Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Veteraanit Apulannan keikalla, MM-kisat, kuoromaraton ja jatkuva sade - mitä jäi käteen Suomi 100 -vuodesta?

Seurantatutkimuksen mukaan neljä viidestä piti juhlavuoteen osallistumista tärkeänä, ja Suomen yleinen ilmapiirikin parani. Erilaisia tapahtumia oli kymmeniä tuhansia, ja palaute kertoo niiden onnistuneen yli odotusten.

Iivo Niskasen kultajuhliin Lahden torilla osallistui poliisin arvion mukaan yli 10 000 ihmistä. Kuva: Sami Kuusivirta

Suomi 100 -vuosi onnistui järjestäjien mukaan yli odotusten. Ohjelmaan liitettiin 5 000 erilaista hanketta, ja yli 600 000 suomalaista osallistui ohjelman rakentamiseen.

Tapahtumia hankkeissa oli yhteensä kymmeniä tuhansia. Myös juhlavuoteen liittyvä seurantatutkimus kertoo, että neljä viidestä suomalaisesta piti juhlavuoteen osallistumista tärkeänä. Samaisen tutkimuksen mukaan kaikki suomalaiset ovat tietoisia itsenäisyyden satavuotisjuhlavuodesta ja kokemus juhlavuodesta on ollut hyvin myönteinen.

Itsenäisyyspäivän paraati pidettiin tänä vuonna Kuopiossa. Paraatiin osallistui noin 1100 henkilöä puolustusvoimista sekä veteraani-, reserviläis- ja maanpuolustusjärjestöistä. Kuva: Marko Happo

Seurantatutkimuksissa kysyttiin myös tyytyväisyyttä yleiseen ilmapiiriin Suomessa. Ensimmäiseen kahden vuoden takaiseen mittaukseen verrattuna tyytyväisten joukko on kasvanut selvästi. Nyt yli puolet vastaajista, 56 prosenttia, on vähintään melko tyytyväinen ilmapiiriin, kun syksyllä 2015 tyytyväisiä oli vain noin joka kolmas.

Itseäni on koskettanut eniten se, miten moni suomalainen on tehnyt hyvää tämän vuoden aikana. Pääsihteeri Pekka Timonen

- Kaikki saamamme palaute kertoo siitä, että suomalaiset todella ottivat juhlavuoden omakseen. Itseäni on koskettanut eniten se, miten moni suomalainen on tehnyt hyvää tämän vuoden aikana. On kudottu villasukkia toisille ja autettu naapuria. Meissä elää halu tehdä hyvää muille, sanoo Suomi 100 -juhlavuoden pääsihteeri Pekka Timonen.

Suomi 100 -vuoden kaksi päätavoitetta, yhdessä tekemisen lisääminen ja Suomen kansainvälisen profiilin nostaminen, toteutuivat Timosen mielestä hienosti.

Kunnat, järjestöt ja säätiöt panivat tapahtumiin paljon omaa rahaa

Suomen sata kauneinta kuorolaulua Jyväskylässä. Lokakuinen maratonkonsertti kokosi yhteen 20 kuoroa ja 500 laulajaa. Kuvassa Jyväskylän Naislaulajat ja Vaput. Kuva: Jaana Kautto

Valtion Suomi 100 -hankkeelle osoittama budjetti on yhteensä 19 miljoonaa euroa. Laskennallisesti jokainen suomalainen on maksanut juhlavuodesta hieman alle kolme ja puoli euroa per nuppi. Käytännössä juhlavuoden budjetti on Timosen mukaan moninkertainen.

- Valtion myöntämien eurojen ohella yritykset, järjestöt, kunnat, kaupungit ja säätiöt ovat käyttäneet juhlatapahtumiin paljon rahaa. Tapahtumien arvonlisäverotuotto ja Suomen maineelle tullut lisäarvo mutkistavat edelleen taloudellisen potin arviointia, Timonen sanoo.

Tarkemmat luvut selviävät vasta kevään 2018 aikana, kuten juhlavuoteen liittyvien tapahtumienkin tarkempi määrä. Periaate oli, että valtio kustantaa vain puolet kunkin hankkeen arvioiduista kuluista.

Löydettiin hyvät, osallistavat tavat juhlia - nuoret erityisen tyytyväisiä

Suomi 100 -seurantatutkimuksen mukaan tyytyväisimpiä juhlavuoteen ovat 15-24-vuotiaat nuoret ja juhlavuoteen aktiivisesti osallistuneet naiset.

- Onnistuimme luomaan nuoria puhuttelevia tapoja juhlia, eikä perinteistä juhlatoimikuntaa ollut. Nuoret saivat itse lähteä tekemään omannäköisiään juhlia, ja tämä tapa oli nuorille mieluinen. Juhlinta ei tapahtunut ylhäältä alaspäin tulevien sääntöjen mukaan, vaan jokainen sai halutessaan osallistua järjestämiseen tai tulla mukaan tapahtumiin, Timonen sanoo.

- Ja onhan meillä maailman hienoin nuoriso.

Hollo ja Martta -kansantanssifestivaalien tanssijoita matkalla pelipaikalle marraskuussa. Kuva: Mirja Hussain

Peruskouluissa ja oppilaitoksissa kautta maan löydettiin Timosen mielestä hyviä tapoja tuoda juhlavuotta esille. Hän toivoo, että myönteinen vire, jonka vuosi toi tullessaan, jatkuisi vielä pitkälle.

- Itsenäisyyspäivässä oli tänä vuonna aistittavissa valtava tunne, joka meni läpi maan. Itsenäisyyspäivää ei vain vietetty, sitä todella juhlittiin. Lisäksi juhlintaan löydettiin uusia tapoja ja muotoja, joiden toivoisin jäävän elämään. Esimerkiksi juhlinnan aloittaminen jo itsenäisyyspäivän aattona liputuksineen on jatkamisen arvoista.

Päijäthämäläisiä muistoja: "Suomisataa suomisataa, no niinhän siellä sataa!"

Lahtelainen Elina Jantunen oli lottana jatkosodassa. Hän osallistui Valtakunnalliseen veteraanijuhlaan Lahdessa huhtikuussa. Kuva: Juha Peurala

Yksi parhaista muistoista, joita Maija Väkeväisellä on Suomi 100 -juhlavuodesta, liittyy veteraaneihin. Suomi 100 -aluekoordinaattorina toimiva Väkeväinen Päijät-Hämeen liitosta kertoo, että toukokuussa häntä tuli tapaamaan lahtelainen sotaveteraani Tauno Strengell.

Strengell on järjestänyt kirkko- ja muistojuhlia, ja halusi järjestää vielä yhden konsertin juhlavuonna. Asiaa puuhattiin eteenpäin, ja Strengell teki jo lähtöä, kun Väkeväinen kysyi:

- Kukas siellä konsertissa esiintyy?

- Apulanta! Vastasi Strengell.

Väkeväisen mielestä Apulannan ja sotaveteraanin kohtaamisessa tiivistyy jotain olennaista suomalaisuudesta.

- Juhlavuoden merkittävimpiä tapahtumia olivat Lahden MM-kisat. Erityisesti kisojen avajaiset ja juhlakuoron esitys yhdessä kaupunginorkesterin kanssa ovat jääneet mieleen, Väkeväinen kertoo.

Myös esimerkiksi huhtikuussa järjestetty Valtakunnallinen veteraanijuhla Lahdessa, joulukuussa vietetty Vellamon maakuntajuhla ja Lahden Kaupunginteatterin Täällä Pohjantähden alla olivat vuoden kohokohtia.

Täällä Pohjantähden alla osat I ja II saivat ensi-iltansa Lahden kaupunginteatterissa. Kuva: Mirja Hussain

- Ilahduttavinta on ollut se, että pienet lapsetkin olivat tietoisia Suomen itsenäisyyden juhlavuodesta. Kouluissa ja päiväkodeissa on tuotu historia osaksi juhlavuotta. Niissä on järjestetty presidentinvaaleja ja itsenäisyysjuhlia kättelyineen.

Asikkalassa kesäkuussa pidetyt Vanhan ajan yleisurheilukilpailut tekivät nekin Väkeväiseen vaikutuksen.

- Kaikki oli tehty todella pedantisti ja talkootyöllä. Tapahtuma herätteli vanhaa talkoohenkeä ja kokosi yhteen eri-ikäisiä ihmisiä.

Väkeväinen ymmärtää heitäkin, joiden mielestä Suomi 100 -tapahtumia tuli ”tuutin täydeltä”, vähän liikaakin. Suomi 100 -ohjelmaan kirjattiin Päijät-Hämeestä reilu 214 hanketta.

Yhdessä hankkeessa saattoi olla useita tapahtumia. Kun Väkeväinen tapasi Suomesta Sveitsiin muuttaneita Sveitsissä käydessään, heiltä tuli rehellistä kommenttia Suomesta:

- Suomisataa suomisataa, no niinhän siellä sataa!

Väkeväinen tahtoo kuitenkin korostaa, että kommentit esitettiin hymyssä suin, iloisina kotimaan juhlavuodesta.

Kuorojen maakunnassa pidettiin maratonkonsertti ja osallistettiin maahanmuuttajia

Maakunnilla oli mahdollisuus saada anomuksella 90 000 euroa valtion tukea Suomi 100 -hankkeisiin. Tuon summan lisäksi Päijät-Hämeessä juhlavuoden tapahtumiin käytettiin 24 000 euroa, Keski-Suomessa 30 000 euroa.

Pohjois-Karjalassa kokonaispotti on vielä laskematta. Kaikki aluetukea hakeneet eivät sitä saaneet. Tukea myönnettäessä arvioitiin varsinkin hankkeen tuomaa lisäarvoa juhlavuodelle ja sen vaikutusta alueen elinvoimaan.

Aluekoordinaattori Raija Partanen Keski-Suomen liitosta kertoo, ettei mikään maakunnan juhlavuositapahtumista nouse ylitse muiden. Partasen mukaan noin 400 tapahtuman joukossa oli paljon pieniä tapahtumia, joista suurin osa liittyi kulttuuriin tai maahanmuuttajien osallistamiseen.

Valtakunnallisessa veteraanijuhlassa Lahdessa seppelpartio vei muistoseppeleen sankarihaudoille kiitollisuuden ja kunnian osoituksena sodissa kaatuneille. Kuva: Sami Lettojärvi

- Keski-Suomen maakunta on kuorojen maakunta. Oma suosikkini juhlavuoden tapahtumista on lokakuussa Jyväskylässä pidetty Suomen 100 kauneinta kuorolaulua -maratonkonsertti. 20 keskisuomalaista kuoroa esitti lauluja konsertissa, joka kesti kello kahdesta iltakahdeksaan. Kappaleet valittiin yhteistyössä kuoronjohtajien ja yleisön kanssa, Partanen kertoo.

Hän arvioi, että juhlavuosi ei järisyttänyt merkittävästi maakunnan toimintatapoja. Keski-Suomessa on toimittu jo muutenkin verkostomaisesti.

- Toki tapahtumat ovat varmaan lisänneet yhteisöllisyyttä pienissä kylissä, ja erilaiset juhlat ovat niitä järjestäville tosi tärkeitä.

Presidenttiparin vierailu sähköisti muutenkin odotetun Jukolan

Reijo Muje Pohjois-Karjalan maakuntaliitosta kertoo, että Enossa järjestetty Jukolan viesti oli alueen suurin Suomi 100 -statuksen tapahtuma kuluneena vuonna. Jukolan merkittävyys maakunnalle sai lisäarvoa tasavallan presidentin Sauli Niinistön ja hänen puolisonsa Jenni Haukion vierailusta suunnistustapahtumassa.
Jukolan viesti Enossa kesällä 2017. Venlojen viesti maaliintulot voittajat vasemmalta Sara Eskilsson, Galina Vinogradova, Natalia Gemperle ja Josefine Heikka. Kuva: Jarno Artika

- Suomi 100 -tapahtumia järjesti lähes 400 tahoa. Lisäksi esimerkiksi kunnat ja kaupungit järjestivät lukuisia tapahtumia, joille ei oltu haettu virallista Suomi 100 -statusta, Muje kertoo.

Palaute tapahtumista on ollut todella positiivista, ja eri tapahtumat saivat paljon väkeä liikkeelle.

- Pelkästään ilotulituksia uutenavuotena 2017 ja viimeksi itsenäisyyspäivänä oli seuraamassa valtavan paljon enemmän väkeä kuin muina vuosina. Itsenäisyyspäivän aattona Joensuussa pidetty nuorten gaalailta keräsi yli 3 000 henkeä Joensuun Areenalle, ja oli laajuudessaan valtakunnallisesti merkittävä nuorten tapahtuma.

Myös Joensuun kaupungin alkuvuodesta järjestämä Suomen suurin disko houkutteli yli 5 000 osallistujaa.

- Juhlavuodesta jää jonkinlaista pysyvääkin myönteistä jälkeä. Esimerkiksi ensimmäistä kertaa pidetyt Maailman suurimmat villiruokafestarit Ilomantsissa pidetään myös vuonna 2018. Olen kaikkiaan hyvin tyytyväinen juhlavuoteen, Muje sanoo.

Suomi 100 -seurantatutkimus on tähän mennessä toteutettu neljä kertaa, ja viimeinen osa tehdään maaliskuussa 2018. Tutkimuksessa haastatellaan yli tuhatta 15-84-vuotiasta Suomessa asuvaa henkilöä.

Suomi 100

Alueverkosto

Juhlavuotta oli rakentamassa Suomi 100 -alueverkosto, joka koostuu 19:stä maakuntien liitosta ja kuudesta suurimmasta kaupungista.

Juhlavuoden 19 miljoonan budjetista 2,25 miljoonaa euroa on kohdennettu alueelliseen ohjelmatyöhön. Ohjelmarahan saaminen on edellyttänyt, että alueet itse ovat rahoittaneet Suomi 100 -työtä vähintään saman summan verran.

Avustettuja hankkeita on ollut yhteensä noin 750.

Aluekoordinaattorit vastaavat juhlavuoden ohjelman ja viestinnän suunnittelusta ja toteutuksesta omilla alueillaan.

Saara Larkio
saara.larkio@ess.fi
Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS Verkko Plus 1 kk vain 7,90 € (norm. 14,50 €) ja pääset käsiksi kaikkiin Etelä-Suomen Sanomien maksullisiin sisältöihin.

Tilaa tästä 1 kk 7,90 €

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X