Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Jumalan siunaus jakaa presidenttiehdokkaat

Presidenttiehdokkaiden mielipiteet jakautuvat suhteessa Jumalan siunauksen toivottamiseen presidentin uudenvuodenpuheessa. Vain kolme presidenttiehdokasta on Uutissuomalaisen vaalikoneessa täysin samaa mieltä siitä, että presidentin olisi hyvä toivottaa uudenvuodenpuheessaan Jumalan siunausta. Väyrysen ja Haaviston kannat ovat muuttuneet kuudessa vuodessa.

Presidenttiehdokkaiden mielipiteet eroavat suhteessa Jumalan siunauksen toivottamiseen. Merja Kyllönen, Sauli Niinistö, Laura Huhtasaari ja Matti Vanhanen Ylen ensimmäisessä presidentinvaaliehdokkaiden vaalitentissä. Kuva: Markku Ulander / Lehtikuva

Presidenttiehdokkaiden mielipiteet jakautuvat suhteessa Jumalan siunauksen toivottamiseen presidentin uudenvuodenpuheessa. Vain kolme presidenttiehdokasta on Uutissuomalaisen vaalikoneessa täysin samaa mieltä siitä, että presidentin olisi hyvä toivottaa uudenvuodenpuheessaan Jumalan siunausta. Kolme ehdokasta on väittämästä täysin eri mieltä tai eri mieltä.

- Olen toivottanut uudenvuoden puheessani suomalaisille Jumalan siunausta ja teen niin jatkossakin mikäli minut valitaan, Sauli Niinistö (valitsijayhdistys) sanoo.

Myös Laura Huhtasaari (ps.) ja Paavo Väyrynen (valitsijayhdistys) ovat asiasta täysin samaa mieltä. Väyrysen mukaan kristinusko on osa suomalaista kulttuuria, jolla on yhä edelleen tärkeä paikka suomalaisten elämässä.

Kuusi vuotta sitten presidenttiehdokkaana ollut Väyrynen oli asiasta päinvastaista mieltä. Hän perusteli tätä sillä, ettei politiikkaa ja uskontoa pidä sekoittaa.

"Amerikkalainen tapa"

Nils Torvalds (r.) on väittämästä täysin eri mieltä. Torvaldsin mukaan Jumalan siunauksen toivottaminen on amerikkalainen tapa, joka istuu huonosti suomalaisessa perinteessä. SDP:n Tuula Haatainen vastasi kysymykseen astetta lievemmin ja oli väittämän kanssa eri mieltä.

- Siunauksen toivottaminen ei sovi minulle vaikka olen ymmärtänyt, että näin tekevät presidentit ovat tarkoittaneet tällä hyvää, Haatainen sanoo.

Merja Kyllönen (vas.) vastaa väittämään kuten Haatainen. Kyllösen mukaan uskontoihin pitää suhtautua neutraalisti. Siunauksen toivottaminen sinällään ei varsinaisesti tee pahaa kenellekään. Keskustan Matti Vanhanen oli väittämän kanssa samaa mieltä.

- Toivotus sen mukaan, miten se sopii tilanteeseen ja puhujan suuhun, Vanhanen vastaa.

Vihreiden Pekka Haavisto vastaa, ettei osaa sanoa. Kuusi vuotta sitten ehdokkaana ollut Haavisto oli valmis toivottamaan Jumalan siunausta puheensa päätteeksi.

Erilaiset tavat

Tasavallan presidentin uudenvuodenpuheet saivat alkunsa vuonna 1935, ja Jumala on ollut mukana puheissa vuodesta 1936 alkaen. Presidentti Urho Kekkosen kaudella Jumala katosi puheista. Vuosina 1957-1967 Kekkonen ei osoittanut kansalle erityistä lopputoivotusta. Tästä eteenpäin Kekkonen päätti useimmiten puheensa seuraavasti: "Vanhaa tapaa noudattaen toivotan kuulijoilleni ja koko Suomen kansalle hyvää ja onnellista uutta vuotta."

Presidentti Mauno Koivisto jatkoi Kekkosen perinnettä. Koivisto tyytyi toivomaan kaikille kansalaisille ”hyvää ja turvallista uutta vuotta".

Koivistoa seurannut presidentti Martti Ahtisaari sen sijaan päätti jokaisen pitämänsä uudenvuodenpuheen samoihin sanoihin: ”Toivotan kaikille kansalaisille hyvää uutta vuotta ja Jumalan siunausta.”

Presidentti Tarja Halonen jätti uskonnollisen viestin pois puheistaan toivottaen kansalaisille vain ”hyvää alkanutta vuotta”.

Uutissuomalainen

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Tilaa ESS Verkko Plus 3 kk
vain 7,90 €/kk (norm. 14,50 €)

Tilaa tästä

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments

Asiasanat:

Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X