Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Hollola tavoittelee jättipottia - "Olen ihan varma, että kun kehätie aukeaa, siinä on Bauhaus, Ikea ja muita"

Hollola rakentaa tulevaa kasvuaan kehätien varaan. Valtatie 12:n Soramäen ja Nostavan eritasoliittymien välille kaavaillaan satojen hehtaarien suuruisia yritysalueita.

Hollolalainen Jouni Soininen toivottaa uudet asuinalueet tervetulleiksi. Kuva: Mirja Hussain

Hollola rakentaa tulevaa kasvuaan kehätien varaan. Kunnan tarkoituksena on sijoittaa valtatie 12:n Soramäen ja Nostavan eritasoliittymien välille satojen hehtaarien laajuiset yritysalueet.

Loitommaksi kehätiestä tehtäisiin uusia asuinalueita. Tiivistä asumista tulisi Nostavalle mahdollisen uuden juna-aseman ympäristöön ja pientaloasumista Perhoslehdon asuinalueen eteläpuolelle.

Kehätien varren maankäyttöä on hahmoteltu kaavarunkotyössä, jota esiteltiin joulun alla kunnan elinvoimavaliokunnalle. Puheenjohtaja Erkki Arvila (sd.) pitää kehätietä ainutlaatuisena tilaisuutena Hollolalle.

- Olen ajanut koko ajan sitä, että meidän pitää olla valmiina. Tämä on mahdollisuus, jollaista meillä ei ole ollut oman poliittisen urani aikana kertaakaan, hän toteaa.

Kunnalta vaaditaan paljon taloudellisia satsauksia. Tekninen johtaja Heli Randell

Tuhat uutta työpaikkaa?

Konsulttiyhtiö Sitowise arvioi tekemässään kehätien varren liikenneverkkoselvityksessä, että Hollolaan voisi syntyä vuoteen 2025 mennessä jopa runsaat tuhat uutta työpaikkaa. Laskelma pohjautuu kunnan laatimaan strategiseen yleiskaavaan sekä valtatie 3:n varren työpaikkatiheyteen Tampereen naapurissa Pirkkalassa.

- Olen ihan varma, että kun kehätie aukeaa, siinä on Bauhaus, Ikea ja muita vastaavia, Arvila uskoo.

Kunnanjohtaja Päivi Rahkosen mukaan tavoitteet ovat korkealla, vaikka konsultin arvio voikin olla liian optimistinen.

- Valtateiden varret ovat olleet varsin vetovoimaisia työpaikkojen syntymiselle. Siinä mielessä odotuksia on paljon.

Kaavoitusarkkitehti Katariina Tuloisela pitää kehätien alueen hyödyntämistä yhtä merkittävänä avauksena kuin Salpakankaan rakentamista 1970-luvulla.

- Valtakunnallinen ilmiö on ollut, että valtateiden varret vetävät hyvin yritystoimintaa. Esimerkiksi Tampereen seudulla ja pääkaupunkiseudulla on tapahtunut voimakasta kasvua.

Katuja rakennettava miljoonilla euroilla

Hollola rahoittaa vuoden 2021 lopulla valmistuvaa Lahden eteläistä kehätietä 7 miljoonalla eurolla. Kehätien varren rakentaminen voi maksaa tätäkin enemmän.

- Kunnalta vaaditaan paljon taloudellisia satsauksia. Katuyhteyksiä ei saada pikkurahalla. Kokonaisarviota ei ole vielä laskettu, tekninen johtaja Heli Randell toteaa.

Hollola on aloittanut kehätien varren hyödyntämisen Soramäen liittymän ympäristöstä, jonne on avattu Hopeakallion ja Paassillan yritysalueet. Seuraavaksi kunta aikoo kaavoittaa tieyhteyden Nostavan liittymästä logistiikkakeskuksen käyttöön varatulle alueelle.

Tuloiselan mukaan kehätien alueen suunnittelu on vuosikymmenen mittainen urakka

- Kaavoituksesta ei ole vielä laadittu aikatauluja. Keskustelu on tarkoitus aloittaa, kun kaavarunko on saatu käsiteltyä.

Kuva: Anssi Hietamaa

Kierrätyspuiston edellytyksiä selvitetään

Kehätien varren hankkeiden tähtäin on useiden vuosien ellei vuosikymmenten päässä. Esimerkiksi tielinjan eteläpuolelle sovitellun kierrätyspuistovarauksen aikajänne on kunnanjohtaja Rahkosen mukaan jopa kymmenen vuotta.

- Pari vuotta selvitellään edellytyksiä. Sen jälkeen lähestytään varsinaista päätöksentekoa.

Lahden seudulta on etsitty paikkaa kierrätystoimintaa harjoittaville yrityksille. Lahden Kujalan jätekeskuksessa laajentamisen rajat ovat tulossa lähivuosina vastaan.

- Itse näen kierrätyspuiston mahdollisuutena, jos hankkeessa ei ole ylitsepääsemättömiä esteitä tai suuria haittoja. Se toisi potkua yritysalueelle. Yritykset tukevat toisiaan ja mahdollistavat kasvua.

Myös Arvila pitää kierrätyspuistoa houkuttelevana hankkeena.

- En koe, että se olisi ilman, maiseman ja ympäristön pilaaja. Luonnonvarat eivät riitä, jos niitä ei kierrätetä. Suhtaudun asiaan pehmeän myönteisesti tässä vaiheessa.

"Nostavan asema ei mahdoton"

Pitkään suunnitelmissa olleen Nostavan logistiikkakeskuksen toteutuskelpoisuus voi Rahkosen mukaan selvitä 2-3 vuoden sisällä.

- Nyt on ensimmäistä kertaa mahdollista saada tieyhteys alueelle. Se on ollut yksi selkeä ongelma tähän asti.

Nostava juna-aseman saaminen edellyttäisi asutuksen huomattavaa tiivistämistä aseman läheisyydessä. Orimattilan Hennassa asema tosin avattiin harvaan asutulle alueelle.

- Kun Henna-projektia katsoo, ei se (Nostavan asema) mikään mahdoton ole. Tottakai suunnitelmien on oltava pidemmällä ja tilanteen on oltava konkreettisempi ennen kuin lähdetään hattu kourassa edunvalvonnallisesti viemään hanketta eteenpäin. Asia ei ole tämän vuosikymmenen asialistalla, Rahkonen ennakoi.

Arvilan mukaan asutusta olisi lisättävä myös Lahden puolella Okeroisissa, jotta Nostavan asema voisi toteutua.

- Ei seisaketta tule 2 000-3 000 asukkaan takia. Hennan asema oli hienosti markkinoitu Orimattilalta, ei siinä mitään.

"Kyllä täällä on lääniä"

Vanhatalon ja Perhoslehdon asuinalueiden eteläpuolinen alue on nykyisin asumatonta. Alue muuttuu täysin, kun kehätie ja sen ympäristön maankäyttösuunnitelmat toteutuvat.

Kartanon alueella asuva Jouni Soininen toivottaa uudet asuinalueet tervetulleiksi.

- Asuinalue kasvaa ja kehittyy koko ajan. Se ei ole huono asia. Kyllä täällä on lääniä.

Soinisella on asiassa oma lehmä ojassa, sillä hän toimii kiinteistönvälittäjänä. Hän pitää kehätien rakentamista pelkästään hyvänä asiana.

- Liikenneyhteydet paranevat. Tulee asuinalueita ja yritystoimintaa. On hyvä, että Hollolan puolellekin tulee uutta liiketoimintaa. Mitä enemmän on palveluita, sitä enemmän niitä käytetään. Liikennemäärä on iso ja kasvattaa palveluiden käyttöastetta.

Kehätie eteläpuolen kierrätyspuistokaavailuista Soininen ei ole aiemmin kuullut.

- En halua sanoa mitään asiasta, josta en tiedä mitään. Varmasti hanke jakaa mielipiteitä.

Kartanon alueella ulkoillut "Kati" hyväksyy kierrätyspuistohankkeen. Hän ei halunnut kertoa sukunimeään.

- En vastusta, vaikka ihmiset vastustavat, että kun kaatopaikka tulee niin lähelle. Kierrätyspuisto ei olisi varsinainen kaatopaikka. En laittanut nimeäni adressiin. Asutusta ja yrityksiä saa tulla lisää, kunhan luontokin säilyy jonkinlaisena.

Vili Uuskallio
vili.uuskallio@ess.fi
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi