Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Keskusta juhli 80-luvun puolivälissä uutta kotihoidon tukea – kokoomus olisi halunnut vielä korkeamman tuen

Joulun jälkeen vuonna 1984 eduskunta päätti punamultahallituksen johdolla nykyisestä kotihoidon tuesta, jolla lasta sai työpaikkansa säilyttäen hoitaa kotona 3-vuotiaaksi. SDP:n korostama subjektiivinen päivähoito ja keskustan ajama kotihoidon tuki olivat aiemmin ajaneet päähallituspuolueet kiistelyyn, johon ratkaisun sorvasivat puoluesihteerit Seppo Kääriäinen (kesk.) ja Erkki Liikanen (sd.).

Eduskuntakeskustelussa mainittiin kymmeniä kertoja perheiden oikeus valita tai valinnanvapaus. Valinnanvapautta korostaneen keskustan vastapainona lähinnä vasemmistosta epäiltiin kotihoidon tuen lisäävän naisten syrjintää työmarkkinoilla, olihan tuki selvästi naisille tarkoitettu eikä isien kiintiöistä keskusteltu.

SDP:n kansanedustaja Tarja Halonen sanoi yleisellä tasolla, että syrjintää ei voi ehkäistä vain asennemuutoksella, vaan lainsäädäntö lisää hyvin usein asenteita muokkaavia tekijöitä.

Keskusta iloitsi eduskuntasalissa vuosikymmenten työnsä tulosta ja sai RKP:n mukaan juhliinsa. Keskustan Sirkka-Liisa Anttila tiivistikin vasemmistopuolueiden puheiden osoittavan ideologisen eron eri päivähoitomuotojen välillä.

– Vasemmisto lähtee siitä, että yhteiskunnan tulee hoitaa lapset ja vanhempien tulee käydä työssä. Kotihoito vaihtoehtona on vasemmistolle vieras, Anttila sanoi.

Keskustan Marjatta Väänänen sanoi suoraan, että puolue kannattaa kotihoidon tukea, jotta vanhempien ei tarvitsisi viedä lapsia kodin ulkopuolelle hoitoon.

Vasemmalta taas syytettiin keskustan ajaman uudistuksen tukevan maaseutua ja maanviljelijäväestöä. Näille puheille oli hieman enemmän katetta kuin nykyään, sillä noin kymmenesosa työvoimasta työskenteli maatiloilla.

Eduskuntakeskustelussa ei perheiden etuuksien pohdinnassa mainittu huoltosuhdetta tai juuri oltu huolissaan työllisyysasteesta, sillä molemmat mittarit näyttivät paremmilta kuin mihin ollaan viime vuosina totuttu.

Kokoomus halusi kotiapulaisen palkkaukseen tukea

Ei oppositiopuolue kokoomuskaan juuri kotihoidon tukea vastustanut. Puolueen edustajat sanoivat lain nostavan kotihoidon arvostusta, mutta harmittelivat tuen liian alhaista tasoa. Lisäksi kokoomus olisi halunnut kotiapulaisten palkkakustannusten verovähennysoikeuden, mutta tähän hallitus ei suostunut.

Yksittäisissä puheenvuoroissa kokoomuksen edustajat olivat huolissaan yhä korkeammin koulutettujen naisten kohtelusta. Kokoomuksen naisten puheenvuoroissa arvioitiin kolmen poissaolovuoden vaikuttavaan naisten urakehitykseen ja poissaoloriskin työnantajien valintaan, jos ehdolla työpaikkaan ovat nuori nainen ja mies.

– On ennakoitavissa, että hoitovapaajärjestelmä aiheuttaa erityisesti koulutettujen naisten syrjintää työmarkkinoilla. Tämän on myös valiokunnan enemmistö todennut mietinnössä keskustapuolueen vastustuksesta huolimatta, kokoomuksen Helena Pesola arvioi.

SDP ja keskusta kiistelivät päivähoitomaksuista

Oppositiosta arvosteltiin lausuntokierroksen puuttumista, kiireellistä valmistelua ja hallituksen puuttuvia vaikutusarvioita. Hallitus ei hätkähtänyt edes sosiaalivaliokunnan mietintöä, jonka mukaan hallituksen esityksessä ei ollut selvitetty uuden järjestelmän kustannuksia ja alueellisia vaikutuksia.

Sosiaali- ja terveysministeri Eeva Kuuskoski (kesk.) myönsikin, että hallitus ei voi tietää kotihoidon tuen suosiota.

Eduskunnan hyväksymä lakipaketti ei ratkaissut päähallituspuolueiden keskustan ja SDP:n kiistelyä lasten kasvatuksesta, sillä puolueilla oli yhä ratkaisematta kiista päivähoitomaksujen alentamisesta. Pääministeri Kalevi Sorsa (sd.) jäi samana iltana maanittelemaan keskustan puheenjohtajaa, ulkoministeri Paavo Väyrystä SDP:n ajaman päivähoitomaksualennuksen taakse.

Keskustan kansanedustaja Hannu Kemppainen ennusti kuitenkin jo tulevaisuuteen sanoen, että kotihoidon tuki on merkittävämpi uudistus kuin yleisesti halutaan tunnustaa. Hänen mukaansa puolueiden odottaisi ajavan tukea yksimielisesti, sillä kansalaiset odottavat sitä jo voimakkaasti.

– Se on ehkä jopa merkittävämpi ovenavaus tai kengän oven väliin saaminen kuin me nyt haluamme nähdä, Kemppainen julisti.

Anttila, Kääriäinen ja ehkä kohta Väyrynenkin pitävät yhä eduskunnassa tätä ovea auki.

STT

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Lue 2 viikkoa ilmaiseksi

Oletko jo käyttänyt ilmaisen tutustumisjaksosi?

Tilaa ESS Verkko Plus nyt 3 kk vain 9,90 € / kk!

(norm. 14,50 € / kk)

Oletko jo tilaaja?

Suosittelemme

Kommentit comments

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen