Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Uutisanalyysi: Ylivoimainen voittaja on Sauli Niinistö, painavan paluun teki Paavo Väyrynen ja eniten häviää keskusta

Sauli Niinistön ylivoima on ennakkoäänten perusteellä vielä murskaavampi kuin joidenkin tuoreimpien gallupien mukaan. Kuva: Jussi Nukari

Ennakkoäänten perusteella istuva presidentti Sauli Niinistö voittaa presidentinvaalikamppailun odotetun ylivoimaisesti.

Jo se oli historiallista, että ensimmäistä kertaa Suomessa suoran kansanvaalin historiassa on jännitetty aivan viime senteille, voittaako Niinistö presidentinvaalit ensimmäisellä kierroksella vai ei. Ennakkoäänistä voi vetää sen johtopäätöksen, että näiden vaalien historiallisuus varmistuu siinä vaiheessa, kun kaikki äänet on laskettu.

Isossa kuvassa sillä on kuitenkin hyvin vähän merkitystä, koska oli ennakkoon selvää, että jollain kierroksella Niinistö nämä vaalit varmuudella voittaa.

Lähikuukausien ja vuosienkin aikana suomalaiseen politiikkaan vaikuttanee paljon enemmän esimerkiksi Paavo Väyrysen, Matti Vanhasen ja Laura Huhtasaaren äänisaalis. Tai se, mitä vaalitulos heijastelee esimerkiksi keskustan sisäiseen dynamiikkaan. Se lienee selvää, että keskustan kannattajien antamista ennakkoäänistä suurin osa meni Niinistölle.

Tällä hetkellä näyttääkin, että keskusta on vahva ehdokas näiden presidentinvaalien vaalien suurimmaksi häviäjäksi.

Ennakkoäänten perusteella Väyrynen kisaa vahvasti kolmannesta sijasta Niinistön ja vihreiden Pekka Haaviston takana.

Vielä on mahdoton sanoa, mikä on lopulta keskustataustaisen Väyrysen ja keskustan virallisen ehdokkaan Vanhasen välinen ääniero. Ennakkoäänissä se oli Väyrysen eduksi 1,5 prosenttiyksikköä.

Jo nyt voi kuitenkin vahvasti arvella, että Väyrynen ei jätä näissä vaaleissa hankkimaansa seuraavaa tilaisuutta käyttämättä.

Ainakin tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että Väyrynen on jo kaksissa peräkkäisissä vaaleissa osoittanut olevansa suosituin keskustalainen ehdokas, vaikka ensimmäisissä vaaleissa silloinen keskustajohto ei olisi halunnut häntä ehdokkaaksi. Jälkimmäisissä eli nykyisissä vaaleissa taas keskustan puheenjohtaja, pääministeri Juha Sipilä yritti patistaa keskustalaisia Vanhasen taakse kytkemällä oman puheenjohtajuutensa jatkon Vanhasen vaalimenestykseen. Samalla Sipilä tuli tehneeksi näiden presidentinvaalien pahimman julkisen virhearvion, minkä hän tajusi itsekin, koska veti kytköksen pois vaali-iltana.

Vanhasen laiha äänisaalis voi Sipilän pakituksesta huolimatta avata Väyryselle portin palata keskustaan.

Kun on kyse Väyrysestä, hän voi vaikka ilmoittautua tavoittelemaan keskustan puheenjohtajuutta ensi kesän puoluekokouksessa. Puolueen puheenjohtajuutta tavoittelevalle Väyryselle tuskin kehdattaisiin sanoa ei, jos hän palaisi Brysselistä puheenjohtajakandidaattina eduskuntaan ja haluaisi osaksi keskustan eduskuntaryhmää, johon hänet aikoinaan äänestettiin. Siinä sitä taas oltaisiin; kansalaispuolueen itselleen perustanut Väyrynen rakkaiden aatesisartensa ja -veljiensä keskuudessa palauttamassa keskustaa takaisin juurilleen.

Vanhanen palautti uskottavuuttaan, mutta hävisi lopullisesti?

Vanhaselle nämä presidentinvaalit olivat ehkä ainutkertainen tilaisuus palauttaa omaa poliittista uskottavuuttaan tasolle, joka sen olisi pitkän pääministeriyden jälkeen pitänyt jo olla.

Vanhanen pärjäsi vaalipaneeleissa niin hyvin, että jossain määrin hän tilaisuutensa myös käytti. Vakuuttavat esiintymiset jättänevät osittain varjoonsa häneen aiemmin vahvimmin liittyneitä mielikuvia lautakasa-, vaaliraha- ja naiskohuista.

Heikon vaalituloksen vuoksi hänen on silti turha unelmoida keskustan ehdokkuudesta seuraavissa presidentinvaaleissa. Miksi päästää Vanhasta kolmatta kertaa osoittamaan, ettei kahta heikkoa tulosta ilman kolmatta, kun sen voi päätellä etukäteenkin?

Vanhasen ylipitkä vaalikampanja oli taktisestikin huono: liian aikaisin aloitettu vaalityö käynnistyi varsinaisesti liian myöhään.

Vanhanen nousi niin poikkeuksellisella tavalla ja aikataululla puolueen ehdokkaaksi, että moni keskustalainen alkoi vieroksua Vanhasen ehdokkuutta jo siinä vaiheessa. Jos kuviolla ei yritetty estää Suomen Pankkiin suunnanneen Olli Rehnin ehdokkuutta, ainakin sillä pyrittiin estämään Väyrysen mahdollisuudet pyrkiä keskustan presidenttiehdokkaaksi. Pieleen meni. Väyrynen punnersi itsensä presidenttikisaan valitsijayhdistyksen ehdokkaana.

Vihkoon meni siinäkin mielessä, ettei Vanhanen saanut pitkää kampanjaansa missään vaiheessa kevään ja syksyn aikana lentoon, vaikka ajasta ei ollut puutetta. Kaiken lisäksi keskustakoneisto alkoi remuta toreilla ja sosiaalisessa mediassa ehdokkaansa eteen kunnolla vasta pari viikkoa sitten - liian myöhään.

Väyrynen sekoitti kahden puoleen pasmat

Väyrynen onnistui puolestaan sekoittamaan sekä keskustalaisten että perussuomalaisten pasmoja.

Laura Huhtasaari paransi juoksuaan vaalikampanjan edetessä, mutta samoja EU-kriittisiä ääniä kalastelleen Väyrysen työkalupakki vain on omaa luokkaansa - sekä sen asiaosaamispuoli että kikkaosaston puoli.

Huhtasaari täytti kuitenkin paikkansa, koska hän oli käytännössä puheenjohtaja Jussi Halla-ahon ohella puolueen ainoa ehdokasvaihtoehto, kun valtaosa perussuomalaisen puolueen kärkipoliitikoista muuttui sinisiksi. Seuraavia vaaleja ajatellen perussuomalaisilla olisi ollut paljon enemmän hävittävää, jos puolueen puheenjohtaja olisi joutunut vertautumaan vaaligrilleissä Väyryseen.

SDP:n vaalipasmojen sekoittamiseen ei tarvittu edes Väyrystä. Puolue onnistui heikentämään menestymismahdollisuuksiaan näissä vaaleissa ehdokasasettelusekoilullaan jo hyvissä ajoin ennen varsinaista vaalikamppailua.

Puolueen puheenjohtaja Antti Rinne ei sentään ole tehnyt missään vaiheessa sitä virhettä, että olisi kytkenyt itseään tai puheenjohtajuutensa jatkoa Tuula Haataisen vaalimenestykseen. Hän ei olisi luultavasti selvinnyt siitä pelkällä lausunnon peruuttamisella vaali-iltana. Sipilä selvinnee, koska keskustalla ei tällä hetkellä ole sopivia vaihtoehtoja puheenjohtajaksi ja pääministeriksi.

Toki Paavo Väyrynen voi olla toista mieltä.

Matti Pietiläinen / Uutissuomalainen
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 5,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
5,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi