Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Suomen markkinointihenkisin insinööri: "Meidät tunnetaan koulutuksen huippumaana - meidät voitaisiin tuntea myös viskimaana"

Mikko Koskinen perusti ystävineen tislaamon, jonka viski on jo niittänyt mainetta maailmalla. Kuva: Johannes Tervo

Aamu ei ole vielä valjennut, kun Mikko Koskinen, 35, nousee junaan Helsingin rautatieasemalla. Ruistislaamo Kyrö Distillery Companyn brändistä ja markkinoinnista vastaava Koskinen kulkee säännöllisesti junalla Isoonkyröön Pohjanmaalle. Matka kotiovelta tislaamolle kestää neljä tuntia, mutta se ei ole ongelma.

- Junassa voi hoitaa koneella työasioita, mutta usein käytän ajan ihan vain ajattelemiseen.

Ajatustyötä riittää. Yritystä perustet­taessa vuonna 2012 sille asetettiin kova tavoite: olla maailman tunnetuin ruisviskitislaamo kymmenen vuoden päästä. Nyt ollaan ajallisesti puolivälissä, mutta tavoite on Koskisen mukaan yhä realistinen. Tuotteita viedään jo 28 maahan, ja tänä vuonna alkaa Yhdysvaltojen valloitus.

Junan jyskyttäessä kohti Pohjanmaata Koskinen kertoo, kuinka konetekniikan diplomi-insinööristä tulikin viinan markkinointimies.

Piilaaksosta ristiriitaiset tunnelmat

Kirkkonummella lapsuutensa asunutta Koskista kiusattiin koulussa, etenkin alakoulussa. Hän selvisi opettelemalla kertomaan tarinoita.

- Jos on nokkela ja pystyy naurattamaan toisia, niin on helpompi tulla hyväksytyksi porukkaan. Huumoria voi käyttää myös sosiaaliseen itsepuolustukseen näpäyttämällä sopivasti takaisin.

Yksi pitkäikäisistä harrastuksista oli partio. Se opetti hänelle yhdessä tekemistä ja toisten auttamisen merkityksen.

Reserviupseerikoulun jälkeen Koskinen haki lääketieteelliseen, mutta jäi parin pisteen päähän opiskelupaikasta. Hän päätti lähteä lukemaan konetekniikkaa - olivathan häntä lapsena kiinnostaneet radio-ohjattavien kulkuneuvojen rakentaminen ja erilaisten ongelmien ratkaiseminen.

Myöhemmin konetekniikan rinnalle tuli teollisen muotoilun opintoja.

Vuonna 2008 Koskinen oli mukana Stanfordin yliopiston kehitysprojektissa, joka vai hänet Kalifornian Piilaaksoon. Vuonna 2013 hän oli siellä uudestaan, tuolloin perustamassa journalisteille analytiikkaa tekevän Hacklog-yrityksen.

Paikasta jäi ristiriitaiset tunnelmat.

- Piilaakso elää viitisen vuotta tulevaisuudessa, siellä pääsee muuttamaan maailmaa. Ensimmäisellä käynnillä siellä oli hyvää idealismia.

Vierailujen välissä paikka muuttui Koskisesta huonompaan suuntaan: kovempia arvoja, enemmän turhaa. Koskista itseään alkoi kiinnostaa yhteiskunnallinen vaikuttaminen.

Suomi on ruismaa

Vuonna 2011 Koskinen lähti mukaan Scoopion-startupiin. Se oli verkkopalvelu, joka suositteli some-käyttäjille klikkiotsikoiden sijaan sellaisia uutisia, joista ihminen olisi saattanut olla oikeasti kiinnostunut. Syynä yrityksen perustamiseen oli pelko siitä, että sosiaalinen media lisää uutisten sensaatiohakuisuutta.

- Yksilön ja yhteiskunnan kannalta on huono juttu, jos ihmiset rakentavat koko todellisuuskäsityksensä sellaisen tiedon varaan, joka ei ole totta.

Yritys voitti 250 000 euron rahoituksen Uutisraivaaja-kilpailussa, mutta verkkopalvelua ei saatu taloudellisesti kannattavaksi. Samoin kävi Hacklogille.

- Kummassakaan ei tullut konkurssia, mutta lopettamispäätöksen olisi voinut tehdä aikaisemmin.

Koskinen ei jäänyt tyhjän päälle, sillä vuonna 2012 eri aloilla työskennelleiden kaverusten saunailta oli päättynyt tislaamon perustamiseen. Idea syntyi illan aikana nautitusta amerikkalaisesti ruisviskistä ja siitä, että Suomi on ruismaa.

Toimitilat Isostakyröstä löytänyt yritys vaati osakkailtaan entistä enemmän työaikaa, olihan heti linjattu, että tähdätään maailman huipulle.

Koskinen päätyi vastaamaan brändistä sattumalta.

- Olin jo alussa sitä mieltä, että brändiin on panostettava paljon ja työ on aloitettava varhaisessa vaiheessa, mutta en kokenut, että minulla on siihen parasta osaamista.

Ajoitus vaikuttaa melkein eniten siihen, miten firma menestyy. Onnistuimme pujahtamaan markkinoille aika täydelliseen aikaan, toteaa Mikko Koskinen. Kuva: Johannes Tervo

Sopivaa tekijää ei kuitenkaan löytynyt, joten Koskinen tarttui tehtävään. Tuotekehitykseen suuntautunut koulutus osoittautui hyväksi pohjaksi.

- Alkuun pääsin intuitiolla. Matkan aikana olen opiskellut paljon, ja nyt alkaa tuntua, että olen työssäni kohtuullisen hyvä.

Välillä Koskinen kuitenkin pelkää, että hän vain luulee osaavansa hommansa.

- Kun ei ole alalle koulutusta eikä aiem­mista työpaikoista ketään malliksi, ei ole mittatikkua. Ei ole mitään, mihin verrata, miten hyvä olen.

Ajoitus osui nappiin

Lumi narskuu kenkien alla, kun Koskinen esittelee meijerialueen nykyisiä toimintoja Isossakyrössä. Tislaamolta lähti viime vuonna yli 400 000 pulloa, tuotanto on lähes satakertaistunut viidessä vuodessa.

Vuonna 2016 yrityksen liiketulos oli runsaat puoli miljoonaa euroa plussalla.

- Ajoitus vaikuttaa melkein eniten siihen, miten firma menestyy. Onnistuimme pujahtamaan markkinoille aika täydelliseen aikaan.

Pienpanimobuumi oli opettanut kuluttajat ostamaan uusia tuotteita ja arvostamaan paikallisuutta. Myös Kyrö Distillery tuo toiminnassaan esille Isoakyröä: yhtiön ginikin on saanut nimensä Napuen taistelusta, joka käytiin tislaamon maisemissa.

Tuotantotiloissa kaikuvat iloiset vas­taukset Koskisen tervehdykseen. Hän myös halaa jokaisen vastaantulijan. Se on talon tapa.

- Siitä tulee olo, että on tervetullut. Kun Mikko on täällä, hän on myös vilpittömästi läsnä, apulaistislaaja Matti Leppälehto sanoo.

Hän kuvailee Koskista epätavalliseksi insinööriksi, jolla on jalat irti maasta ja runsaasti ideoita - sekä tavoitteita.

- Kun uutta tuotetta käydään luomaan, niin välillä pitäisi saada kuu taivaalta.

Kunnianhimoisuuttaan Koskinen ei kiellä.

- Kyröstä voi hyvinkin kasvaa merkittävä kuluttajabrändi, joita Suomessa pitäisi olla enemmän. Maabrändimme nojaa julkisen sektorin saavutuksiin, meidät tunnetaan koulutuksen huippumaana. Voisimme laajentaa Suomen tunnettuutta kuluttajatuotteiden kautta.

- Suomi voidaan tulevaisuudessa tuntea myös viskimaana, ruisviskialueena, jos mahdollisimman moni tislaamo tekee tuotteensa rukiista. Se on aika rikas ja hyvä tulevaisuus.

"Suomi on ikäänkuin lainassa"

Isossakyrössä on nähty myös yhteisöllisyyttä. Syksyllä kuvattiin Facebookissa julkaistu yhteiskunnallinen keskustelusarja ”Kyrön pöytä”. Siinä käsiteltiin muun muassa köyhyyttä ja feminismiä.

- Julkinen keskustelu on mennyt vouhotukseksi. Se rapauttaa Suomea, ja me haluamme maasta paremman paikan asua ja elää.

Jotkut ovat ihmetelleet, miksi viina­brändi tekee moista, mutta Koskisen mukaan enemmän on tullut myönteistä palautetta.

- Meidän sukupolvellamme on tällä hetkellä Suomi ikään kuin lainassa. Kun sen antaa eteenpäin, se pitäisi olla paremmassa kunnossa kuin missä sen sai lainaan.

Hän toivoo, että Suomi tunnetaan jatkossakin koulutettuna ja tasa-arvoisena maana, jossa mahdollisuudet jakautuvat tasaisesti.

Koskisen unelmissa siintää myös se, että olisi enemmän aikaa perheelle ja ystäville.

- Turhan monta kertaa olen laittanut työn kaiken muun edelle. Välistä on jäänyt tärkeitä tapahtumia, kuten häitä. Se harmittaa.

Joka kesä hän käy puolisonsa kanssa vaeltamassa jossakin. Odotettavan matkan fiilistely kantaa yli kaamoksen.

- Kännykät eivät yleensä vaellusreissuilla kuulu, ja se on hyvä.

Mikko Koskinen, 35

Syntynyt Espoossa.

Valmistui konetekniikan diplomi-insinööriksi vuonna 2011.

Kyrö Distillery Companyn brändi- ja markkinointijohtaja.

Suomen markkinointihenkisin insinööri 2017 -kilpailun voittaja.

Asuu Helsingissä avopuolisonsa kanssa.

Harrastaa juoksua Hölkkämäyrät-seurassa ja avovesiuintia.

Mia Rouvinen
mia.rouvinen@karjalainen.fi
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Jatka lukemista LTV:n tarjoamana 2 vk maksutta!

Tilaa ESS VerkkoPlus 2 viikoksi maksutta ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa 2 vk maksutta

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi