Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Kansalaisaloitteen allekirjoitusiän laskemiselle kannatusta viidessä puolueessa

EU-komissio ehdottaa kansalaisaloitteen allekirjoittajien ikärajan laskemisesta 16 vuoteen. Pitäisikö Suomen kansalaisaloitteen olla samassa linjassa? Uutissuomalainen kysyi kaikkien yhdeksän puolueen edustajilta mielipidettä kansalaisaloitteen ikärajan laskemiseen.

Komissio laskisi EU-kansalaisaloitteen allekirjoittajien ikärajan 16 vuoteen. Suomessa samaa keskustelua käytiin jo vuonna 2014. Nyt ajatus saa kannatusta viidessä puolueessa. Kuva: Kauko Jyrki

Kansalaisaloitteen vireillepanon ja allekirjoittajien ikärajan lasku 16 vuoteen nykyisestä 18 vuodesta saa kannatusta viidessä eduskuntapuolueessa. Uutissuomalainen kysyi kaikkien yhdeksän puolueen edustajilta mielipidettä kansalaisaloitteen ikärajan laskemiseen sen jälkeen, kun Euroopan komissio esitti EU-kansalaisaloitteen allekirjoittajien ikärajan laskemista 16 vuoteen.

EU-komission ehdotusta perustellaan halulla vahvistaa demokratiaa ja edistää kansalaisten osallistumismahdollisuuksia Euroopan unionissa.

Allekirjoittajien ikärajan laskeminen saa kannatusta vihreiden, keskustan, vasemmistoliiton, perussuomalaisten ja kristillisdemokraattien puoluesihteereiltä. Sen sijaan kokoomuksen, demarien ja ruotsalaisten puoluesihteerit eivät kannata ehdotusta. Sinisillä ei ole vielä linjausta asiasta, kertoo eduskuntaryhmän puheenjohtaja Simon Elo.

Nykyisin rajana on äänioikeusikä, joka on lähes kaikissa EU-maissa 18 vuotta. Myös Suomessa kansalaisaloitteen vireillepanijan ja allekirjoittajan täytyy olla 18 vuotta täyttänyt.

Suomessa oikeusministeriön asettama parlamentaarinen työryhmä selvitti jo vuonna 2014 kansalaisaloitteen allekirjoittamisen ikärajan laskemista nykyisestä 18:sta 15 vuoteen. Asia ei silloin edennyt.

Vaikuttamaan tekemisen kautta

Vihreissä allekirjoittajien ikärajan laskeminen on kirjoitettu demokratiaohjelmaan.

- Yhteiskunnallinen vaikuttaminen opitaan parhaiten tekemisen kautta. Nuorten aktiivisuuden lisäämiseen ikärajan laskeminen ei kuitenkaan yksin riitä, vaan nuorten mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa pitää muutenkin lisätä, puoluesihteeri Kaisa Hernberg sanoo.

Keskustassa kannatetaan vihreiden tavoin ikärajan laskemista paitsi vaaleissa, myös kansalaisaloitteiden vireillepanossa ja allekirjoittamisessa.

- Jos äänestysikärajaa lasketaan, olisi loogisinta, että kansalaisaloitteen tekemisen ikäraja lasketaan myös 16 vuoteen. Nuoret pitää saada paremmin osaksi päätöksentekoa, puoluesihteeri Jouni Ovaska (kesk.) sanoo.

Vasemmistoliiton puoluesihteeri Joonas Leppänen toivoo, että käytössä olisi mahdollisimman monia keinoja.

- Demokratiaa ohjaava pääperiaate on yhtäläinen osallistuminen ja kaikki ne toimet jota edistää tätä ovat kannatettavia, hän sanoo.

Asmo Maanselkä (kd.) pitäisi hyvänä, jos kansalaisaloitteet olisivat linjassa toistensa kanssa.

- Hyvä nuorten yhteiskunnallisen aktiivisuuden edistämistapa voisi olla tuon kansalaisaloitteen ikärajan laskeminen 16 vuoteen, hän sanoo.

Myös perussuomalaisten puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo olisi valmis laskemaan kansalaisaloitteen ikärajaa.

- Kansalaisaloitteen ikärajaa voisi laskea. Se on hyvä esitys.

Kyseessä on aloite lakimuutokseen

Demarit eivät kannata ikärajojen laskemista sen paremmin vaaleissa kuin kansalaisaloitteissakaan.

- Kansalaisaloitteiden ikärajan on hyvä noudattaa vaalien osallistumisen ikärajaa, Antton Rönnholm (sd.) sanoo.

Ruotsalaisten Fredrik Guseff muistuttaa, että kytkemällä aloiteoikeus äänioikeuteen on haluttu korostaa kansalaisaloiteinstituution vahvuutta. Hän ei lähtisi siitä syystä alentamaan ikärajoja.

- Kyseessähän on aloite tehdä lakimuutos. Aloiteoikeus on nykyisellään rajattu äänioikeutetuille Suomen kansalaisille. Aloiteoikeuden kytkemisellä äänioikeuteen on korostettu sen merkitystä valtiollisen osallistumisen muotona.

Kokoomuksessa suhtaudutaan myönteisesti äänestysikärajan laskemiseen kuntavaaleissa, mutta ei kansalaisaloitteen allekirjoittamisessa.

- En näe tarpeelliseksi muuttaa nykykäytäntöä näiltä osin, myös Janne Pesonen (kok.) miettii.

- Nuorten kiinnostusta politiikkaan ja yhteiskuntavaikuttamiseen voisi lisätä helposti esimerkiksi mahdollistamalla puolueiden nykyistä parempi esilläolo oppilaitoksissa, Pesonen sanoo.

Uutissuomalainen kysyi puoluesihteerien kantaa asiaan 23.-29.11.

Tarja Koljonen / Uutissuomalainen
tarja.koljonen@uutissuomalainen.fi
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Asiasanat

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi