Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Lahden seudun kriisikodeille ideoitiin lisää apua - päivystysperhe auttaa lasta silloin, kun vanhempien voimat eivät riitä

Kun vanhempien voimat loppuvat, on lapselle löydettävä kodin ulkopuolelta apua ja turvaa mahdollisimman nopeasti. Päijät-Hämeessä asia ratkaistiin tavalla, jota ainakin toistaiseksi pidetään onnistuneena.

Lapsen sijoittaminen muualle voi olla muutaman päivän mittainen hätätoimenpide. Toisessa ääripäässä ovat vuosikausia kestävät huostaanotot. Päivystävien perheiden on tarkoitus huolehtia äkillisistä ja lyhytaikaisista sijoittamisista. Kuva: Jari Kautto

Päijät-Hämeessä on kehitetty uusi turvaverkko kriisikotien auttamiseksi. Maakunnassa on nyt 13 päivystysperhettä, jotka ovat lyhyellä varoitusajalla valmiita ottamaan alle kouluikäisiä lapsia hoitoonsa. Palvelu käynnistyi kesäkuussa.

Vakaviin ja äkillisiin vaikeuksiin joutuneiden kotien pikkulapsia on aiemmin jouduttu sijoittamaan myös laitoksiin. Jatkuvasti toimiva päivystysverkosto takaa sen, että lapset pääsevät laitoksen sijasta aina kodinomaiseen ympäristöön.

Palveluesimies Annakaisa Suokas Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymästä kertoo, että uusi järjestely on lähtenyt hyvin käyntiin.

- Kaikille lapsille on löytynyt paikka. Tämä on vastannut siihen tarpeeseen, joka meillä on ollut.

Viikko kerrallaan

Kukin perhe päivystää viikon kerrallaan, ja sitten vuoro siirtyy muille. Auttajaperheiden verkosto on sijoittunut ympäri maakuntaa, jotta lasten oikeilla vanhemmilla olisi siedettävä matka käydä katsomassa jälkikasvuaan.

Päivystävää apua tarvitaan, jos lapsi ei pysty asumaan kotonaan esimerkiksi vanhempien päihdeongelman, mielenterveysvaikeuksien tai muiden nopeasti pahentuneiden syiden vuoksi.

Päivystysperheissä on myös lapsia, jotka on sijoitettu pois kotoa vanhempien toiveesta. Tällöin kysymys voi olla esimerkiksi siitä, että yksinhuoltaja on menossa leikkaukseen eikä pysty sen vuoksi hoitamaan lapsiaan.

Suurin osa palaa kotiin

Päivystysperheessä ollaan enintään 30 vuorokautta. Vaikeimmissa tilanteissa lapsi ei voi palata kotiinsa, jolloin ryhdytään valmistelemaan huostaanottoa. Helpommissa tapauksissa lapsi voi olla osan aikaa kotona ja osan aikaa päivystysperheessä, kunnes hän palaa kokonaan kotiin.

- Suurimmassa osassa tapauksia päädytään siihen, sanoo Annakaisa Suokas.

Päivystäviä perheitä tarvitaan lisää ja sen vuoksi niitä myös koulutetaan lisää. Reservi on tarpeen, koska jos lapsen nopea ja lyhytaikainen sijoittaminen muuttuu pitkäkestoiseksi, perhe ei voi enää olla päivystysringissä.

Vaikka palvelu on tarkoitettu alle kouluikäisille, niin ikärajaa ei noudateta orjallisesti. Kaikki sisarukset pyritään sijoittamaan samaan kotiin vaikka osa heistä olisikin ehtinyt jo kouluikään.

Kriisikodin lapsi voidaan Suokkaan mukaan sijoittaa myös tämän sukulaisten luokse.

Laitospaikat vähenevät

Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä lakkautti elokuun alussa Lahdesta Huhmarannan lastenkodin ja Metsäkankaalla toimineen Pikkulastenkodin. Jäljelle jäi vielä hyvinvointikuntayhtymän kolme omaa lastenkotia sekä laitospaikat, jonne lapsia ja nuoria sijoitetaan ostopalveluperiaatteella.

Lapsiperhepalveluiden tulosaluejohtaja Sari Lahti Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymästä ei osaa arvioida, kuinka paljon säästöä kahden lastenkodin lakkautus on tuonut säästöjä.

- Pitkällä tähtäimellä strateginen ajatus on tukea perhettä riittävän varhain jotta vältytään laitoshoidon tarpeelta nykyistä paremmin. Se tuottaa säästöä, kun laitoshoidon osuus saadaan vähenemään.

Lakkautusten takana on pyrkimys lisätä lasten ohjaamista laitosten sijasta perheisiin. Heidän omia perheitään tuetaan niin hyvin kuin voidaan, jolloin sijoittamista kodin ulkopuolelle ei välttämättä tarvita lainkaan. Tämä tavoite koskee kaikenikäisiä lapsia.

Lastenkotien sulkeminen ei kuitenkaan tarkoita, että laitoshoitoa tarvitseva nuori ohjattaisiin entistä useammin sijaisperheen hoiviin. Sari Lahti vakuuttaa, että laitospaikkoja on nuorille uudelleen tarjolla tarpeen mukaan.

- Yli 80 prosenttia laitoshoidosta on ostettu kilpailutetuilta palveluntuottajilta.

Kysyntää riittää

Lasten ja nuoren perhehoidon kehittämispäällikkö Anu Lehtosaari Perhehoitoliitosta kertoo, että sopivien sijaisperheiden riittävyydestä on erilaisia arvioita.

Hänen mukaansa kuntien ja kuntayhtymien rinnalla toimii lastensuojelujärjestöjä sekä perhehoitopalveluja tuottavia yrityksiä, jotka ovat kiinnostuneita löytämään mahdollisia sijaisperheitä yhteistyökumppaneikseen. Perheistä on siis kasvava kysyntä, joten vapaita tarjokkaita on entistä vähemmän.

Toisaalta Lehtosaaren mukaan on myös tietoja kunnista, joiden mukaan koulutuksiin edelleen löytyy asiasta kiinnostuneita perheitä.

Petri Koivisto
petri.koivisto@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi