Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Kirkoille on löydyttävä uutta käyttöä, muuten edessä voi olla myynti

"On äärimmäisen harvinaista, että kirkkoja myytäisiin. Parempi ratkaisu on käyttää niitä monipuolisemmin."

Monilla seurakunnilla on kirkkoja enemmän kuin omiksi tarpeiksi. Kirkkohallituksen työryhmä pohtii, miten vajaakäytöllä olevien kirkkojen käyttöä voisi monipuolistaa. Kuva: Markus Makkonen

Seurakunnilla on kova paine löytää vajaakäytöllä oleville kirkoille uutta käyttöä, jotta kirkkoja ei jouduttaisi myymään.

Kirkkohallitus onkin asettanut työryhmän pohtimaan, miten kirkkotilojen käyttöä voitaisiin monipuolistaa ja käyttöastetta nostaa.

Kiinteistöjen ylläpito ja korjaaminen käyvät seurakunnille kalliiksi. Esimerkiksi vuonna 2016 evankelis-luterilaiset seurakunnat käyttivät pelkkään korjausrakentamiseen lähes 53,5 miljoonaa euroa.

– Monet seurakunnat haluavat eroon ei-välttämättömistä kiinteistöistä ja se taas herättää kysymyksen, voisiko muissa kiinteistöissä olevia toimintoja keskittää enemmän kirkkoihin. Kyllä seurakunnalla kirkko pitää olla, se on tärkeämpi kuin toimisto, työryhmän puheenjohtaja, Kuopion hiippakunnan piispa Jari Jolkkonen sanoo.

Ruotsissa on myyty jo kymmeniä kirkkoja

Seurakuntien jäsenmäärän pienentyessä käyttöaste pienenee väistämättä. Ruotsissa kehitys on jo johtanut kirkkojen myymiseen.

– Suomen tilannetta voi verrata Ruotsiin, jossa kirkosta eroaminen on edennyt Suomea pidemmälle. Vuonna 2014 Svenska kyrkan oli myynyt 55 kirkkoa, työryhmän sihteeri Arto Kuorikoski kertoo.

Suomessa kirkkoja on myyty toistaiseksi hyvin vähän.

– On äärimmäisen harvinaista, että kirkkoja myytäisiin. Parempi ratkaisu on käyttää niitä monipuolisemmin, Jolkkonen linjaa.

Uudet kirkot on usein rakennettu jo valmiiksi monitoimitiloiksi, monipuolistaminen koskee siis varsinkin vanhoja kirkkoja. Jolkkosen mukaan kirkkojen uutta käyttöä tarkastellaan ennakkoluulottomasti ja rohkeastikin.

– Yhden parven alle voisi rakentaa kerhotilat, sakaristoon toimiston ja kirkon takaosaan pienen juhlasalin, Jolkkonen maalailee.

Jolkkosen mielestä kirkkoon sopivat hyvin esimerkiksi lasten leikkitilat, konsertit ja keskustelutilaisuudet. Myös tilojen vuokraaminen nostaisi käyttöastetta.

– Minusta kirkon eteisessä tai takaosassa voisi hyvin olla vaikka kahvila, jos rakenteet muuten antavat myöten.

"Kirkko on elävä tila, ei muinaismuistomerkki"

Uutta käyttöä on keksittävä myös kirkkosaleille, vaikka niiden käyttö onkin "herkkä kysymys". Jolkkonen muistuttaa, että alttarin ympärille rakennettu kuoriosa on kirkon pyhin osa, jonka pyhyyttä tulee varjella.

– Mutta se ei millään tavoin estä kirkon monipuolisempaa käyttöä. Kun alttaritilan pyhyydestä huolehditaan, kirkon muita osia voidaan käyttää vapautuneemmin ja monipuolisemmin.

Kirkkolain mukaan kaikki ennen vuotta 1917 rakennetut kirkolliset rakennukset ovat kiinteine sisustuksineen ja taideteoksineen suojeltuja. Se asettaa rajoituksia käytön monipuolistamiselle.

– Museovirastolla on tähän varmasti paljon sanomista, ja siksi sen edustaja on haluttu kutsua työryhmään, Jolkkonen kertoo.

Kirkkojen monipuolistamissuunnitelmat saattavat saada myös seurakuntalaisten kulmakarvat kohoamaan.

– Kirkkorakennus kantaa mukanaan historiallisia ja henkilökohtaisia muistoja ja merkityksiä. Se on eräänlainen arvotihentymä, joskus sitä tärkeämpi mitä vaatimattomampi kohde ulkoisesti on. Muutokset saattavat kohdata muutosvastarintaa yhteisön sisällä, Kuorikoski myöntää.

– Uskon seurakuntalaisten ymmärtävän, että kirkko on elävä tila, ei muinaismuistomerkki, Jolkkonen sanoo.

Iida Tiihonen / Uutissuomalainen

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Lue 2 viikkoa ilmaiseksi

Oletko jo käyttänyt ilmaisen tutustumisjaksosi?

Tilaa ESS Verkko Plus nyt 3 kk vain 9,90 € / kk!

(norm. 14,50 € / kk)

Oletko jo tilaaja?

Suosittelemme

Kommentit comments

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen