Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Lahtari vai kommunisti - Heikki Hiilamolle lokeroiminen on tuttua

Sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo on kärkäs yhteiskunnallinen keskustelija, joka kannattaa työttömien aktivoimista, mutta eri tavalla kuin hallitus. Hänen mielestään koko työttömyysturva on kriisissä, minkä korjaaminen vaatisi sosiaaliturvan täysremonttia.

Heikki Hiilamo pitää Suomen tapaa myöntää sosiaaliturvaa hyvin antiikkisena, monimutkaisena ja ristiriitaisena. Kuva: Sami Kuusivirta

Sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo tutkailee osiksi purkamaansa kynää työhuoneellaan Helsingin Kaisaniemessä. Painonappula on levinnyt muovipäreiksi, eikä kynällä varmasti kirjoiteta enää mitään.

Hiilamon kynästä on totuttu saamaan avauksia, joiden perusteella hänet on lokeroitu vuoroin lahtariksi ja vuoron kommunistiksi.

- Kun ottaa kantaa asioihin, jotka ovat luonteeltaan poliittisia, on selvää, että niitä tarkastellaan poliittisten ideologioiden kautta.

Sosiaalista mediaa lukuun ottamatta suomalainen keskustelu on hänen mielestään kuitenkin asiallista.

- Jos lyö palloa verkon yli lujaa, kannattaa varautua siihen, että se tulee yhtä lujaa tai jopa lujempaa takaisin.

Tennistäkin harrastunut Hiilamo ilmoittaa Twitter-tilillään omistavansa judon 1. danin mustan vyön. Nuorena Lahdessa alkanut harrastus loppui aikuisiällä Helsingissä polvivammaan.

"Aktiivimalli on tehoton"

Asemansa vuoksi Hiilamolla on näppinsä pelissä monissa sosiaaliturvaa koskevissa uudistuksissa ja niistä käytävässä keskustelussa.ESS uutisoi syksyllä, että hallitus aloittaa osallistumistulon kokeilun ja mallinnuksen vuoden 2018 alussa. Taustaselvityksen teki Hiilamon vetämä työryhmä.

Perustulokokeilun valmisteluun hän ei osallistunut, mutta käynyt esittelemässä sitä ympäri maailmaa. Hän luonnehtii sitä hallituksen ylivoimaisesti tärkeimmäksi kokeiluksi.

- Se on aidosti uusi avaus, jossa ei vain jäljitellä sitä, mitä muut maat tekevät.

Kokeilun tuloksia ei tiedetä, eikä Hiilamokaan ala niitä kovin paljon spekuloimaan.

- Tulokset tulevat todennäköisesti liian myöhään tämän hallituksen käyttöön, mutta ne antavat pohjaa seuraavan hallituskauden uudistustyölle, toki vain rajatusti, koska kokeilu kohdistuu vain työmarkkinatuen saajiin.

Vuoden alussa voimaan tulleen aktiivimallin Hiilamo lyttää.

- Malli on filosofialtaan tismalleen päinvastainen, kuin perustulo ja osallistumistulo, Hiilamo hymähtää.

- Ja onhan siinä ristiriita, että kahta mallia kokeillaan ja yksi laitetaan lainsäädännöksi. Olisi voinut ajatella, että myös aktiivimallia kokeillaan tai ainakin valmistellaan paremmin.

Hiilamo itsekin kannattaa työttömien aktivoimista, mutta kannustamisella ja oikeudenmukaisella "rankaisemisella".

- Kaavamainen aktiivimalli ei kohtele kansalaisia reilulla eikä tehokkaalla tavalla. Se on hyvin summittainen malli.

"Työttömyysturva on kriisissä"

Koko kohkaaminen eri tukimuodoista johtuu Hiilamon mukaan työttömyysturvan suoranaisesta kriisistä, jolle hän näkee kaksi merkittävää syytä.

Työttömyys on rakenteellista eli kokonaisia ammatteja on kadonnut tai muuttanut muotoaan.

- Toiseksi Suomen tapa myöntää sosiaaliturvaa on hyvin antiikkinen, monimutkainen ja ristiriitainen. Digitalisaation avulla saisimme siitä joustavan, ajantasaisen ja helposti ymmärrettävän järjestelmän, joka mahdollistaisi pienten tulojen ansaitsemisen sosiaaliturvan ohella.

Hiilamon mukaan pohjoismainen hyvinvointivaltio ei ole uhattuna, vaikka asia nousee tuon tuosta esille.

- Käymämme kiivas kamppailu koskee enemmän yksityiskohtia: mitkä palvelut on syytä tuottaa julkisesti ja mitkä yksityisesti. Se ei ole pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan kulmakivi. Kulmakivi on se, että meillä on julkiset palvelut. Se taas pohjautuu siihen, että meillä on mahdollisimman korkea työllisyysaste.

"Lahti on jännä kaupunki"

Yhteiskunnalliset kysymykset ovat aina olleet Hiilamon perheessä arkipäiväinen keskustelun aihe.

- Lahdessa edelleen asuva isäni on valmistunut täältä valtsikasta, kaikki kaksi veljeäni ja kaksi siskoani ovat valmistuneet täältä, kaksi lapsistani on valmistunut täältä, Hiilamo luettelee.

- Minä en ole täältä valmistunut, olen vain töissä täällä, hän toteaa tyynesti.

Vaikka lapsuuden ja nuoruuden kotikaupungista piti päästä isompiin ympyröihin 18-vuotiaana, on hänellä Lahdesta hyvät muistot.

- Lahti on jännä kaupunki. Ei se lähde minusta pois. Monet lapsuuden muistoni liittyvät luontoon. Helsingissä ei ole voinut hiihtää enää 6-7 vuoteen, kävisin edelleen, jos se olisi mahdollista kuten Lahdessa.

Hiilamo lähti alunperin lukemaan kauppatieteitä. Ajoittain Suomessa on nähty kiivastakin ristivetoa sosiaalipoliitikkojen ja taloustieteilijöiden välillä.

- Mielestäni se on ollut lieventymässä viime vuosina. Se ehkä kertoo osin siitä, että tutkimustiedon asemaa päätöksenteossa on pyritty haastamaan. Meillä on nyt tavallaan yhteinen kamppailu niin sanottuja vaihtoehtoisia faktoja, mutua ja ideologioita vastaan ja vähän vähemmän on syytä käydä keskinäistä kamppailua.

"Hallituksen selvitystehtävät ongelmallisia"

Hiilamo ei ole menettänyt toivoaan poliitikkojen halusta käyttää tutkittua tietoa. Kokeilukulttuurin lisäksi ovat valtioneuvoston kanslian tutkimus- ja selvityshankkeet sekä Suomen Akatemian ja Strategisen tutkimuksen neuvoston toiminta, joihin myös hallitus vaikuttaa asettamalla painopisteitä.

- Hallituksen selvitystehtävissä ongelmana se, että niissä haetaan vastauksia etukäteen määriteltyihin kysymyksiin, kun tutkimusta pitäisi pystyä välillä ohjaamaan sinne, mikä on kaikkein kiinnostavinta. Usein sivutuotteena tulevat tulokset ovat paljon merkittävämpiä kuin se mitä lähdettiin tutkimaan.

- Usein on myös niin, että päätöksentekijöiden tutkimustarve koskee jotakin ilmiötä, joka on juuri tällä hetkellä tapahtumassa, kun taas tutkimus kohdistuu käytännössä aina jo tapahtuneeseen. Silloin tutkimustuloksia joutuu odottamaan tuskastuttavan pitkään.

Kuka?

Heikki Hiilamo

53-vuotias Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori vuodesta 2013. Filosofian tohtori ja valtiotieteen tohtori.

Kotoisin Lahdesta. Kävi peruskoulun Lahden Steinerkoulussa. Kirjoitti ylioppilaaksi Lahden yhteiskoulusta vuonna 1983.

Ennen tutkijan uraa työskenteli 10 vuotta toimittajana Uudessa Suomessa ja Yleisradiossa.

Helsingin diakonissa laitoksen hallituksen jäsen. Voima Kustannuksen ja Into Kustannuksen perustajaosakas.

Perhe: vaimo, viisi lasta.

Pohjoismaisen hyvinvointivaltion tulevaisuus on edelleen palkkatyön edistämisessä.

Työskentely yliopistossa on innostavaa ja itsenäistä.

Tutkimuksessa vaikeinta on löytää aidosti uutta tietoa.

Kannustinloukut puretaan uudistamalla samalla kertaa koko sosiaaliturvaa.

Työttömyyden hoitaminen perustuu koulutukseen panostamiseen.

Teemu Leppänen
teemu.leppanen@ess.fi

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Tilaa ESS Verkko Plus 3 kk
vain 7,90 €/kk (norm. 14,50 €)

Tilaa tästä

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X