Saako paperittomia auttaa? Voiko turvapaikanhakijaa piilotella poliisilta? Näitä kysymyksiä puitiin viime vuoden aikana useaan otteeseen pakkopalautusten yhteydessä. Presidenttiehdokkaiden mielipiteet kansalaistottelemattomuudesta eriävät kahteen ääripäähän Uutissuomalaisen vaalikoneessa.
Vaalikoneessa esitetään väittämä Kansalaistottelemattomuus on hyväksyttävää, vaikka sillä joskus rikottaisiin lakiakin. Väitteen kanssa samaa mieltä ovat Tuula Haatainen (sd.), Pekka Haavisto (vihr.), Merja Kyllönen (vas.) ja Nils Torvalds (r.).
Toiseen ääripäähän sijoittuvat Sauli Niinistö (valitsijayhdistys), Matti Vanhanen (kesk.) ja Paavo Väyrynen (valitsijayhdistys), jotka ovat täysin eri mieltä väitteen kanssa. Laura Huhtasaari (ps.) on väittämän kanssa eri mieltä.
Raja lain rikkomisessa
Moni hyväksyy sinänsä kansalaistottelemattomuuden, mutta raja menee lain rikkomisessa.
- Lakeja on noudatettava. Poikkeustapauksissa lainsäädännössä olevia epäkohtia on voitava tuoda esiin myös osoittamalla niitä käytännön toiminnalla, Paavo Väyrynen sanoo.
- Lain rikkomista en hyväksy, myös Matti Vanhanen korostaa.
Sauli Niinistö muistuttaa, että aina voi auttaa, eikä se edellytä kansalaistottelemattomuutta.
- Oikeuden ottamisesta omiin käsiin ei juuri hyvää seuraa, hän muistuttaa.
Väkivallatonta pitäisi olla
Kansalaistottelemattomuuden hyväksyvienkin mielestä, toiminnan pitäisi olla läpinäkyvää, avointa ja väkivallatonta.
- Riippuu tietysti millaisesta kansalaistottelemattomuudesta lopulta on kyse, Merja Kyllönen miettii.
- On tilanteita, joissa lakia rikkovaa kansalaistottelemattomuutta voidaan pitää moraalisesti hyväksyttävänä, Tuula Haatainen sanoo.
Haatainen kuitenkin muistuttaa, ettei yksilöillä voi olla avointa mandaattia päättää henkilökohtaisten arvojensa pohjalta, mikä lainsäädäntö häntä sitoo ja mikä ei.
- Lähtökohta on, että Suomessa päätetään yhteisestä kaikkia koskevasta lainsäädännöstä demokraattisessa järjestyksessä.
Lakien parasta ennen -päiväys ilmi
Joskus lakien parasta ennen -päivä tulee näkyväksi kansalaistottelemattomuuden kautta, Pekka Haavisto muistuttaa. Hänen mielestään näin on tapahtunut esimerkiksi seksuaalisten vähemmistöjen oikeuksien kohdalla ja rotuerottelun purkamisessa.
- Rosa Parks ei 1955 Alabamassa suostunut antamaan linja-autossa istumapaikkaansa valkoiselle miehelle. Loppu on historiaa, sillä näin murtui Yhdysvaltojen rotuerottelulainsäädäntö.
Haavisto nostaa esiin myös Venäjän sortovallan toimet, joita suomalaiset aikoinaan vastustivat.
- Tällaisesta kansalaistottelemattomuudesta myönnettiin myöhemmin mitaleja, hän sanoo.
