Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Asioihin perehtyvä vitsailija

Merja Kyllönen: Vasemmistoliiton ehdokas on pienten ihmisten asialla.

Kainuulaiset juuret näkyvät Merja Kyllösen politiikassa syrjäseutujen asian ajamisena ja koko Suomen kehittämisen puolestapuhumisena. Kuva: Pertti Louhelainen

Persoona

Vasemmistoliiton presidenttiehdokkaan Merja Kyllösen julkisuuskuva on rempseä ja rehti. Hänen kanssaan työskennelleiden mukaan kuva pitää hyvin kutinsa julkisuuden ulkopuolellakin.

Kyllösen yhteistyökumppanit yli puoluerajojen kehuvat häntä avoimeksi ja helposti lähestyttäväksi. Vasemmistoliiton entinen puheenjohtaja Paavo Arhinmäki mainitsee, että Kyllönen on tullut erinomaisesti toimeen esimerkiksi vastakkaista poliittista laitaa edustavan Alexander Stubbin (kok.) kanssa.

- Se kuvastaa Merjaa ihmisenä. Minullahan oli Stubbin kanssa aina enemmän tai vähemmän sukset ristissä, sanoo Arhinmäki.

Jos Kyllönen jotain lupaa tehdä niin hän myös tekee, sanoo moni.

- Hän perehtyy asioihin hyvin huolella. Hänen kanssaan on sillä tapaa helppo tehdä yhteistyötä. Kun toinen tuntee asiansa, on helppo neuvotella hänen kanssaan, koska se ei ole esimerkiksi pelkkää ideologista läyhäämistä, kuvailee Sirpa Pietikäinen (kok.), kollega europarlamentista.

- Minkäänlainen pelaaminen ei tule kysymykseen, kuvailee Suomussalmen kunnanvaltuuston ensimmäinen puheenjohtaja, entinen ministeri Terttu Huttu-Juntunen (vas.).

Kyllönen harrastaa muun muassa runoja - ja on hän esittänyt räppiäkin kampanjatilaisuudessaan marraskuussa.

Kainuulainen kotiseutu on Kyllöselle niin tärkeä, että hän käy Brysselistä Suomussalmella lähes joka viikonloppu. Siellä häntä odottavat puoliso ja koirat - sekä lukuisat äänestäjät ja tutut, joiden kanssa rupatteluun ja halailuun Kyllösellä on aina aikaa.

Moni kuvailee Kyllöstä tunnelman luojaksi. Toisaalta rempseys ja vitsailu lipsahtaa joskus liiallisenkin puolelle, sillä kaikki eivät arvosta Kyllösen ronskinpuoleista huumoria.

Kyllösen heikkouksiksi hänet tuntevat mainitsevat myös kärsimättömyyden, etenkin uran alkuaikoina, ja äkkipikaisuuden. Kovasta arvostelusta hän saattaa ottaa itseensä.

Ura

Yksi Merja Kyllösen uran suurimmista kohokohdista on ollut liikenneministerin pesti Jyrki Kataisen (kok.) toisessa hallituksessa.

Kyllösen ministerinura urkeni pitkälti alue- ja sukupuolipoliittisista syistä, sillä helsinkiläisen Paavo Arhinmäen aisapariksi piti saada nainen pohjoisesta. Vaikka nuoren, poliittisesti vielä melko kokemattoman naisen valinta herätti myös ihmetystä, Kyllönen kasvoi nopeasti tehtävänsä tasalle ja onnistui.

- Merjahan joutui laittamaan vanhoja herroja kuriin ja näyttämään kaapin paikkaa. Siinä yritettiin voimakkaasti vetää mattoa Merjan alta, mutta hän vei asioita määrätietoisesti eteenpäin, kuten oikein olikin. Siinä hän sai paljon arvostusta ja kunnioitusta, sanoo Arhinmäki.

Liikenneministerin ja Liikenneviraston silloisen pääjohtajan Juhani Tervalan näkemyserot johtivat Tervalan eroon. Kyllönen selvisi kiistasta voittajana, sillä hän oli varmistanut selustansa tarkistamalla faktat.

Ministerinä Kyllönen sai ajettua läpi omia tavoitteitaan, kuten tiestön korjausvelan lyhentämistä ja hankerahojen ohjaamista enemmän raide- kuin tieliikenteeseen. Vasemmistoliiton hallitustaival katkesi kuitenkin ennenaikaisesti. Arhinmäen mukaan syy oli se, että hallituskumppanit yhtäkkiä päättivät leikata teiden korjauksesta sata miljoonaa euroa.

- Silloin Merja sanoi, että vaikka vasemmistoliitto jatkaisi hallituksessa, hän ei jatka enää ministerinä.

Ministeripestin jälkeen Kyllönen suuntasi Brysseliin, jossa vaikuttaa edelleen. Eurovaaleissa Kyllönen sai iloita vankasta kannatuksesta, sillä häntä äänesti lähes 59 000 ihmistä. Kotiseudulla hänelle ovat antaneet monissa vaaleissa äänensä myös monet sellaiset, jotka eivät muuten äänestä vasemmistoliittoa.

Metsistä elävässä Kainuussa oli kuitenkin kova paikka, kun Kyllönen viime syksynä otti niin sanottua lulucf-asetusta koskevassa äänestyksessä ”vihreän kannan” eli äänesti Suomen hallituksen ajamaa muutosesitystä vastaan. Lulucf määrittelee, miten hiilinielut ja maan- ja metsien käytöstä aiheutuvat päästöt huomioidaan EU:n ilmastotavoitteissa. Suomi yritti saada mahdollisuutta hakata enemmän metsää ilman, että hiilinielun väheneminen katsotaan päästöksi, mutta esitys ei mennyt läpi.

Politiikka

Vasemmistoliitto on ollut Merja Kyllöselle selkeä valinta, sillä hän on imenyt työväenaatetta jo lapsuudenkodista. Poliittisella urallaan hän on keskittynyt erityisesti heikoimmassa asemassa oleviin ihmisiin.

Kyllönen on pitänyt yhteyttä moniin vähäosaisiin ihmisiin ja auttanut heitä hoitamaan asioitaan.

- Merja sanookin, että kyllä vahvat ihmiset pärjäävät, eivät he mitään edusmiestä tarvitse, kertoo Terttu Huttu-Juntunen.

Kainuulaiset juuret näkyvät Kyllösen politiikassa syrjäseutujen asian ajamisena ja koko Suomen kehittämisen puolestapuhumisena.

Suomussalmen kunnanvaltuustoa Kyllönen ei ole jättänyt missään vaiheessa.

Bioanalyytikko Suomussalmelta

Syntynyt 1977 Suomussalmella. Asuu Suomussalmen Pesiökylässä puolisonsa ja koirien kanssa. Valmistui vuonna 2000 bioanalyytikoksi.

Suomussalmen kunnanvaltuutettu vuodesta 2000 lähtien. Euroopan parlamentin jäsen vuodesta 2014 lähtien, jäsenenä TRAN-valiokunnassa (liikenne ja matkailu) ja varajäsenenä ENVI-valiokunnassa (ympäristö, terveys, ruokaturva).

Liikenneministeri Kataisen 2. hallituksessa 2011-2014. Kansanedustaja 2007-2014.

Lue myös: Merja Kyllönen: "Mihin suuntaan Suomi vie Eurooppaa?"
 
Minna Harmaala / Uutissuomalainen
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi