Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Tasavallan rennompi ja rohkeampi presidentti

Presidentin työ on Sauli Niinistölle tuttu, mutta tilanteet voivat vaihdella nopeastikin.

Presidentinvaalien ensimmäinen kierros riitti Sauli Niinistön vaalivoittoon ja toiseen presidenttikauteen. Kuva: Tuire Punkki

Toiselle kaudelle valittu tasavallan presidentti Sauli Niinistö teki historiaa. Koskaan aiemmin suoran kansanvaalin aikana ei presidentin ylivoima ole riittänyt voittoon vaalien ensimmäisellä kierroksella.

Niinistön ensimmäiset kuusi vuotta saivat kruunukseen vahvan tuen suomalaisilta.

Seuraavat kuusi vuotta Suomea saattaa johtaa aiempaa rennompi ja rohkeampi Niinistö.

- Useat presidentit ovat kiinnostuneita jatkokaudesta, mikä leimaa aina jollakin tavalla ensimmäistä kautta, varsinkin sen loppupuolta. Toinen kausi voi olla rennompi ja rohkeampi, ehkä vähän riskinottoakin saattaa näkyä, Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen sanoo.

Niinistön ei tarvitse valinnoissaan enää pohtia, miten ne vaikuttavat hänen menestykseensä vaaleissa.

- Toinen kausi on perustuslain mukaan viimeinen kausi, eikä silloin tarvitse enää miettiä omaa poliittista tulevaisuutta. Jos on rohkeita uusia avauksia, on toinen kausi otollisempi niille, koska niistä ei joudu maksamaan hintaa vaaleissa, Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja ja professori Markku Jokisipilä sanoo.

Sauli Niinistö ja Jenni Haukio kiersivät maakuntia Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi. Kuva: Matias Honkamaa

Mutta kun otetaan huomioon Niinistön pohdiskeleva ja tarkka persoona...

- En usko, että mitään hurjan radikaalia on tulossa, Jokisipilä naurahtaa.

Rutiinit ja keskeiset johtajat ovat tulleet tutuiksi

Niinistön ensimmäinen kausi ei ollut helppo. Sen vaikeimmaksi tapahtumaksi asiantuntijat nostavat keväällä 2014 alkaneen Ukrainan kriisin. Jatkokausi on lähtökohtaisesti helpompi, mutta epävakaa kansainvälinen tilanne saattaa pakottaa Suomen hakemaan presidentin johdolla linjaa odottamattomissa tilanteissa.

Mitä seuraavilta kuudelta vuodelta voi odottaa?

- Kansainvälinen ympäristö on vaikea. Mille tolalle Venäjän ja lännen suhde asettuu? Mitä tapahtuu Venäjän presidentinvaalien jälkeen? Miten Euroopan ja Yhdysvaltojen suhde kehittyy presidentti Donald Trumpin johdolla? Jännitystä piisaa ainakin ulkopolitiikan kentällä, Tiilikainen pohtii.

Tiilikainen uskoo, että Niinistön kakkoskauden aikana keskustellaan myös Suomen paikasta Euroopassa. EU:ssa puhuttavat muun muassa brexit ja Venäjä-suhteet sekä integraation syventymiskehitys Euroopan talous- ja rahaliiton, puolustusyhteistyön ja yhteisen maahanmuuttopolitiikan alalla.

Seuraavia kuutta vuotta helpottaa, että presidentin työn rutiinit ja kaikki Suomen ulkosuhteiden kannalta keskeiset johtajat ovat tuttuja Niinistölle.

- Jos tulee tarve viestittää jotakin tai tuoda esiin painokkaasti Suomen kantoja, on hyödyllistä, että on tavattu ja yhteys on jollakin tasolla olemassa. On helpompi tarttua luuriin ja saada vaikkapa uusi kutsu Valkoiseen taloon tai Kremliin, Tiilikainen arvioi.

- Niinistö on nykymaailmanpolitiikassa harvinainen hahmo, jolla on keskustelu­yhteys samaan aikaan sekä Vladimir Putinin että Trumpin kanssa, Jokisipilä muistuttaa.

Sauli Niinistö ja Jenni Haukio Suomi 100 -juhlavuoden itsenäisyyspäiväjuhlissa Presidentinlinnassa. Kuva: Risto Aalto

"Haetaan ehkä vähän näyttävyyttä"

Kuuden vuoden päästä, vuonna 2024 Niinistölle valitaan seuraaja. Millaisen perinnön Niinistö ­haluaa jättää Mäntyniemen uudelle emännälle tai isännälle?

- Yleensä halutaan tehdä jotain sellaista, mistä muistetaan historiassa. Haetaan ehkä vähän näyttävyyttä. Rakennettiinhan Barack Obamankin perintöä koko hänen jälkimmäinen kautensa, Tiilikainen sanoo.

Asiantuntijat arvelevat, että Niinistö voisi haluta tulla muistutetuksi esimerkiksi onnistuneesti hoidetuista Venäjä-suhteista tai tiivistyneestä ja laajentuneesta pohjoismaisesta yhteistyöstä.

- Varmasti hän toivoisi, että myös Suomen sisällä puhallettaisiin nykyistä enemmän yhteen hiileen. Hän on puhunut paljon yhteenkuuluvuudesta ja siitä, ettei heikompaa saa jättää, Tiilikainen sanoo.

Sauli Niinistö sai presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella 62,7 prosenttia annetuista äänistä. Kuva: Jussi Nukari
Iida Tiihonen / Uutissuomalainen
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi