Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Älylaitteiden pitkäaikaisvaikutuksia ei tunneta - "Meidät, jotka tästä kärsimme, leimataan hulluiksi"

Altistuminen on yleistynyt. Tänä vuonna aletaan saada pitkän seurannan tuloksia.

Dariusz Leszczynski korostaa, että ihmiset reagoivat säteilyyn eri tavoin. Kuva: Laura Oja

Hemmetinmoinen vyyhti. Miten muuten voisi kuvailla viime vuosien suomalaista säteilykeskustelua? Toisessa ääripäässä on kipakkaa kritiikkiä ja syvää huolta, toisessa skeptikkoja ja huuhaa-syytöksiä.

Jopa tiedeyhteisö on osin ymmällään. Ionisoivan säteilyn, kuten ydinsäteilyn, terveysriskit tunnetaan. Mutta ionisoimattoman säteilyn, kuten kännyköiden ja wlanin, terveysvaikutukset ovat kiistanalaisempia.

Vuonna 2013 uusiseelantilainen kymmenvuotias Ethan Wyman kuoli aivokasvaimeen. Hänellä diagnosoitiin kaksi kasvainta vain neljä kuukautta sen jälkeen, kun Wyman oli alkanut käyttää koulusta saamaansa iPodia, jolla hän kuunteli musiikkia wlan-verkossa. Vanhemmat eivät tienneet, että Wymanilla oli tapana nukkua laite tyynynsä alla.

Kasvaimet arvioitiin diagnoosihetkellä noin kolmen kuukauden ikäisiksi.

- Emme sano varmuudella, että laite ja verkkoyhteys aiheuttivat kasvaimet, mutta aikamoiselta sattumalta se tuntuu, Ethanin isä Damon Wyman kommentoi verkkouutissivusto Stuffille.

Yksittäistapauksesta ei voi vetää laajoja johtopäätöksiä, mutta Wymanien kokemus herättää inhimillisen kysymyksen: voisiko noin käydä myös minulle?

Tavallisen suomalaisen arki on nykyisin täynnä radioaaltoja käyttäviä laitteita, kuten langattomia internetyhteyksiä, matkapuhelimia ja niiden tukiasemia. Älyteknologian määrä kasvaa jatkuvasti, joten sätelyn määrä lisääntyy entisestään.

Moni kuljettaa puhelinta taskussaan, pitää kädessään älykelloa ja yöpöydällään tablettitietokonetta. Nämä laitteet säteilevät jatkuvasti, ja altistuminen on yleisempää kuin koskaan aiemmin. Silti edelleenkään ei tiedetä, onko monesta suunnasta meidät ympäröivällä radiotaajuisella säteilyllä terveysvaikutuksia vai ei.

Eläinkokeita ja kyselyitä

Säteilytutkimusta on tehty paljon ja eri menetelmillä: esimerkiksi eläinkokeilla, kyselyillä, solutason laboratorioanalyyseilla ja väestötutkimuksilla.

Tulokset vaihtelevat, ja jopa samasta aineistosta on tehty erilaisia johtopäätöksiä. Viimeksi tällä viikolla julkaistiin yhdysvaltalainen suurtutkimus, jossa selvitettiin kännykkäsäteilyn vaikutuksia jyrsijöihin. Sen tulokset olivat ristiriitaisia, eikä niitä voi suoraan yleistää ihmisiin.

Osa fyysikoista ei pysty edes kuvittelemaan, miten ionisoimaton säteily voisi vaikuttaa terveyteen, koska he eivät näe sille uskottavaa vaikutusmekanismia. Biologit ja sairauksien esiintyvyyteen perehtyneet epidemiologit ovat saaneet vaihtelevia tuloksia säteilyn terveysvaikutuksista.

Kun edes tiedeyhteisö ei tunnu löytävän aiheesta yksimielisyyttä, mitä maallikon pitäisi ajatella? Pitäisikö olla huolissaan?

Vastaus riippuu siitä, keneltä kysytään.

Suomen ylin säteilyvalvontaviranomainen on Säteilyturvakeskus (STUK). Koska matkapuhelimet ovat merkittävin radiotaajuisen säteilyn lähde, niitä on myös tutkittu eniten.

STUKin virallinen kanta on, että kun säteilylle säädetyt enimmäisarvot eivät ylity, terveyshaittoja ei pitäisi syntyä. Tutkimuksellisia aukkoja kuitenkin on.

- Yli 15 vuoden altistumisen terveysvaikutuksista ei vielä ole tutkimustuloksia. Myös lapsia koskevaa tutkimustietoa on varsin vähän, erikoistutkija Sami Kännälä säteilytoiminnan valvontaosastolta sanoo.

Osastolle tulee vuosittain viitisensataa kyselyä ionisoimattoman säteilyn riskeistä. Osa kansasta on hyvin huolissaan.

- Säteily on jo sanana sellainen, että se herättää pelkoa, Kännälä arvioi.

Anssi Auvinen muistuttaa, että ristiriitaiset tutkimus­tulokset ovat tunnusomaisia kaikelle tieteelliselle tiedolle. Kuva: Tiina Hautamaki

Laajoissa väestötutkimuksissa ei ole toistaiseksi löydetty selvää yhteyttä kännykkäsäteilyn ja kohonneen aivokasvainriskin välille. Tulokset ovat kuitenkin osin ristiriitaisia.

- Monissa tutkimuksissa on saatu viitteitä kohonneesta kasvainriskistä joissain alaryhmissä. Näitä ovat esimerkiksi pisimpään kännykkää käyttäneet tai nuorimpana käytön aloittaneet. Mutta nämäkään tulokset eivät ole olleet yhdenmukaisia, sanoo epidemiologi Anssi Auvinen Tampereen yliopistosta.

Hän koordinoi kansainvälistä Cosmos-tutkimusta, jossa seurataan matkapuhelimen käytön terveysriskejä. Seurantatutkimukseen on osallistunut jo noin 15 000 suomalaista.

Tutkimusta tehdään yhteistyössä Ruotsin, Tanskan, Ison-Britannian, Ranskan ja Hollannin kanssa. Osallistujia on yhteensä noin 300 000. Cosmos on ensimmäinen tutkimus, josta saadaan erittäin laajoja, pitkään seuranta-aikaan perustuvia tutkimustuloksia.

- Tämän vuoden aikana alamme saada tuloksia viiden-kahdeksan vuoden seurannasta, Auvinen kertoo.

Tutkimuksessa tarkkaillaan aivokasvainriskin lisäksi esimerkiksi neurologisia sairauksia, univaikeuksia ja aivoverenkierron häiriöitä.

- Tähän mennessä olemme keränneet ihmisiltä taustatiedot ja saaneet operaattoreilta tiedot matkapuhelimen käytöstä. Nyt tarvitaan pitkiä seuranta-aikoja. Tuloksia on tarkoitus kerätä ainakin 15 vuoden ajan, Auvinen sanoo.

Jos haluaa tutkia säteilyn terveysvaikutuksia, pitää ymmärtää, miten säteily solutasolla vaikuttaa.

Ionisoivalla säteilyllä on riittävästi energiaa rikkomaan aineen molekyylejä. Ionisoimaton säteily, jota lähtee esimerkiksi kännyköistä, on niin matalaenergistä, ettei se pysty suoraan rikkomaan esimerkiksi solujen dna-ketjuja.

Toistaiseksi ainoa tieteellisesti todennettu ionisoimattoman säteilyn vaikutus kudoksessa on lämpeneminen. Jos kännykkä on korvalla ja toimii täydellä teholla, aivojen pinta voi lämmetä korkeimmillaan 0,3 celsiusastetta. Sitä ei vielä pidetä vaarallisena lämmönnousuna, koska elimistön lämpötila vaihtelee luonnostaan enemmänkin, esimerkiksi urheillessa tai kuumeessa.

Osa tutkijoista on kuitenkin esittänyt, ettei lämpeneminen ole välttämättä ainoa mahdollinen kudosvaikutus.

- Meidän tietämyksemme näistä biologisista mekanismeista on vielä puutteellista, joten silmät täytyy pitää auki. Mahdollisia mekanismeja on loputon määrä, Auvinen sanoo.

Luokittelu oli iso työvoitto

Vuonna 2011 säteilyasioista kirjoitettiin raflaavia otsikoita. Maailman terveysjärjestö WHO:n alainen syöväntutkimuslaitos IARC sijoitti tuolloin kännyköiden lähettämät radiotaajuiset sähkömagneettiset kentät karsinogeeniluokkaan 2B. Se tarkoittaa mahdollisesti syöpää aiheuttavaa.

Luokittelu oli säteilykriitikoille iso työvoitto, kun taas skeptikot muistuttavat mielellään, että esimerkiksi punainen liha on luokiteltu 2A-luokkaan, joka tarkoittaa todennäköisesti syöpää aiheuttavaa.

Eivätkä osapuolet tingi näkemyksistään. Anssi Auvinen oli taannoin Euroopan komission koolle kutsumassa työryhmässä, jossa haluttiin viedä kansainvälistä säteilykeskustelua eteenpäin. Saman pöydän ääreen tuotiin aktivisteja, tutkijoita ja teollisuuden asiantuntijoita.

- Tapasimme kahden vuoden aikana puolen tusinaa kertaa, mutta kovin vähän kenenkään näkemykset muuttuivat. Ihmiset toistelivat vain samoja puheenvuoroja.

Eri maat ovat tulkinneet karsinogeeniluokittelua ja säteilytutkimusta hyvin erilaisin tavoin. Suomessa säteilyn terveysriskeihin suhtaudutaan Keski-Eurooppaa rennommin.

Esimerkiksi Ranskassa säädettiin vuonna 2015 laki, joka kieltää wlan-verkkojen käytön päiväkodeissa. Alakouluissa wlan-verkot on suljettava, kun niitä ei käytetä.

Myös Euroopan neuvosto linjasi vuonna 2011, että erityisesti kouluissa pitäisi suosia langallisia internetyhteyksiä. Myös Saksan säteilyturvakeskus on suosittanut kouluihin langallista verkkoa.

- Näiden linjausten taustalla ei ole tieteellistä näyttöä haitallisista terveysvaikutuksista, Sami Kännälä STUKista sanoo.

Dariusz Leszczynski saapuu täpötäyteen keravalaiseen kahvilaan täsmällisesti ja menee heti asiaan. Kysymyksiä ei tarvitse edes esittää, sillä Leszczynskillä riittää sanottavaa ilmankin.

Leszczynski on Helsingin yliopiston biokemian dosentti ja yksi Suomen tunnetuimmista säteilytutkijoista. Hän oli mukana myös siinä 30-henkisessä IARC-työryhmässä, joka luokitteli säteilyn mahdolliseksi karsinogeeniksi.

Ollessaan 13 vuotta STUKin tutkimusprofessorina Leszczynski huomasi laboratoriossaan, että säteilytys aiheuttaa soluissa paljon muitakin biologisia reaktioita kuin lämpenemistä. Skeptikkojen tyypillinen argumentti on se, että ionisoimattoman säteilyn energia ei riitä rikkomaan kemiallisia sidoksia, eikä näin ollen voi aiheuttaa esimerkiksi syöpää.

- Se on pötyä. Soluissa tapahtuu koko ajan paljon muitakin reaktioita ilman dna:n kemiallisten sidosten rikkoutumista ja mutaatioita. Minun laboratoriossani on osoitettu, että solu voi tunnistaa säteilyn häiriöksi ja puolustautua stressireaktiolla. Vaikka emme tunne vielä kaikkia solutason mekanismeja, se ei tarkoita, etteikö niitä voisi olla olemassa, ­Leszczynski sanoo.

Kesällä 2012 Leszczynski sai viestin, joka muutti hänen elämänsä.

Hän oli parhaillaan vierailuprofessorina Australiassa Swinburnen teknillisessä yliopistossa, kun STUK ilmoitti lyhyellä sähköpostilla lopettavansa kaikki Leszczynskin tutkimukset.

- Viestissä oli vain muutama sana. Kaikki ionisoimattoman säteilyn tutkimus oli päätetty lopettaa ilman minkäänlaisia keskusteluita.

Leszczynski kokee tulleensa sensuroiduksi.

- Tutkimustulokseni olivat sellaisia, ettei STUK tiennyt, mitä tekisi niiden kanssa. Olin erittäin kriittinen virallista linjaa kohtaan, koska minun ja muiden tutkimustulokset osoittavat, että terveysriskejä voi olla olemassa.

Tällä hetkellä Leszczynski on virallisesti työtön, huhtikuussa alkavat eläkevuodet. Etenkin ulkomailta luennointipyyntöjä tulee edelleen.

- Norja, Islanti, Israel, Serbia, Sveitsi, Puola, Intia, Etelä-Afrikka, Kiina, Australia, Turkki, USA, Leszczynski luettelee maita, joissa on käynyt puhumassa irtisanomisensa jälkeen.

Lisäksi hän kirjoittaa blogia ja ottaa aktiivisesti osaa kansainväliseen keskusteluun. Blogin nimi Between a Rock and a Hard Place kertoo, että säteilykriittinen tutkija kokee olevansa ahtaassa raossa.

- Suomessa ongelma on se, että täällä vallitsee yksi mielipide, ja piste. Säteilyyn liittyvistä varhaisista varoitusmerkeistä ei puhuta. Minulle on koitunut valtavasti harmia siitä, että olen avannut suuni.

Leszczynski painottaa, ettei hänkään ole varma, että kännykkäsäteily aiheuttaa terveyshaittoja. Mutta siitä hän on varma, että asiaa pitäisi tutkia tarkemmin, koska varoitusmerkkejä on olemassa.

- Nykytieto on vielä liian heikkotasoista.

Leszczynskin irtisanomisen taustalla oli se, että STUK lakkautti kaksi laboratoriota, koska valtio ohjasi perustutkimusrahoitusta yliopistoille.

Perustutkimuksen siirtäminen ei ole kuitenkaan täysin onnistunut. Kun tätä juttua varten etsittiin tutkijoita haastateltaviksi, yhdestä yliopistosta suositeltiin edelleen ottamaan yhteyttä STUKiin.

STUKin erikoistutkija Sami Kännälä myöntää, etteivät yliopistot ole pystyneet paikkaamaan lakkautettujen STUK-laborato­rioi­den jättämää tutkimusaukkoa.

- Sähkömagneettisten kenttien terveysvaikutusten tutkimus on vähentynyt Suomessa. Ulkomailla tutkimusta tehdään edelleen paljon, Kännälä sanoo.

Leszczynski on huomannut, ettei rahoituksen saaminen säteilytutkimukseen ole helppoa.

- Tilanne muuttui radikaalisti, kun tyhmästä kännykästä tuli älykännykkä. Tutkimusta pitäisi tehdä lisää, mutta kuka maksaa?

Säteilykriittisissä keskusteluissa viitataan usein IT-teknologian merkitykseen Suomessa. Jotkut uskovat, että mobiililaitteiden terveysriskeistä vaietaan, jottei bisnes kärsisi.

Cosmos-tutkimus sai alkuvaiheessa rahoitusta Wirecom-hankkeelta, jota on rahoittanut valtiollinen innovaatiorahoituskeskus Tekes. Rahoituksen ehtona oli, että mukaan saadaan myös yrityksiä. Wirecomissa yritysosapuolina ovat Nokia, Telia, Elisa ja Mobile Manufacturers Forum.

Miten Cosmoksen riippumattomuus taataan?

- Annamme tulokset rahoittajien nähtäville vasta sen jälkeen, kun tulokset ovat käyneet läpi tieteellisen vertaisar­vioin­nin ja ne on hyväksytty julkaistaviksi, Anssi Auvinen sanoo.

Koko poski turposi puhelun aikana

Säteilyn mahdolliset terveysriskit huolestuttavat monia tavallisia suomalaisia. Yksi heistä on tohmajärveläinen puuseppämestari Mauri Kekkonen, 63. Haastattelupyyntö saa hänet innostumaan puhelimessa.

- Miten sinä olet saanut luvan kirjoittaa tästä aiheesta? Yleensä näistä asioista ei uskalleta puhua niiden oikeilla nimillä, Kekkonen sanoo ja alkaa kertoa tarinaansa.

Kun kännykät yleistyivät 1990-luvulla, Kekkonen huomasi olevansa herkkä säteilylle. Eräällä pitkällä automatkalla hän joutui puhumaan tavallista pidempään puhelimeen ja koko poski turposi.

Lääkärit tutkivat Kekkosta viikon, mutta syytä ei löytynyt.

- He olivat sitä mieltä, ettei se mitenkään voinut johtua kännykästä.

Sähköherkkyyden olemassaolo on ollut pitkään kiistanalaista, mutta vuonna 2014 ympäristöherkkyys lisättiin suomalaiseen tautiluokitukseen. Ympäristöherkkä on herkistynyt sellaisille tekijöille, jotka eivät aiheuta suurimmalle osalle ihmisistä oireita. Tällaisia ovat esimerkiksi hajut, kemikaalit tai sähkömagneettiset kentät.

Mauri Kekkonen ei haluaisi käyttää lainkaan langattomia laitteita. Kuva: Lari Lievonen

Sähköherkkien kokemat oireet ovat todellisia, mutta oireiden ja altistumisen syy-yhteydestä ei ole tieteellistä näyttöä.

- Toiset pystyvät niitä aistimaan, toiset eivät. Kodit ovat nykyään kuin avaruusasemia, ja meidät, jotka tästä kärsimme, leimataan hulluiksi, Kekkonen sanoo.

Sähkömagneettisen kentän lähellä hän saa monenlaisia oireita: univaikeuksia, keskittymishäiriöitä, sydämen rytmihäiriöitä, kutinaa, turvotusta ja punoitusta iholla.

Suhtautuminen sähköherkkyyteen kuitenkin vaihtelee. Kekkonen kokee, että häntä katsotaan usein nenänvartta pitkin.

Myös Dariusz Leszczynski tunnistaa leiman, joka sähköherkkyyteen liittyy.

- Heitä pidetään usein foliohattuina.

Leszczynski toivoo, että yksilöllisille herkkyyksille annettaisiin enemmän painoarvoa. Jokainen reagoi hieman eri tavalla esimerkiksi lääkkeisiin ja siitepölyihin - ja säteilyyn.

Leszczynski ei vaadi, että langattomista yhteyksistä pitäisi luopua. Hän kuitenkin toivoo tervettä järkeä, vastuullisuutta ja varovaisuutta, koska teknologia on täällä, eikä se ole lähdössä pois.

- Pian kaikkialla on viidennen sukupolven langattomat 5G-laitteet. Ei ole enää alueita, joissa wlania ei olisi. Kaikki palvelut siirtyvät verkkoon, eikä valinnanvapautta kännykän käyttämisessä enää ole. Silloin myös valtion vastuu on isompi.

Sähköherkkien lisäksi on myös toinen erityisryhmä: lapset. Heidän altistamisessaan matkapuhelinten säteilylle STUK suosittelee varovaisuutta, koska terveysvaikutuksiin sisältyy epävarmuutta.

”Lasten elinikäinen altistumisaika on pidempi kuin aikuisena matkapuhelimen käytön aloittaneilla”, perustellaan STUKin verkkosivuilla.

Jos tällainen suositus on olemassa, miksi sitä ei tuoda äänekkäämmin julki?

- Jos lähtisimme kuuluttamaan sitä enemmän, se olisi ylimitoitettua säteilysuojelua, Sami Kännälä sanoo.

Hänellä itsellään on niin pieni lapsi, ettei kännykän käytön pelisääntöjä ole vielä tarvinnut miettiä.

- Tietty varovaisuus on järkevää niin kauan kuin tieteellistä epävarmuutta on olemassa, Kännälä sanoo.

Mauri Kekkonen peräänkuuluttaa monipuolisempaa tutkimusta.

- Säteilyä pitäisi tutkia siellä, missä ihmiset ovat, eikä suljetussa kopissa. Kaikki erilaiset säteilylähteet yhdessä tekevät pahimmat vaikutukset.

Altistumista voi vähentää siirtämällä laitteita kauemmaksi. Suurin radiotaajuisen säteilyn lähde on kännykkä, ja kaikkein suurinta altistuminen on puhelukäytössä, kun kännykkä on korvalla. Sen vuoksi STUK suosittelee säteilystä huolestuneille handsfreen käyttöä ja teksti- ja pikaviestejä.

Altistumisen mittana käytetään SAR-arvoa, joka kuvaa radioaallosta kehoon imeytyvää tehoa. STUKin testaamien matkapuhelinten SAR-arvot ovat olleet 0,2-1,4 wattia per kilo.

- Jos puhelinta siirretään kymmenen senttimetriä kauemmaksi, SAR-arvo tippuu jo noin sadasosaan verrattuna siihen, että puhelin olisi kiinni korvassa, Kännälä selventää.

Älypuhelimen muiden ominaisuuksien, kuten pikaviestien ja nettiselailun, aiheuttama altistuminen on selvästi pienempää kuin puheluiden. Uusi erityistapaus on kuitenkin kännykän nettiyhteyden jakaminen toiselle laitteelle. Silloin säteilyarvot voivat nousta puheluiden tasolle.

- Jos dataa siirretään paljon, yhteyttä jakava puhelin kannattaa siirtää taskusta vaikkapa pöydälle, Kännälä sanoo.

Entä jos tutkimuksissa huomattaisiin, että radiotaajuinen säteily aiheuttaa vakavia terveyshaittoja? Lopettaisivatko ihmiset langattomien yhteyksien ja kännyköiden käytön siihen paikkaan? Kaatuisiko kokonainen teollisuudenala? Tutkijat eivät usko, että näin tapahtuisi.

- Kyllähän ihmiset polttavat tupakkaa ja ottavat aurinkoakin todistetuista riskeistä huolimatta, sanoo Leszczynski.

Auvinen huomauttaa, että säteily on varmuudella huomattavasti pienempi terveysriski kuin esimerkiksi ylipaino.

- Eniten pelkoa ja huolta herättävät sellaiset riskit, jotka eivät ole omassa kontrollissa, joita ei pysty aistein havaitsemaan, joista joku tekee taloudellista voittoa, joiden haitat ovat kaukana tulevaisuudessa ja jotka kohdistuvat puolustuskyvyttömiin ryhmiin, kuten lapsiin. Säteilyhuolessa toteutuvat nämä kaikki, Auvinen sanoo.

Sähköherkkyydestä kärsivä Mauri Kekkonen pitää uhkaa todellisena.

- Suomessa ei oteta tätä vielä tosissaan. Minä vähän epäilen, että ellei asiaa tutkita kunnolla, 10-20 vuoden päästä tällä kansalla on aikamoiset terveysongelmat.

Säteily ja solut

Säteilyä on monenlaista, eikä kaikki säteily ole vaarallista. Valo on säteilyä, ja jopa ihmiskeho lähettää infrapunasäteilyä eli lämpöenergiaa. 29

Sähkömagneettinen säteily jaetaan taajuuden perusteella ionisoivaan ja ionisoimattomaan säteilyyn. 29

Ionisoivalla säteilyllä on riittävästi energiaa solujen dna:n vaurioittamiseen. 29

Ionisoimaton säteily ei pysty suoraan muokkaamaan dna:ta, mutta se pystyy lämmittämään ainetta, koska se saa molekyylit värähtelemään nopeammin.

Lähde: COSMOS-tutkimus.fi
Heli Kiukkonen
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi