Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Satsaus koko perheen hoitoon kannattaa lastensuojelussa

Lastensuojelussa kannattaa hoitaa myös vanhempia. Alun satsaus tulee kalliiksi ensimmäiset vuodet, mutta jos lapsi pystyy palaamaan kotiin, kokonaiskustannukset tippuvat merkittävästi ja inhimilliset kärsimykset pienenevät. Parasta olisi kuitenkin se, että perheiden ongelmiin päästäisiin puuttumaan jo paljon ennen sijoituspäätöstä.

Kuva: Katja Luoma

Päijät-Hämeeseen halutaan maakunnallisesti toimiva perhekeskusmalli. Perhekeskusmallin on tarkoitus parantaa nykyistä tilannetta, jossa lapsiperheiden palvelut ovat hajallaan ja lapsien ja perheiden tarpeisiin ei aina pystytä vastaamaan tarpeeksi nopeasti ja tehokkaasti. Perheiden viivästynyt avunsaanti taas johtaa ongelmien monimutkaistumiseen ja pahoinvoinnin lisääntymiseen.

- Joskus voi olla kustannustehokkainta se, että alkuvaiheessa lapsen ja perheen auttamiseen panostetaan aika kalliistikin, jos lopputulos on se, että esimerkiksi huostaan otettu lapsi voi palata perheeseen, Päijät-Hämeen LAPE-muutosohjelman projektipäällikkö Tuija Åstedt sanoo.

Lapsen ja perheen samanaikainen auttaminen perhemallin mukaan on integroitua tukea ja palvelua, jossa moni eri ammattilainen työskentelee yhdessä. Toisaalta lapsi saa terapiaa ja tarvittaessa sijoituspaikan, mutta samalla myös vanhempia tuetaan vanhemmuuteen ja yritetään ratkaista vanhempien ongelmia. Koko perheen auttaminen vaatii perheterapeuttista osaamista ja suunnitelmallista perhetyötä.

- On ihan maalaisjärkistä ajattelua, että jos lapsi otetaan huostaan, myös vanhempia kannattaa hoitaa. Vaikka lapsi ei ikinä pystyisi palaamaan perheeseen, suhteet vanhempiin pysyvät parempina, Åstedt sanoo.

Kokonaisuuksia hajanaisuuksien sijaan

Perheterapia vaatii aina pitkäaikaista sitoutumista koko perheeltä. Usein lastensuojelutapausten taustalla on vanhempien päihde- ja mielenterveysongelmia, mutta ei suinkaan aina. Lapsen oireilu johtuu yleensä siitä, että hänet on jätetty pärjäämään liian itsenäisesti. Siihen ei auta, vaikka vanhempien läsnäolon puute olisi korvattu rahalla.

- Perhetyö on usein käytännön opastusta arkeen ja keskusteluapua. Ilmiöt ovat usein ylisukupolvisia, mutta niitä pystyy muuttamaan, kun ongelma on ensin tunnistettu, Åstedt sanoo.

Palveluiden hajanaisuus on yleisesti tunnistettu ongelma, jonka korjaaminen ei silti ole helppoa. Asiakkaan näkökulmasta palvelun pitäisi toimia niin, että koko perhe otetaan vastaan yhdessä paikassa huolineen ja murheineen. Ammattilaisten taas pitää hyväksyä se, että oman yksikön rahallinen satsaus ei välttämättä näy omissa säästöissä myöhemminkään, vaan hyöty siirtyy toisen yksikön tileille. Hyvinvointiyhtymässä palveluiden kokoamiseen on nyt mahdollisuus, mutta silti varhaiskasvatus ja koulut jäävät erilleen. Päijät-Hämeessä on alkamassa pilottihanke, jossa kokeillaan, miten toimisi lapsikohtainen budjetti, jossa palveluiden kustannuksia arvioidaan kokonaisuutena.

Kuva: Anssi Hietamaa

Hyviä muutoksia

Vaikka lastensuojelun ahdingosta on puhuttu paljon Päijät-Hämeessäkin, myös hyviä asioita tapahtuu. Yhtymässä on lähdetty satsaamaan varhaisen vaiheen palveluihin perustamalla muun muassa niin sanotut nopean toiminnan joukot, jotka ovat pystyneet vastaamaan perheiden hätään nopeasti. Myös lisähenkilöstöä on palkattu varhaisen vaiheen palveluihin. Åstedt johti aiemmin lastensuojelupalveluja, joissa hoidettiin niitä lapsia, joilla oli yhtäaikainen tarve laitoshoidolle ja psykiatriselle kuntoutukselle.

- Siellä näki usein, että jos ongelmiin olisi pystytty puuttumaan aiemmin, ne eivät olisi päässeet kasvamaan ja kroonistumaan, Åstedt sanoo.

Åstedt huomauttaa kuitenkin, että lastensuojeluun liittyvän keskustelun vaikeus on se, että vain ongelmat ja hirveät tapaukset nousevat esiin, mutta onnistumiset jäävät piiloon. Monessa asiassa on kuitenkin menty hyvään suuntaan.

Apua saa pyytää

Yksi tärkeä asia on viestittää perheille, että apua saa ja kannattaa pyytää. Moni kuitenkin häpeää uupumustaan ja lastensuojelun kalsea maine pelottaa. Lastensuojelu ei kuitenkaan ensimmäisenä ole viemässä lapsia pois kotoa.

- Ei pitäisi olla mitenkään erikoista, jos joku pyytää apua ajoissa. Pitäisi olla perhekeskus, jossa voi sanoa, että nyt en jaksa, Åstedt sanoo.

Emmi Tuomisto
emmi.tuomisto@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi