Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Influenssaviruksiin kuolee 250 000-500 000 ihmistä joka vuosi, miksi virukset tappavat?

Influenssa ei ole vain ihmisen vitsaus - tautiin voivat sairastua myös linnut, siat ja hevoset

Maailmalla on nyt liikkeellä kahta erilaista A-virusta: A(H1N1) ja A(H3N2) sekä kahta erilaista B-virusta. Ainakin osan näistä odotetaan saapuvan talvella myös Suomeen.

Influenssavirukset ovat äärimmäisen yksinkertaisia, mutta tehokkaita sairauksia. Ihmiseen päästessään ne tiirikoivat itsensä soluihin ja muuttavat ne virusten kopiokoneeksi.

Niitä leijuu ilmassa ja makaa pöydillä, ovenkahvoilla, kännyköiden näytöillä ja porraskaiteilla. Suurennoksissa ne näyttävät nystyräisiltä stressipalloilta, ja stressipallojen tapaan ne ovat itsessään käytännössä elottomia.

Tilanne muuttuu, kun ne päätyvät hengitysteiden limakalvoille ja tunkeutuvat solujen sisään. Siellä ne alkavat lisääntyä ja sairastuttavat ihmisen.

Influenssaviruksella on varsin yksinkertainen koneisto, jossa ei ole mitään ylimääräistä: proteiinikuoren eli kapsidin sisällä on perimä ja perimää kopioivia entsyymejä.

Näiden vähäisten aineksien avulla influenssavirukset kykenevät aiheuttamaan vakavan sairauden Maailman terveysjärjestö WHO:n arvion mukaan 3—5 miljoonalle ihmiselle vuosittain. Influenssaan kuolee 250 000—500 000 ihmistä joka vuosi.

Miten ne tekevät sen?

Virukset käyvät ikuista kilpajuoksua elimistön puolustusjärjestelmiä vastaan

Virukset pystyvät huijaamaan ihmisten puolustusjärjestelmiä. Ne livahtavat sisään elimistössämme oleviin soluihin ja kaappaavat niiden toiminnot omaan käyttöönsä. Soluista tulee viruksen kopiokoneita, ja ihminen sairastuu.

Influenssaviruksien tehokkuuden salaisuus on niiden kyvyssä muuntua helposti ja nopeasti.

- Viruksen lisääntyessä sen omat entsyymit kopioivat perimää väärin, jonka seurauksena virus muuntuu. Tämän kaltaista influenssaviruksen muuntumista esiintyy jatkuvasti, kertoo erityisasiantuntija Niina Ikonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n asiantuntijamikrobiologiayksiköstä.

Joskus käy myös niin, että kaksi erilaista virusta päätyy lisääntymään samaan soluun. Tuolloin ne pystyvät helposti ottamaan osan perimästä toisiltaan, jolloin syntyvä virussukupolvi on erilainen kuin edeltäjänsä.

Kaikki uudet virukset eivät menesty.

- Osa uusista muuntuneista viruksista on elinkelvottomia eivätkä kykene levittämään tautia.

Joskus kuitenkin syntyy geeniyhdistelmältään uudentyyppisiä viruksia, jotka ovat elinvoimaisia ja kykenevät helposti tarttumaan ihmisestä toiseen. Niiden etuna on usein se, että ihmisen suoja uudenlaisia viruksia vastaan voi olla heikko tai se voi puuttua kokonaan.

Silloin virukset voivat hyvin nopeasti levitä eri puolille maapalloa ja aiheuttaa huomattavasti tavallista enemmän vakavia sairauksia ja kuolemia. Viimeksi tällaisen maailmanlaajuisen pandemian aiheutti vuonna 2009 influenssa A(H1N1)-virus, joka tunnetaan myös sikainfluenssana.

Nimensä se sai siitä, että virus muistutti perimältään eniten sioilla tavattua influenssavirusta.

Influenssaviruksen menestyminen perustuu muuntautumiskykyyn Influenssaviruksia on kolmea eri tyyppiä: A-, B- ja C-influenssaviruksia. Sekä A- että B-virukset voivat aiheuttaa vakavia sairauksia. C-viruksen saanut sairastuu yleensä lievään nuhakuumeeseen. Influenssaviruksen perimä on hyvin muuntautumiskykyinen. Perimän muuttuessa viruksen pinnalla olevat proteiinit voivat muuttua, jolloin elimistöllä ei välttämättä ole vastustuskykyä uutta virusmuunnosta vastaan.

Siat sairastavat ihmisten tapaan

Ihminen ei ole ainoa eläinlaji, joka kärsii influenssasta. Influenssaviruksia esiintyy linnuissa, erityisesti vesilinnuilla, mutta myös sioilla ja hevosilla.

Sikojen ja hevosten influenssa muistuttaa etäisesti ihmisen influenssaa. Sairaus muun muassa nostaa kuumeen ja aiheuttaa yskää.

Linnuilla influenssavirukset iskevät usein ruuansulatukseen, jolloin ne aiheuttavat vatsatautia. Lintuinfluenssa voi olla linnuille tappava tauti.

Vuonna 2009 levinnyt sikainfluenssavirus oli sekoitus sikojen, lintujen ja ihmisten influenssavirusten perimää. Tällaiset virukset pystyvät joskus tarttumaan eläimestä ihmiseen, mutta eivät enää ihmisestä toiseen ihmiseen. Sikainfluenssa levisi kuitenkin tehokkaasti myös ihmisten keskuudessa.

Sikainfluenssaviruksen jälkeläisiä, A(H1N1)pdm09-viruksia on edelleen liikkeellä, mutta enää ne eivät aiheuta yhtä paljon tuhoa kuin vajaat kymmenen vuotta sitten.

- Nyt ihmisille on jo kehittynyt suoja tätä virustyyppiä vastaan, Ikonen kertoo.

Oireiden kirjo on laaja, mutta kaikki eivät sairastu

Kaikki influenssatartunnan saaneet eivät välttämättä sairastu. Terveyskirjasto Duodecim arvioi, että noin puolet tartunnan saaneista saa influenssan oireita kuten korkeaa kuumetta, lihassärkyä, kurkkukipua.

Osalla sairastuneista tauti jää lieväksi, kun taas toisilla se aiheuttaa vakavan, sairaalahoitoa vaativan influenssan.

Suurimman riskin influenssa aiheuttaa huonokuntoisille ja iäkkäille henkilöille sekä niille, joilla on jokin perussairaus, kuten esimerkiksi astma tai krooninen sydänsairaus. Riskiryhmille tarjotaan Suomessa maksuton influenssarokotus.

Päiväntasaajalla influenssaa ympäri vuoden

Influenssarokotuksen koostumusta vaihdellaan vuosittain sen mukaan, mitä viruksia maailmalla liikkuu. Maailman terveysjärjestö WHO antaa kaksi kertaa vuodessa eteläiselle ja pohjoiselle pallonpuoliskolle erikseen suositukset rokotteeseen sisällytettävistä viruksista.

Virusten nopean muuntautumiskyvyn vuoksi sopivan rokotteen löytäminen on haastavaa.

- WHO:n seuraavaa influenssakautta koskeva suositus annetaan pohjoiselle pallonpuoliskolle helmikuun lopulla, mutta influenssakausi alkaa meillä tavallisesti marras—joulukuussa. Sinä aikana virus ehtii jo muuntua, Ikonen sanoo.

Päiväntasaajalla ja trooppisilla alueilla influenssaa esiintyy ympäri vuoden, mutta Suomessa influenssakausi painottuu talveen. Syytä tähän ei tarkkaan tiedetä.

- Syynä voi olla se, että kylmä ja kuiva ilma edesauttaa viruksen selviämistä ja pitää sen kauemmin elinkykyisenä. Talvikaudella ollaan työpaikoilla ja kouluissa, eli ihmiset pakkautuvat tiiviisti yhteen. Epidemian käynnistyminen ja ajoittuminen vaatii todennäköisesti monen tekijän summan.

Päiväntasaajalla ja trooppisilla alueilla influenssaa esiintyy ympäri vuoden, mutta Suomessa influenssakausi painottuu talveen.

Neljä vakavaa influenssa-aaltoa sadassa vuodessa

Espanjantauti 1918-1920

Ensimmäisen maailmansodan loppuvaiheessa riehunut espanjantauti saapui Eurooppaan todennäköisesti Yhdysvalloista. Espanjantaudiksi influenssa nimettiin, koska ensimmäiset julkiset tiedot taudista tulivat sotasensuurin ulkopuolelle jääneestä Espanjasta.

Espanjantautiin kuoli eri arvioiden mukaan noin 20—70 miljoonaa ihmistä ympäri maailman. Kuolleiden joukossa oli poikkeuksellisen paljon nuoria ja raskaana olevia naisia.

Aasialainen influenssa 1957-58

Aasialaisen influenssan aiheuttajaksi paljastui A(H2N2)-virus, tuolloin ihmiselle tuntematon virustyyppi.

Arvioiden mukaan noin joka kolmas suomalainen sairasti aasialaisen influenssan. Maailmanlaajuiset arviot kuolleiden määrästä vaihtelevat yhden ja neljän miljoonan välillä.

Hongkongilainen influenssa 1968

Hongkongilaisen influenssan aiheutti virus A(H3N2). Tämä tauti jäi lievemmäksi kuin kymmenen vuotta aiemmin riehunut aasialainen influenssa. Syyksi on arveltu sitä, että influenssassa on sama N2-proteiini kuin aasialaisen influenssan aiheuttaneessa viruksessa, joten osalla ihmisistä olisi ollut jo jonkinasteinen suoja honkongilaisen aiheuttajalle.

Sikainfluenssa 2009-2011

Taudin aiheutti uudentyyppinen influenssa A(H1N1)-virus, joka sisälsi niin sioilla, linnuilla kuin ihmisillä esiintyvien influenssavirusten perimää. Sikainfluenssaan sairastui vakavasti normaalia enemmän nuoria ja perusterveitä ihmisiä.

Huippuviikoilla teho-osastopaikoista oli Suomessa pulaa. Sairauden leviämistä ja kuolemia vähensi se, että Suomessa noin 70 prosenttia väestöstä sai rokotuksen sikainfluenssaa vastaan ennen kuin tauti saapui Suomeen.

Influenssalääkkeet tehosivat virukseen kuitenkin verrattain hyvin erityisesti, jos hoito aloitettiin ajoissa.

Influenssaviruksen menestyminen perustuu muuntautumiskykyyn

A- ja B-influenssavirusten perimä on jakautunut kahdeksaan eri jaokkeeseen eli segmenttiin. Kun kaksi eri virusta kohtaa samassa solussa, ne voivat vaihtaa perimäjaokkeita keskenään. Syntyy uudenlaisia viruksia.

Influenssaviruksia on kolmea eri tyyppiä: A-, B- ja C-influenssaviruksia.

Sekä A- että B-virukset voivat aiheuttaa vakavia sairauksia. C-viruksen saanut sairastuu yleensä lievään nuhakuumeeseen.

Influenssaviruksen perimä on hyvin muuntautumiskykyinen. Perimän muuttuessa viruksen pinnalla olevat proteiinit voivat muuttua, jolloin elimistöllä ei välttämättä ole vastustuskykyä uutta virusmuunnosta vastaan.

Viruksen pinnalla on kahta eri proteiinityyppiä:

Hemagglutiniini- eli H-proteiini tarttuu solun pinnassa olevaan reseptoriin kuin avain lukkoon. Reseptorien tarkoitus on laskea solun sisälle sille hyödyllisiä ja tarpeellisia aineita. H-proteiini ikään kuin huijaa solua päästämään viruksen sisään.

Neuraminidaasi- eli N-proteiini auttaa solussa syntyneitä uusia viruksia pääsemään ulos solusta, jolloin ne pääsevät etsiytymään uuteen isäntäsoluun ja lisääntymään edelleen.

A-viruksella tunnetaan 16 erilaista H-proteiinia ja 9 erilaista N-proteiinia. Erilaisista pintaproteiineista syntyy valtava määrä erilaisia yhdistelmiä.

Näiden alatyyppien mukaan influenssa A-virukset myös nimetään: A(H1N1), A(H3N2).

A- ja B-influenssavirusten perimä on jakautunut kahdeksaan eri jaokkeeseen eli segmenttiin.

Kun kaksi eri virusta kohtaa samassa solussa, ne voivat vaihtaa perimäjaokkeita keskenään.

Syntyy uudenlaisia viruksia.

Minna Muuronen
Otatko tai oletko jo ottanut influenssarokotuksen?
Otatko tai oletko jo ottanut influenssarokotuksen?
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi