Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Linturuokintapaikka on rotalle seisova pöytä - lue viisi vinkkiä jyrsijöiden torjuntaan

Rotanmyrkyt katoavat kuluttajien ulottuvilta. Jyrsijöiden torjunta myrkyllä on jatkossa yhä vahvemmin ammattilaisten työtä. Myrkyn pitäisi olla torjunnassa vasta viimeinen keino, sanoo Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes.

Rottien torjuntaan tarkoitetut myrkyt katoavat kuluttajien ulottuvilta. Kuva: Sami Lettojärvi

Kiinteistöihin tunkeutuneita jyrsijöitä on ollut Lahden seudulla liikkeellä kenties hieman tavanomaista enemmän, kerrotaan tuholaistorjuntayrityksistä.

- Jonkin verran vilkkaampaa on ollut sekä hiirien että rottien osalta. Jyrsijäkannat vaihtelevat muutaman vuoden sykleissä ja nyt ollaan aika lailla huipussa, sanoo yrittäjä Manu Backman Tuholaistorjunta Täystuhosta.

Osaltaan tilanteeseen on saattanut vaikuttaa leuto syksy. Sää oli pitkään lämmin ja luonnossa ravintoa tarjolla. Siirtyminen sisätiloihin tapahtui useamman kuukauden kuluessa.

- Ei tilanne ole mikään dramaattisen paha. Asioin jonkin verran pääkaupunkiseudulla ja onneksi täällä ongelmat ovat vähäisempi, sanoo myyntipäällikkö Juha Kankaanpää Anticimexistä.

Ympäristöterveyteen ei poikkeuksellista tietoa

Lahden ympäristöterveyden tietoon ei ole talven aikana tullut tavanomaista enempää ilmoituksia jyrsijäongelmista, kertoo ympäristöterveystarkastaja Sami Niemelä.

- Kaikki eivät meille asti tietenkään päädy. Yleensä otetaan yhteyttä, kun jyrsijöistä on tehty havaintoja, esimerkiksi rotista jätekatoksessa. Me sitten neuvomme ottamaan isännöitsijään yhteyttä, jos kyse on asunto-osakeyhtiöstä.

Niemelän mukaan ympäristöterveys saattaa kysellä jälkikäteen tehdyistä torjuntatoimenpiteistä ja käydä tarvittaessa paikalla. Jyrsijäilmoituksia tulee ympäristöterveyteen varsin vähän, korkeintaan parikymmentä vuodessa.

- Rottia on siellä missä ihmisiäkin. Jätteiden lajittelulla on merkitystä ongelmien ehkäisyssä. Jäteastiat kannattaa tyhjentää riittävän usein ja niiden kunnosta tulee pitää huolta.

Myrkyt uudelleenarvioinnissa

Jyrsijöiden torjunta erityisesti myrkkyjen käytön osalta on Suomessa parhaillaan muutoksessa. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin ylitarkastajan Sanna Koiviston mukaan tilanne johtuu kahdesta eri asiasta.

- Jyrsijämyrkyt ovat parhaillaan uudelleenhyväksymisvaiheessa. Meillä on markkinoilla tuotteita, joille ei ole haettu uudelleenhyväksyntää. Näille tuotteille on tehty poistopäätös ja niiden myynti loppuu 21.5.2018. Lisäksi jyrsijämyrkyt on luokiteltu uudelleen EU:n CLP-asetuksella, eikä niitä saa myydä vanhoilla luokituksilla maaliskuun alun jälkeen.

Rotta viihtyy siellä missä ihminenkin. Rotta on tavalliselle kuluttajalle hankala torjuttava. Kuva: Anssi Hietamaa

Rottien myrkytys ammattilaisille

Tavallisille kuluttajille muutos näkyy selkeimmin siinä, että jatkossa kaupasta ei voi enää ostaa jyrsijämyrkkyä rotan torjuntaan. Koiviston arvion mukaan rotanmyrkyt tulevat poistumaan kauppojen hyllyiltä tämän vuoden aikana.

- Jatkossa rotantorjunta on hoidettava loukuilla tai tilattava torjunta ammattilaiselta. Rotanmyrkystä katsotaan aiheutuvan merkittävä riski muille eläimille. Lisäksi ajatellaan, että rotan torjunta on liian haastavaa yksittäiselle ihmiselle.

Jatkossa kuluttajat saavat käyttää jyrsijämyrkkyjä vain sisätiloissa. jyrsijämyrkkyä hiirien torjuntaan löytyy jatkossakin kaupan hyllyiltä, eikä sen käyttöä olla kieltämässä. Vastaisuudessa hiirien torjuntaan tarkoitettuja myrkkyjä saa myydä vain esitäytetyissä syöttilaatikoissa. Tällaisia esitäytettyjä syöttilaatikoita löytyy jo nyt kaupoista.

Tukes haluaa kuitenkin vähentää myrkyn käyttöä ylipäätään niin kuluttajien kuin ammattilaisten suorittamassa tuholaistorjunnassa.

- Tukesin sivuilta löytyy ohjeet siihen, miten hiiriä ja rottia pitäisi torjua. Myrkyn pitäisi olla vasta viimeinen keino. Ne ovat hyvin haitallisia.

Metsähiiri on syrjäyttänyt yleisyydessä kothiiren. Metsähiiri hakeutuu rakennuksiin tavallisesti lämmän perässä. Kuva: Anssi Hietamaa

Metsähiiri syrjäyttänyt kotihiiren

Kesämökeillä ja omakotitaloissa kutsumattomat jyrsijävieraat ovat useimmiten hiiriä. Lähes aina kyse on metsähiiristä, jotka ovat syrjäyttäneet aiemmin yleisemmän kotihiiren.

- Metsähiiri pyrkii rakennuksiin ennemmin lämmön perässä, esimerkiksi omakotitaloissa villojen väliin. Se ei välttämättä hakeudu sisemmälle, sanoo Manu Backman.

Hänen mukaansa taloyhtiöissä ja yrityksissä torjutaan sekä hiiriä että rottia, maatiloilla ja hevostalleilla riesana ovat yleensä rotat.

- Yrityksissä pyritään ennaltaehkäisevään torjuntaan, ettei ongelma tulisi, kuluttaja-asiakkailla tulee yleensä soitto sitten, kun ongelma on jo käsillä.

Hiirien torjunnassa perinteiset loukut ovat Backmanin mukaan tavalliselle asukkaalle hyvä keino, jos hiirikanta ei ole kasvanut kovin suureksi.

- Rottien kanssa on vaikea saada tulosta ja se on sitten melkein ammattilaisen hommia.

Myrkytys viimeinen keino

Ammattilaisetkin saavat käyttää jatkuvaa myrkytystä hiirten ja rottien torjunnassa vain poikkeustapauksissa.

- Tästä on keskusteltu monta vuotta tuholaistorjuntayritysten kanssa. Suomessa ollut yleinen käytäntö, että jyrsijämyrkyt koko ajan syöttilaatikoissa. Se ei kuitenkaan vastaa myrkkyjen käyttöohjetta. Olemme yrittäneet valistaa, että näin ei pitäisi toimia, mutta viesti tuntuu menevän nihkeästi perille.

Koivisto arvioi jatkuvan myrkytyksen olevan edelleen suhteellisen yleistä, vaikka käytännöt ovat parantuneet. Tarkkaa tietoa ei ole, koska jyrsijämyrkkyjen käyttöä ei valvo mikään taho.

Jatkuvaan myrkytykseen on katsottu olevan aihetta lähinnä maataloudessa ja elintarviketeollisuudessa. Jatkuvan myrkytyksen pitäisi olla kuitenkin viimeinen keino, kun mitkään muut toimenpiteet eivät tehoa.

Jyrsijämyrkkyjen uudelleenhyväksynnän yhteydessä myrkkyjen jatkuvaa käyttöä ollaan suitsimassa entistä tarkemmin. Vain kahden tehoaineen osalta voidaan sallia jatkuva käyttö. Markkinoilla voi toki olla useampia valmisteita, jotka sisältävät näitä tehoaineita.

- Jatkuvalle käytölle pitäisi olla raportoitu syy. Meillä vain ei ole ketään, joka olisi tarkkailisi ja antaisi lupia, koska käytännön valvonta puuttuu.

Kuluttajille Koivistolla on yksinkertainen neuvo: jyrsijämyrkyn käyttöohjetta pitää noudattaa. Kemikaalilaki velvoittaa noudattamaan käyttöohjeita. Velvollisuus koskee yhtä lailla myös ammattilaisia.

Perusajatus on, että torjunta on kampanjaluontoista. Jatkossa käyttöohjeet tulevat olemaan nykyistäkin yksityiskohtaisempia.

Kotihiiri syö asunnoissa melkein mitä tahansa ruokaa ja on hygieniariski keittiössä. Kuva: Anssi Hietamaa

Myrkyttömyydestä uutta liiketoimintaa

Tuholaistorjuntayritysten mukaan tiukentunut suhtautuminen myrkkyjen käyttöön on muuttanut toimintaa paljon.

- Yrityssopimukset olivat ennen pääsääntöisesti sellaisia, että myrkkyä käytiin lisäämässä muutama kerta vuodessa. Nyt sellaisia ei ole eikä saa olla. Meillä sopimuksista yli puolet smartbox-sopimuksia, missä käytetään sähköisiä loukkuja, sanoo Juha Kankaanpää

Uudet käytännöt voivat luoda myös uutta liiketoimintaa. Esimerkiksi Anticimexin smartbox-sähköloukkuja ei voi ostaa omaksi, vaan asiakas tekee yrityksen kanssa palvelusopimuksen, johon kuuluu loukun huolto, seuranta ja tyhjennys.

Vinkkejä jyrsijöiden torjuntaan

Lintujen ruokintapaikka jyrsijöille kutsu syömään

1. Mahdollisimman vähän ruokaa tarjolle. Lintujen ruokintapaikat ovat syksy- ja talviaikaan iso ravinnonlähde hiirille ja varsinkin rotille. Maahan ei saisi tippua syötävää.

2. Suojapaikat pois talojen seinustoilta. Polttopuiden kokoaminen seinustoille ei ole hyvä tapa, koska tarjolla on hyviä suoja- ja pesäpaikkoja. Seinustalta ei ole pitkä matka sisätiloihin.

3. Jyrsijät pääsevät yläpohjaan usein kivijalan ja puuverhouksen välistä. Mahdollisia kulkureittejä voi yrittää verkottaa. Helpointa verkotus on rakennusvaiheessa.

4. Hiiret ovat taitavia kiipeilijöitä. Huolehdi, etteivät ne pääse rakennuksen yläosiin esimerkiksi sähkölankoja pitkin.

5. Varastoi elintarvikkeet ja lemmikkien ruuat niin, etteivät jyrsijät pääse niihin käsiksi.

Lähteet: Tuholaistorjunta Täystuho, Anticimex, Tukes
Kimmo Kangas
kimmo.kangas@ess.fi

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Lue 2 viikkoa ilmaiseksi

Oletko jo käyttänyt ilmaisen tutustumisjaksosi?

Tilaa ESS Verkko nyt 4 kk vain 10 € / kk

(norm. 14,50 € / kk)

Oletko jo tilaaja?

Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Kommentit comments

Näitä luetaan nyt

Näitä luetaan

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen