Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Yhä useampi ammattiin opiskeleva kaipaa lisää opetusta - nimen omaan opettajan pitämää opetusta

Vieraskieliset kokevat muita enemmän syrjintää ja kiusaamista jopa opettajien taholta.

Moni ammattiin opiskeleva toivoisi saavansa koulussa enemmän opetusta. Amisbarometrin mukaan eniten kaivattaisiin omaan opiskelualaan liittyvää opettajan pitämää opetusta. Kuva: Sami Saarenpää

Yhä useampi ammattiin opiskeleva kaipaa lisää opetusta, selviää keskiviikkona julkistettavasta Amisbarometrista. Erityisen paljon on kasvanut niiden osuus, jotka kaipaavat omaan opiskelualaan liittyvää opettajan pitämää opetusta: vuonna 2015 tehdyssä ensimmäisessä Amisbarometrissa näin ajatteli joka viides (20 prosenttia), nyt useampi kuin joka kolmas (34 prosenttia).

- Tämä tuo mielenkiintoisen näkökulman siihen, että viimeaikaiset koulutusleikkaukset ovat kohdistuneet pitkälti opetus- ja ohjaushenkilökuntaan, kommentoi kehittämispäällikkö Elina Nurmikari tutkimuksen toteuttaneesta Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otuksesta.

OAJ:n koulutusasiainpäällikkö Nina Lahtinen näkee, että opetuksen lisäämistoiveet ovat selvä reaktio opetuksen vähentymiseen.

- Meillä on oppilaitoksia, kuten Hyria, joissa väitetään, että opiskelijalla ei ole itseopiskelua, kun läsnä on ohjaaja. Mutta ei se ole sama asia, Lahtinen sanoo

Hyria nousi jokin aika sitten otsikoihin, kun oppilaitos siirsi osan opettajan töistä ohjaajalle. Lahtisen mielestä kysely on viesti koulutuksen järjestäjille, että säästöt pitäisi löytää jostain muualta kuin opetuksesta.

Hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden asiantuntija Hanna Huumonen Suomen Ammattiin Opiskelevien liitto - Sakki ry:stä pohtii, että seuraavassa kyselyssä nähdään jo ammatillisen koulutuksen reformin vaikutukset.

- Siinähän siirrytään työelämäpainotteisempaan opiskeluun.

Tämän vuoden barometrissa myös lisää työssäoppimista kaipaavien osuus oli kasvanut, kymmenellä prosenttiyksiköllä 38 prosenttiin vastaajista.

Käytännössä amikset kaipasivat entistä enemmän lisää oikeastaan kaikenlaista opetusta. Hanna Huumosen mielestä tämä kertoo siitä, että amikset haluavat lisää muuta kuin itseopiskelua.

Erityyppisten opetustapojen määrästä kysyttiin eri kysymyksillä. Kussakin kysymyksessä opetuksen määrää sopivana pitävien osuus oli suunnilleen puolet vastaajista.

Rasismi on läsnä amiksessakin

Suurin osa amisopiskelijoista voi barometrin mukaan melko hyvin, mutta joka kolmas kertoo olleensa jossain vaiheessa masentunut ja yksinäisyyttä kokevien osuus on hieman kasvanut.

Muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvista 24 prosenttia kertoi kokeneensa syrjintää etnisen tai kulttuurisen taustan perusteella. Ruotsinkielisistä näin sanoi 12 prosenttia, suomenkielisistä 4. Vieraskieliset kokivat muita enemmän myös kiusaamista ja seksuaalista häirintää.

- Vieraskielisten kohtaama syrjintä on ilmiö, jonka havaitsimme jo kaksi vuotta sitten tehdyssä tutkimuksessa, mutta silloin koimme, ettei aika ehkä ollut vielä kypsä nostamaan tätä asiaa esiin, kertoo Otuksen Elina Nurmikari.

- Huolestuttavinta oli se, että opiskelijat olivat kokeneet kiusaamista myös opettajien puolelta. Toivoisi, että myös oppilaitosten johdossa herättäisiin, sanoo Sakki ry:n Hanna Huumonen.

Vieraskielisistä 23 prosenttia kertoi opettajan kiusanneen. Yksi lääke tähän olisi Elina Nurmikarin mukaan opettajien täydennyskoulutus erilaisten opiskelijoiden kohtaamiseen.

OAJ:n Nina Lahtinen kertoo, että opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) asettama työryhmä pohtii parhaillaan, miten kiusaaminen saataisiin loppumaan. Lahtinen kuuluu itsekin työryhmään.

- Syrjivä kiusaaminen on viime vuosina noussut kiusaamiskyselyissä esiin uutena huolestuttavana piirteenä, hän sanoo.

Ylijohtaja Mika Tammilehto OKM:stä kertoo, että osana reformin toimeenpanoa on tarkoitus aloittaa jo ensi vuoden alussa hankkeita, joissa voidaan puuttua myös kiusaamiseen ja häirintään.

- Seksuaalinen häirintä ja kiusaaminen eivät ole hyväksyttäviä ammatillisessa koulutuksessa. Koulutuksen järjestäjien vastuulla on huolehtia siitä, että oppimisympäristöt ovat kaikille turvallisia.

Kysely toista kertaa

Amisbarometri toteutettiin nyt toista kertaa, ensimmäinen oli 2015.

Kyselytutkimuksen ovat tehneet Suomen Ammattiin Opiskelevien liitto - Sakki ry ja Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus.

Hankkeen tukijoita ovat opetus- ja kulttuuriministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö sekä laaja asiantuntijaverkosto.

Kyselyyn osallistui yhteensä yli 9 600 toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa opiskelevaa. Koulutuksen järjestäjiä oli mukana 64 eli 29 prosenttia kaikista koulutuksen järjestäjistä.

Kysely on tieteellisesti toteutettu ja sen aineisto on vapaasti esimerkiksi koulutuksen järjestäjien ja tutkijoiden hyödynnettävissä.

Minna Harmaala / Uutissuomalainen
Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS Verkko Plus 1 kk vain 7,90 € (norm. 14,50 €) ja pääset käsiksi kaikkiin Etelä-Suomen Sanomien maksullisiin sisältöihin.

Tilaa tästä 1 kk 7,90 €

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X