tulos heijastuisi komission puheenjohtajan valintaan.

STT
Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS Verkko Plus 1 kk vain 7,90 € (norm. 14,50 €) ja pääset käsiksi kaikkiin Etelä-Suomen Sanomien maksullisiin sisältöihin.

Tilaa tästä 1 kk 7,90 €

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X