Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Hämeenkoskelaisessa mallassaunassa syntyneestä ärripurrista tuli suurmies

J.K. Paasikivi sijoittui neljänneksi ESS:n Vuosisadan merkittävin päijäthämäläinen -äänestyksessä. Äänestys järjestettiin ESS.fissä marras-joulukuussa.

ESS:n Vuosisadan merkittävin päijäthämäläinen -äänestyksessä neljänneksi sijoittunut J.K. Paasikivi lähdössä neuvotteluihin Moskovaan lokakuussa 1939. Selin kuvassa ulkoministeri Väinö Tanner. Kuva: SA-kuva

Marraskuussa 1870 kangaskauppias Johan August Hellstén matkusti raskaana olevan Karoliina-vaimonsa kanssa hevoskyydillä kotoaan Tampereelta kohti Lahden markkinoita. Matkantekijät joutuivat pysähtymään Koski Hl:n Huljalassa tutussa Kulma-Seppälän talossa, kun rouvan synnytyspoltot alkoivat. Perheelle syntyi poika talon mallassaunan isossa pirtissä. Lapsi kastettiin Johan Gustaf Hellsténiksi.

Poika oli vasta 4-vuotias, kun äiti kuoli. Perhe muutti Hollolaan Lahden taajamaan, ja Juho Kustiksi kutsuttu poika opiskeli Lahden kylän kansakoulussa. Lukio-opinnot Hämeenlinnassa aloitettuaan hän suomensi sukunimensä Paasikiveksi.

Paasikivi muutti kihlattunsa Anna Forsmanin kanssa Lahden kauppalaan, missä hän toimi kansanopistolla luennoitsijana. Työnsä ohella hän oli mukana perustamassa vuonna 1896 aloittanutta Lahden yhteiskoulua ja työskenteli yhden lukuvuoden sen opettajanakin. Hän oli vaikuttamassa myös kauppalan ensimmäisen eli Vuorikadun kansakoulun rakennuttamiseen.

Lahden Paasikivi-Seuran puheenjohtajana toiminut Ville Marjomäki sanoo, että Paasikivi oli Lahdessa merkittävä sivistyspyrintöjen herättäjä.

- Tuolloin kansansivistyksen ajatus eli nousuvaihettaan. Se ei ollut vielä itsestäänselvyys, Marjomäki sanoo.

Hänen mukaansa Paasikiven perintö elää Päijät-Hämeessä niissä laitoksissa, joita hän oli perustamassa.

- Se on se konkreettinen, merkittävä panos, jonka hän jätti jälkeensä tänne. Hän oli herättämässä ja aktivoimassa Lahden ympäristöä.

Muisti juurensa

Paasikiven poliittinen aktiivisuus alkoi herätä vuosisadan lopulla. Helmikuun manifesti vuonna 1899 sai hänet keräämään Lahdessa nimiä suureen adressiin. 1900-luvun alkuvuodet olivat Paasikivelle poliittista oppiaikaa. Hänet valittiin Suomalaisen Puolueen listoilta eduskuntaan vuonna 1907.

Kansallis-Osake-Pankin pääjohtajana Paasikivi työskenteli kaksi vuosikymmentä ja toimi samalla myös politiikassa.

Vaimo Anna Paasikivi kuoli vuonna 1931. J.K. Paasikivi avioitui uudelleen vuonna 1934 Kärkölästä kotoisin olleen Allina ”Alli” Valveen kanssa.

Paasikivi luotsasi Suomea hankalien aikojen läpi ja toimi useasti rauhanneuvottelijana. Vuonna 1920 hän oli Suomen valtuuskunnan johtaja Tarton rauhanneuvotteluissa. Paasikiven vankkaa idänsuhteiden asiantuntemusta tarvittiin myös talvisodan alla ja monta kertaa myöhemminkin Suomen siirtyessä sodasta rauhan kauteen.Mannerheimin erottua presidentin tehtävästä maaliskuussa 1946 eduskunta valitsi Paasikiven presidentiksi, jona hän toimi kymmenen vuotta.

Ville Marjomäki toteaa, että vaikka Paasikivi on näiden myöhempien saavutustensa ansiosta enemmän kansallista omaisuutta, on hän ollut päijäthämäläisille läheinen.

- Hän myös muisti juurensa ja vieraili täällä, Marjomäki kertoo.

Pojanpoika muisteli lämmöllä

Juho Kusti Paasikiven pojanpoika, tohtori Juhani Paasikivi muisteli isoisäänsä tämän syntymän 125-vuotispäivänä Etelä-Suomen Sanomissa joulukuussa 1995.

- Parhaiten muistan isoisästä pehmeän, sikarilta tuoksuvan posken. Meillä oli perheessä tapana antaa poskisuukkoja, hän kertoi.

J.K. Paasikivi tunnettiin ärhäkästä luonteestaan ja vaihtelevista mielialoistaan.

- Me yritimme aina pitää hänet hyvällä päällä, mutta kun hän alkoi puhaltaa peukaloitaan, tiesimme myrskyn olevan tulossa, pojanpoika muisteli.

Juhani Paasikivi näytti Hämeenkoskella myös isoisänsä kirjoittamaa kirjettä. Siinä tämä kertoi, että hänen paras huvinsa on tehdä paljon työtä ja saada siinä tuloksia - ”eikä liikaa huvitella”. Kirje päättyy: ”Ja kun katson taaksepäin, en halunnut elämäni toisin olevankaan.”

Lähteitä: Etelä-Suomen Sanomien arkisto, Kansallisbiografia, suomenpresidentit.fi, Wikipedia

Kuka?

Juho Kusti Paasikivi

Syntyi 27.11.1870 Hämeen läänin Koskella.

Kansanedustajana 1907-1909 ja 1910-1914.

Kansallis-Osake-Pankin pääjohtajana 1914-1934.

Suomen erikoislähettiläänä Tukholmassa 1936-1940 ja Moskovassa 1940-1941.

Pääministerinä 1944-1946.

Suomen tasavallan presidenttinä 1946-1956.

Kuoli 14.12.1956 Helsingissä.

Veera Malin
veera.malin@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi