Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Susipolitiikka hiertää, mutta metsästäjien virka-apulakkoa eivät halua edes metsästäjät itse

Metsästäjiä turhauttavat susien viralliset kanta-arviot ja vaikeus saada poikkeuslupia kaatoon. Lakkopuheilla asialle haetaan huomiota.

Metsästäjien mielestä susien kaatamiseen pitäisi voida myöntää poikkeuslupia nykyistä joustavammin. Kuva: Jouni Turunen

Poikkeusluvat susien kaatamiseen ovat nyt niin tiukassa, että käytännössä jokainen Suomen Riistakeskuksen myöntämä lupa kulkee valitusten vuoksi oikeustuvan kautta.

Hallinto-oikeus on määrännyt toimeenpanokieltoon myös luvan, jonka Riistakeskus pari viikkoa sitten myönsi suden kaatamiseen Varsinais-Suomessa.

Vastalauseena satakuntalaismetsästäjät uhkasivat viime viikolla lopettaa poliisin avustamisen suurriistan virka-aputehtävissä ( SRVA). SRVA-tehtävissä metsästäjät esimerkiksi jäljittävät ja lopettavat kolareissa loukkaantuneita eläimiä.

Poikkeuslupalinjausten lisäksi metsästäjiä turhauttaa se, etteivät viranomaiset usko heidän susihavaintoihinsa. Ero virallisen kanta-arvion ja metsästäjien laskelmien välillä voi olla kymmeniä eläimiä.

– Me varmasti tiedämme asian paremmin kuin miehet kirjoituspöydän takana, sanoo vuosia SRVA-tehtävissä toiminut Pertti Vuorinen Huittisten metsästysseura Paukusta.

Metsästäjät odottavat keskustelua

Toistaiseksi mikään Suomen lähes 300 riistanhoitoyhdistyksestä ei ole ilmoittanut lakkoaikeista Suomen Riistakeskukseen. Riistakeskuksen mukaan SRVA-toiminnan organisointi on riistanhoitoyhdistysten lakisääteinen tehtävä.

– Lakkoihin voivat lähteä yksittäiset metsästäjät, jotka ovat näitä tehtäviä vapaaehtoisesti hoitaneet, eivät riistanhoitoyhdistykset, sanoo Riistakeskuksen viestintäpäällikkö Klaus Ekman.

Hän kertoo kuulleensa, että lakkopuheita on ollut 5–10 riistanhoitoyhdistyksen alueella.

Lakkopuheet ovat jo alkaneet hiljentyä, arvioi Metsästäjäliiton riistanhoitotoimikunnan puheenjohtaja Juha Sormunen.

Edes Satakunnassa ei toistaiseksi ole tehty varsinaisia päätöksiä lakoista. Metsästäjät odottavat nyt keskustelua aiheesta, kertoo Pertti Vuorinen Huittisten metsästysseura Paukusta.

SRVA-sopimukset eivät ole susipolitiikan pelinappuloina ensimmäistä kertaa. Viime keväänä osa Pohjois-Karjalan riistanhoitoyhdistyksistä oli irtisanomassa sopimustaan, koska moni metsästäjä ei susien vuoksi uskaltanut päästää koiraansa metsään. Lopulta sopimukseen päästiin, mutta se umpeutuu tänä keväänä.

Loukkaantuneita eläimiä jäisi maastoon

Ilman metsästäjien apua poliisilla olisi vaikeuksia selviytyä erityisesti suurpetoihin ja muihin vaaraa aiheuttaviin eläimiin liittyvissä tilanteissa. Myös liikenneonnettomuuksissa loukkaantuneista eläimistä tulisi ongelma.

– Poliisi joutuu jatkuvasti priorisoimaan tehtäviään ja loukkaantuneita eläimiä tulisi varmasti jäämään maastoon, sanoo Poliisitarkastaja Vesa Pihajoki Poliisihallituksesta.

Metsästäjiä korvaavaa virka-apujoukkoa olisi vaikea löytää: Yksin viime vuonna SRVA-tehtäviä oli Suomessa yli 11 000. Tehtäviin osallistui yli 23 000 vapaaehtoista metsästäjää, jotka tekivät yhteensä 43 000 työtuntia.

Työnsä metsästäjät ovat tehneet maksutta. Uutissuomalainen kertoi kuitenkin eilen, että poliisi aikoo ryhtyä maksamaan korvausta vaarallisiin eläimiin liittyvistä tehtävistä.

Jos vapaaehtoiset loppuisivat, siitä kärsisivät ennen kaikkea loukkaantuneet eläimet. Sellaista ei toivo kukaan.

Lakkopuhe onkin ennen kaikkea tapa saada oma ääni kuuluviin ja vaikuttaa yleiseen ilmapiiriin. Toteutunut lakko sen sijaan saattaisi kääntää yleisen mielipiteen metsästäjiä vastaan.

Metsästäjäliittokin on toivonut, että metsästäjät turvaisivat SRVA-tehtävät "mahdollisuuksien mukaan". Ilmaus jättää tilaa yksittäisten metsästäjien päätöksille olla lähtemättä metsälle, jos pelko oman koiran joutumisesta suden suuhun on auttamisen halua suurempi.

Lakkopuheissa ei nimittäin ole kyse pelkistä vastatoimista, vaan loukkaantuneen hirven perässä juoksevan koiran haukku on sudelle Sormusen sanoin "kuin ruokakello".

Riistakeskus joutui kiukun kohteeksi

Metsästäjien kiukku on kohdistunut etupäässä Riistakeskukseen, jonka epäkiitollisena tehtävänä on ollut torpata suurin osa sudenkaatotoiveista. Riistakeskusta ovat nostaneet tikun nokkaan myös asiasta puhuneet poliitikot.

Klaus Ekmanin äänessä onkin turhautumista, kun hän selittää, ettei Riistakeskus julkisena toimijana voi myöntää poikkeuslupia lainvastaisin perustein.

– Pallo on poliitikkojen käsissä. Heidän pitäisi säätää sellaisia lakeja, että voitaisiin myöntää enemmän poikkeuslupia, hän sanoo.

Kotimaan poliitikkojen käsiä sitoo Euroopan unionin luontodirektiivi, jossa sudet on luokiteltu erittäin uhanalaisiksi Suomessa. Metsästäjäliitto on ilmoittanut pitkän aikavälin tavoitteekseen susien siirtäminen direktiivissä eri liitteeseen, jotta niitä voitaisiin kaataa joustavammin.

Metsästäjäliitto on viime aikoina tiukentanut äänenpainojaan susikeskustelussa. Viime perjantaina se esimerkiksi ilmoitti irtautuvansa susien kannanhoitosuunnitelmasta, jonka sorvaamiseen on itse osallistunut.

Kaikkia tyydyttävä kompromissi kaukana

Tulehtuneessa susikeskustelussa vastakkain ovat uhanalaisen eläinlajin suojelu ja paikallisten asukkaiden huoli lapsistaan ja eläimistään. Tilanne on Klaus Ekmanin mukaan hyvin hankala.

– Susikonflikti on konflikti, johon ei löydy ratkaisua. Se pitää sisällään niin paljon tunteita, että kaikkia tyydyttävää kompromissia on hyvin vaikea löytää.

Minna Harmaala / Uutissuomalainen

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Lue 2 viikkoa ilmaiseksi

Oletko jo tilaaja?

Suosittelemme

Kommentit comments

Näitä luetaan nyt

Kotimaa

Näytä seuraavat

Näitä luetaan

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen