Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Sysmä-raha on vahvempi kuin euro

Paikallisrahan houkuttimena on sen korotettu ostovoima. Tavoitteena on rahavirtojen patoaminen omaan kuntaan.

Sysmän oma valuutta ilmenee koodina ruudulla. Tuija Palm, Mia Kärkkäinen (edessä) ja Pekka Palm ovat tehneet paikallisrahaa tunnetuksi pitäjässään. Kuva: Pirjo Kamppila
Kuva: Jani Keronen

Sysmässä on pian jotain, jota ei ole edes naapurikunta Hartolassa.

Hartola nimittää itseään kuningaskunnaksi, mutta Sysmälläpä on pian ihan oma raha, nimeltään sysmä. Valuutan lyhennys on ytimekkäästi S.

Paikallisrahan rajoitus on, että se kelpaa maksuvälineeksi vain osassa Sysmän kaupoista, eikä niissäkään välttämättä kaikkiin tuotteisiin. Kyse on siis vaihtokupongista tai virtuaalivaluutasta, jonka kaikki osapuolet hyväksyvät. Eurot kelpaavat tietenkin edelleen kaikkialla.

Kuin keskittämisetu

Paikallisraha aiotaan ottaa käyttöön lähiviikkoina. Sysmä-rahan arvoksi on sovittu 1,05 euroa. Päätöksen tästä tekivät paikalliset yrittäjät kokouksessaan tämän kuun lopussa.

Sysmä-rahassa yhdistyvät siis paikallinen kierto ja viiden prosentin hintaetu.

Samanlaisia piirteitä on kaupparyhmien korteissa bonuksineen ja pisteineen. Ne houkuttavat pyörittämään rahaa omassa piirissä.

Hintaedussa piilee koko idean houkutin. Kun kaupassa ostaa juustopaketin sysmissä, kauppa myöntää siitä käytännössä viiden prosentin alennuksen. Alennus kuitenkin hyvitetään kaupan omissa hankinnoissa, kun nekin tehdään sysmä-rahassa.

Vasta kun sysmä palautuu ostopiirin ulkopuolelle, sen arvokin palautuu takaisin euroksi. Palauttaja kärsii viiden prosentin kurssitappion ja maksaa myös kahden euron vaihtopalkkion.

Toho ei ottanut tulta

Sysmä-rahaa siis kannattaa pyörittää mahdollisimman pitkään kylän raitilla. Vajaan 4 000 vakiasukkaan kunnan ostovoima ei ole talvella kovin suuri.

Oman rahan avulla halutaan luoda uutta elinvoimaa Sysmään. Kuva: Pirjo Kamppila

Vastaavaa on tavoiteltu Suomessa ainakin Keski-Pohjanmaan Toholammilla noin vuosina 2008-2012. Rahan nimi oli toho, mutta se ei saanut suurta suosiota. Toho-raha kelpasi vain muutamassa liikkeessä. Toisaalta Tohosta puuttui kannustinlisä, koska sen arvo oli sama kuin euron.

Seteleitä ei luvassa

Sysmä-raha näkyy nyt parhaiten pienessä joulumyymälässä pääraitin varrella. Sielläkään ei ole tarjolla sysmä-seteleitä, eikä niitä aiotakaan painaa.

Paperirahan sijaan vieraalle esitellään mustavalkoista palapelimäistä kuvaa tietokoneen ruudulla. Se on QR-koodi, jonka avulla rahaa voi siirtää, esittelee sysmäläinen tietotekniikkayrittäjä Pekka Palm.

Tätä ennen käyttäjän on avattava oma paikallisvaluuttatili. Sinne voi ladata euroja omasta verkkopankista.

- Sitä voi verrata Veikkaus-tiliin, suhteuttaa Palm.

Raha kulkee koodissa

Koodia voi kuljettaa mukana älypuhelimessa. Rekisteröitynyt käyttäjä voi myös tulostaa paperiversion, johon on ladattu haluttu määrä rahaa. Paperin voi antaa myös toiselle henkilölle. Vaihtoraha jää tilille.

Jotkut Sysmän yritykset aikovat pyörittää sysmä-rahan tulostuspalvelua.

Oman rahan luominen ei ole aivan ilmaista. Päijät-Hämeen liitto tukee hanketta noin 38 000 eurolla. Sysmän omaa raha kuluu runsaat 31 000 euroa.

Sysmäläistä itsetuntoa esittelee pipon kartta. Kuva: Pirjo Kamppila

Tähän sisältyy kunnan jakamat viiden euron arvoiset kokeilurahat kuntalaisille. Osallistuvat yritykset saavat 50 euron arvoisen kannustimen.

Jalostettu bonuskortti

Valuutan teknisen järjestelmän toimittaa Arantio oy, joka aiemmin oli osa palveluseteleistä tunnettua Smartumia. Hanketta vetää konsultti, Asikkalan entinen kunnanjohtaja Juri Nieminen.

Pian siis kuka tahansa voi luoda itselleen omaa sysmä-rahaa, mutta kuka oli rahaidean keksijä?

Alunperin oli kuulemma suunnitelma Sysmä-bonuskortista, mutta se oli hankerahoittajan mielestä liian kulunut idea. Kortti jalostui kesän aikana rahaksi.

Paikallinen raha sopii myös Suomen Pankille

Ensimmäinen ajatus paikallisesta valuutasta lienee monilla ”onko se laillinen?”

- Muut maksuvälineet eivät ole laittomia, vaan sopimuksenvaraisia. Mutta laillisesta poikkeava valuutta ei poista velvoitteita, kuten tavarakaupan arvonlisäveroa tai tuloveroa. Ne maksetaan euroina, selvittää Suomen pankin osastopäällikkö Päivi Heikkinen.

- Suomessa on vahva sopimusvapaus ja -oikeus. Osapuolet voivat yhteisesti sopia esimerkiksi virtuaalivaluutan käytöstä.

Heikkinen tuntee Sysmän rahan vain tiedotusvälineiden kautta. Suomen Pankki ei seuraa eikä tilastoi vaihtoehtovaluuttoja.

- Mutta on osapuolten etu sopia vaihtosuhde, eli mikä on valuutan arvo euroissa. Tärkeää on, että valuutan arvo on vakaa, että sillä voi ostaa vielä ensi viikollakin.

Sysmässä raha liikkuu tileiltä toiselle ja jopa paikallinen säästöpankki on perustamassa kuntaa varten oman sysmä-raha-tilin. Sekin sopii.

- Eri tyyppisiä tilejä voi olla. Se ei uhkaa rahajärjestelmää.

Heikkinen pitää paikallisrahaa ilmiönä muiden ilmiöiden joukossa. Motiivit omaan rahaan voivat olla moninaiset.

- Esimerkiksi aikapankit ovat eräänlainen paikallisvaluutta. Niiden tarkoitus on lisätä yhteisöllisyyttä ja paikallista vaihdantaa.

Sysmän rahan hän arvelee olevan myös paikkakunnan markkinointia.

Pirjo Kamppila
pirjo.kamppila@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset käsiksi kaikkiin Etelä-Suomen Sanomien maksullisiin sisältöihin.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi