Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Putkisängyistä ja lastenvaunuista kasvoi Lahden seudun metalliteollisuus

Raute, Upo ja Putkiteos: Sota, sotakorvaukset ja suuret ikäluokat vauhdittivat. Juttu on osa Etelä-Suomen Sanomien Suomi 100 -juhlasarjaa.

Sorvaaja Ivar Lindqvist teki työtään Upon tehtaalla.

Se oli metallin vuosikymmen - eikä vain siksi, että terästä lensi talvi- ja jatkosodassa ilma sakeanaan.

Suomen metalliteollisuus oli 1930-luvun lopulta alkaen viritetty sotaa käyvän armeijan tarpeisiin. Kerrotaan esimerkiksi, että Lahden Rautateollisuuden (myöh. Raute) tehtaissa Lahden Paavolassa ja Möysässä sekä Heinolassa sorvattiin jatkosodan aikana valtaosa Suomen armeijan raskaista tykinammusten kuorista.

Lahden seudun kenties tunnetuimman metalliyrityksen toimissa näkyi sodan vaikutus selvänä kevääseen 1952 asti. Lahden Rautateollisuus toimitti Suomen sotakorvauksina Neuvostoliittoon kaikkiaan 1 119 konetta apulaitteineen. Nuo koneet antoivat sykäyksen Rautateollisuuden nousulle, jonka jatkumo on nykytilanne, jossa Raute on maailman suurin vaneri- ja viilupalkkitehtaiden toimittaja.

Sotakorvauskoneiden listalla oli saha- ja puusepänkoneita sekä puutalo- ja vaneritehtaiden koneita. Niitä meni itänaapuriin myöhemmin normaalina vientikauppana.

Lahteen syntyi sotakorvausten ansiosta paljon aivan uuttakin metalliteollisuutta.

Lahteen syntyi sotakorvausten ansiosta paljon aivan uuttakin metalliteollisuutta, muun muassa Upon valimo.

Hieman ennen talvisotaa saivat alkunsa Upo (Uusi Putkisänky Osakeyhtiö) sekä Putkiteos, josta nimenvaihdon jälkeen tuli Joutjärvi Oy (Jovi) ja siitä yrityskaupan myötä Merivaara.

Historiansa aikana noin kaksi miljoonaa sänkyä myynyt Heteka (Helsingin Teräshuonekalutehdas) oli ykkönen, mutta viisi muutakin tekijää tiedetään - kaksi niistä Lahdessa

Upo ja Putkiteos valmistivat teräsrakenteista joustinsänkyä, joka oli kestävä ja hygieeninen tilaihme: yöllä kahdenmaattava, mutta päivällä helposti sisäkkäin kasattava. Kysyntää riitti suurten ikäluokkien ja pienten asuntojen maassa.Kalevi Rekolan Jovi oli lopulta kaupungin suurimpia. Noin 600 hengen voimin se valmisti myös lastenvaunuja ja paljon muitakin metalliosaamista vaativia tuotteita.

Kodinkoneita suomalaisille

Askon sisaryhtiö Upo aloitti vuonna 1938 putkisänkyjen valmistuksen emoyrityksen huonekalutehtaan pihassa.

Pian tulivat mukaan lastenvaunut ja siitä eteenpäin laaja tuotekirjo ajan kulloisiinkin tarpeisiin. Sänkytehtailu päättyi Upolla vasta vuonna 1965.

Jo 1950-luvulta mukaan tulivat sähkökäyttöiset kodinkoneet, jääkaapit, liedet ja pesukoneet.

Tuontirajoitukset olivat sodan jälkeen tiukat, mutta jo vuonna 1950 tuhansissa helsinkiläiskodeissa pyykit pestiin Hoover-pulsaattorikoneilla.

Upon johtaja Arvi Tammivuori seurasi aikaansa. Pesukoneiden tuotantolinjaa ruvettiin rakentamaan vuonna 1953, ja vuosikymmenen lopulla Upon Kultanuoli oli Suomen suosituin pesukone.

Ruotsalaisen Elektroluxin (myöh. Electrolux) lisenssillä alettiin koota jääkaappeja Lahdessa.

Tuotanto kasvoi kasvamistaan ja vuonna 1965 Upo valmisti yhteensä 300 000 jääkaappia, pesukonetta, pyykinkuivaajaa, mankelia, liettä ja lämminilmakehitintä. Pesukoneita tehtiin Lahdessa vuoteen 2002 asti. Slovenialaiselle Gorenjelle vuonna 2010 myyty liesitehdas sammui vuonna 2012.

Askon ja Upon suurin jatkajayritys on Uponor. Se on yksi maailman suurimmista muoviputkivalmistajista ja lähes 300 työntekijällään Lahden suurimpia teollisuusyrityksiä.

Kemppi aloitti 1949

Karjalaislähtöinen Martti Kemppi aloitti vuonna 1949 yritystoiminnan, josta kehittyi yksi Lahden kaupungin merkittävimmistä.

Sähköhitsauslaitteita valmistava Kemppi kuuluu näinäkin aikoina kaupungin suurimpiin yrityksiin sekä liikevaihdoltaan (vuonna 2016 yli 110 miljoonaa euroa) että työntekijämäärältään (Lahdessa noin 400).

Monien muiden teknologiayritysten tapaan Kemppi on nykyään yhä enemmän tietotekniikkaa hyödyntävä järjestelmätoimittaja. Hitsauslaitteetkin osaavat nykyään mitata työn jälkeä ja varmistua ennen töiden aloittamista, että puikoissa on työn vaatimukset täyttävä hitsari.

Linja-autoja Jokimaalta

Ei sovi unohtaa Lahden Autokoria. Saarion perheen yritys rakensi vuosikymmenien ajan linja-autonkoreja Villähteellä ja lopuksi myös Jokimaalla. Niillä autoilla on tehty miljoonia ja taas miljoonia matkoja.

Neljäkymmenluvulla alkanut Autokorin toiminta loppui 2000-luvulla sen jälkeen, kun Jokimaalle oli rakennettu iso tehdas. Linja-autonkorien valmistus kuitenkin jatkuu samalla tehtaalla yli 200 hengen voimin ruotsalaisen Scanian omistuksessa.

Lähteet: Voitto Talonen (toim.): Yrittäjiä ja yrityksiä Lahden seudulla, 1966; Isto Mikkonen: Yrittäjyys, omistajuus, kansainvälisyys. Uponor Oyj 90 vuotta, 2008.; ESS arkisto

Uusia yrityksiä 1940-luvulla

Lahden Seudun Kauppakunta (SOK-lainen osuuskauppa) 1941

Eiri 1944

Lahden Autokori 1945

Virke, Orimattila 1945

Kemppi 1949

Muovijaloste 1949

Karjalasta 1940-luvulla muuttaneita yrityksiä mm.: Koiviston Auto, Kääpä ja Starckjohann

Kalle Puttonen
kalle.puttonen@ess.fi
Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS Verkko Plus 1 kk vain 7,90 € (norm. 14,50 €) ja pääset käsiksi kaikkiin Etelä-Suomen Sanomien maksullisiin sisältöihin.

Tilaa tästä 1 kk 7,90 €

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X